26.07.2010

Aivan kuten lukot, myös useimmat lait ovat rehellisiä ihmisiä varten. Ja rehellinen ihminen ei tarvitse kumpaakaan, vaan elämä sujuu ihan sisäsyntyisen moraalikoodiston mukaan: Tappamista ei tarvitse erikseen kieltää, toisen omaisuutta ei tarvitse erikseen kieltää ottamasta, toisen kotiin tai autoon ei mennä kutsumatta… Ja useimmat ymmärtävät ihan ilman lailla säätämättä, että ihmisiä on erilaisia; eri värisiä, eri kokoisia, kotoisin eri maista, on erilaisia mieltymyksiä sekä mielipiteitä ja että kaikkien pitäisi siitä huolimatta antaa olla ihan rauhassa ja että toisten ihmisten elämään ei pidä aiheuttaa kärsimyksiä tai tehdä kiusaa ihan vain siksi, että toinen ei ole kaikilta osilta samanlainen, tuntee tai ajattelee eri lailla.

Suomi, joka on yksi teknologian kehitykseen kärkimaita, on kuitenkin varsinainen kehitysmaa, mitä tulee erilaisuuden sietämiseen. Erilaisuuden sietämisen pakkoa ei ole kirjattu lakiin, mutta syrjiminen on lailla kielletty. Koska lait eivät koskaan pidättele niitä, joiden moraalikäsitys on yhtä tiukka kuin viikon vanha purukumimälli, on tähänkin etsitty ja löydetty eri kiertoteitä tai sitten lakia yksinkertaisesti rikotaan räikeästi, koska tuomiot eivät ole pikku rötöksiä tehtaileville nilkeille kynsille näpäytystä kummempia.

Sitä paitsi, alentuneesti syyntakeisia meillä käräjillä kai on suurin osa tuomituista: Suomalaiset joutuvat psykiatriseen pakkohoitoon muita useammin. Ja kaikillahan niillä on AD/HD, kampurajalka ja koulussa ollut ilkeitä opettajia… Mikään ei kuitenkaan estä syytettyä itseään kirmaisemaan poliisi-sedän suojiin nillittämään tai tehtailemaan valituksia nettipalvelun ylläpitäjälle, jos joku on syytetylle tuhma. Ja se on kyllä tuhmaa, jos joku on älykkäämpi, jos jonkun muun argumentit ovat uskottavampia tai  joku on vaikka verbaalisesti lahjakkaampi kuin syytetty itse (kuten varsin monet ovat, vaikka eivät olisi mitään Runebergejä itsekään). Ja kohta ne on taas facebookissa perustamassa tapporyhmiä vasikoille.

Koska ennen internetin saapumista jokaiseen eristyksissä olevaan metsätorppaan, yksittäiset fanaatikkohullut saivat rauhassa huutaa iskulauseitaan turuilla ja toreilla, eikä niistä sen suurempaa haittaa ollut.  Mitä nyt välillä kuormittivat paikallisia putkatiloja tai lepositeitä.  Ja ennen internetiä ihmiset käyttivät oikeasti harkintaa sen suhteen, minkälaisiin ryhmittymiin antoivat tukensa, ei tarvittu mitään “pikalakeja”, joiden varjolla päästiin ampumaan tykillä kärpästä.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa muutaman suomalaisen ghettoalueen (Joensuu, “Pohojammaa”, Oulu) vähämielisten vuoksi sorvaillaan epämääräisiä termejä “viharikoksista”: Vihan joukot palasivat (vittu, kuka on oikeasti kuullut kenestäkään, joka olisi normaaliälyinen ja normaalissa tunnetilassa mietiskellyt sohvalla nenää kaivellessaan, että “taidanpa aikani kuluksi tehdä rikoksen”) tai kohta yritetään kirjata jo rumien ajatteleminenkin lakiin kielletyksi. Pian ne yrittää kieltää ladyakin kirjoittamasta VITTU.

http://www.ladymanhattan.net/foorumi/

http://www.ladymanhattan.net/foorumi/

Tämähän on jo maallikollekin aivan selvää, että ihminen, joka syyllistyy väkivaltarikoksiin on aina, poikkeuksetta, päästään viallinen ja siksi ainoa oikea menettelytapa olisi laittaa nämä pakollisen psykiatrisen arvioinnin jälkeen lukkojen taakse. Tapaus, joka lähtee aivan omia aikojaan niin suurille kierroksille, että lähtee tekemään väkivaltarikoksia tai muulla tavalla hyökkäämään toisen ihmisen kimppuun: Pienet homofobiset ryhmät – syy Pride-iskuun? tai vaikka sitten internetissä toisen nimissä suoltamaan paskaa:Helsinkiläisnaisesta tehtiin törkeä valeprofiili Facebookiin, on kipeä ja kipeästi sekä lukkojen että lääkityksen tarpeessa. Tätä toisen nimissä aivopierujensa levittämistä on yksittäistapauksia myös NastyFoorumilla. Sillä lailla!

Mikään laki ei näitä vanhempiensa vahinkoja pidättele vähäänkään, ei niiltä saa edes rahallisia korvauksia perittyä, koska ovat yleensä niin kehitysviivästeisiä rassukoita, että työyhteisössä toimiminen ei onnistu. Jokunen voi olla jonkun hyödyttömän taidon tai tittelin hankittuaan pelkkä EVP (= ElääVaimonsaPalkalla).
Ja vaikka uusia lakeja tehtailtaisiin urakalla (Rasististen rikosten rangaistussäännöksiä halutaan tiukentaa), pikavauhtia ja harkitsematta kuten nykyisin on tapana, lakeihin jää aina porsaanreikiä, jopa ison sikalauman mentäviä aukkoja: Rasismi ryöpsähti netissä, Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä. Porsailla ei ole pelkästään reikiä, mistä mennä, siellä porsaan hiljaisemmassa päässä on myös reikä, josta tulee tavaraa.

Ja ainahan on niitä suomalaisia sikoja, jotka sisukkaasti antavat muiden tehdä paskaiset työt… Ja kärsiä (heh!) rangaistukset.

Tätä ei ole taas ihmisen pakko kestää. Vedän lärvit.

Popularity: 2% [?]

  • Blogger Post
  • Delicious
  • FriendFeed
  • Facebook
  • Google Bookmarks
  • Google Reader
  • Hotmail
  • LinkedIn
  • Netlog
  • MySpace
  • StumbleUpon
  • Twitter
  • WordPress
  • Windows Live Favorites
  • Digg
  • MyLinkVault
  • Google Gmail
  • Yahoo Mail
  • Read It Later
  • Google Buzz
  • Share/Bookmark
12.07.2010

Näin vastasi maalaispoika suihketta kainalossaan, kun kysyttiin, mitä hän tuli etsimään stadista Pride-kulkueen aikaan.

Poikien kesken

Mitä ne sellaiset pojat ovat, jotka matkustavat pitkien matkojen takaa tapaamaan toisiaan, pukeutuvat samalla tavoin, jakavat samanlaisen arvomaailman, osallistuvat samaan tapahtumaan ja ovat kovin, kovin kiinnostuneita seksistä, varsinkin sen eri ilmenemismuodoista seksuaalisen orientaation saralla? Jopa niin paljon, että keskustelevat toistensa kanssa aiheesta seksuaalinen orientaatio ja sen ilmaiseminen sekä näkevät ihan vaivaa suunnittelemalla etukäteen oman osallisuutensa tapahtumaan, jonka keskeinen sisältö on juhlia iloisesti oman seksuaalisen orientaationsa löytäneitä ihmisiä, jotka ovat siitä ylpeästi onnellisia?

Äkkipikainen voisi tehdä päätelmän, että homojahan ne sellaiset pojat ovat. Mutta ei, kaikki Helsingin Pride-kulkueeseen osallistuneet eivät olleet homoseksuaaleja, vaan osa oli perheineen mukana oikeasti iloiseksi tarkoitetussa tapahtumassa, ehkä osoittamassa tukeaan, osa ehkä ihan muuten vaan. Kun ei ne homoseksuaalit ole enää nykyään mitään kummallisuuksia, tavallisia miehiä ja naisia, jotka rakastavat ja rakastelevat omaa sukupuoltaan.

Sitten oli se pienen pieni vähemmistö, joka myös halusi osallistua Pride-kulkueeseen ns. pimeästi, eli he eivät uskaltaneet osallistua itse kulkueeseen, vaan halusivat pysyä tuntemattomina (homokielellä sanotaan: pysyä kaapissa) ja hakivat huomiota homoseksuaaleilta negatiivisella tavalla. Ja saivatkin sitä, palstamillimetri tolkulla. Niin voimakas tunnelataus, mikä ilmiintyy moisena vihanilmaisuna, täytyy sisältyä jotain perin juurin ahdistavaa ja omakohtaista. Sellaiset ihmiset, jotka ovat varmoja omasta seksuaalisuudestaan, joiden seksuaaliterveys on kunnossa ja joilla on oma seksielämä, eivät tavallisesti kiinnostu muiden seksielämästä niin paljoa, että se alkaisi teettää asioita. Jatkuvaa humppaamista homojen ympärillä tekevät vain homoista kiinnostuneet…

Harva myöskään onnistuu hylkäämään tieteen niin tyystin  ja heittäytymään Herran haltuun niin perusteellisesti, että puhuu suuria läpiä päähänsä. Kansanedustaja, koulutukseltaan lääkäri, Päivi Räsänen on tässä onnistunut aivan loistavasti. Vaikka homoseksuaalisuus on sairausluokituksista poistettu jo hyvän aikaa sitten, niin lääkäri-Räsänen tietää että homoseksuaalisuuden voi “parantaa”.  Hyvänä kaverina säestää myös Asmo Maanselkä ja lukuisa joukko muita hihhuleita, jotka ovat enemmän tai vähemmän pysyvästi aivan yhtä sumussa…
Päivi “tietää” myös:

Miehen ja naisen muodostamalla avioliitolla tulee yhteiskunnassa olla erityisasema, sillä se merkitsee mahdollisuutta yhteiskunnan jatkuvuuteen. ”Sateenkaariperheet” eivät ole syrjäyttäneet luonnonlakeja: lapsen syntymiseen tarvitaan edelleen aina naista ja miestä.

On tää nyt vittu, että tämäkin asia pitää tulla Malmilta asti opettamaan lääkäriksi opiskelleelle ihmiselle: Lapsen syntymään tarvitaan vain OSIA miehestä ja naisesta, eikä näiden osien tarvitse edes olla siitä miehestä, joka tulee olemaan lapsen elämässä isänä, eikä siitä naisesta, joka sen tuotoksen pusertaa ulos itsestään! Se, että alapään suvunjatkamiselimet toimivat miehellä ja naisella ja että he tekevät näistä aineksistaan uuden ihmisen, ei suinkaan takaa sitä, että he olisivat vanhempina mitään muuta kuin surkeita ihmisraunioita jotka saavat aikaan kupolistaan kipeitä räkänokkia. Ja että luonnon lait… No joo, onhan näitä avioliiton “pyhään satamaan purjehtineita” ihan viidakon lain mukaisesti pieksänyt vaimojaan ja lapsiaan, tappanutkin. Niin että sikäli olen samaa mieltä Päivin ja Asmon kanssa, erityisasemaa ne tuollaiset tarvitsee, ihan omassa pikku sellissään.

Luonnon omien lakien mukaan saattaa joskus leijonauros syödä koko pentueen ja monet eläimet hylkäävät syntymävialliset jälkeläisensä, ihminen sentäs laiminlyö ja hylkää terveitäkin… Että semmosia, ne luonnon lait.

Se on kummallinen ilmiö, tuo kun ihminen “antaa elämänsä Jumalalle ja elää kristillisten arvojen mukaisesti”, niin jo kohta ollaan toisten pöksyissä ronkkimassa, ettei siellä vaan ole mitään provokatiivista hommaa meneillään… Ja kun ronkittu ei siitä tykkää, niin kohta onkin sota pystyssä ja pojat kokoontuvat maalta asti kaupunkiin savupommeineen etsimään “ommoo hommoo”.

Popularity: 6% [?]

  • Blogger Post
  • Delicious
  • FriendFeed
  • Facebook
  • Google Bookmarks
  • Google Reader
  • Hotmail
  • LinkedIn
  • Netlog
  • MySpace
  • StumbleUpon
  • Twitter
  • WordPress
  • Windows Live Favorites
  • Digg
  • MyLinkVault
  • Google Gmail
  • Yahoo Mail
  • Read It Later
  • Google Buzz
  • Share/Bookmark
23.06.2010

Kyllä se harmittaa niin himskatisti, että kun himppasen hupsuttelee huumoripitoisesti netissä, niin heti on poliisi ovella!

Rampe (nimi muutettu) keksi hirmu hassun ryhmän, kutsui siihen kaikki kaverinsa ja ajatteli, ihan varmaan humanitäärisenä apuna, tehdä Teuvo Lomanista heteron Facebookin avulla. Homoja kun kiusataan muutenkin niin paljon. Mutta tietäähän sen, ettei homoilla mitään huumorintajua ole ja kuulustelukutsu siitä tuli. Loman oli vielä niin huumorintajuton, että vaati Facebookin ylläpitäjää poistamaan koko ryhmän, mutta Facebookilla on huumorintajua enemmän, eikä se meinannut ko. laaturyhmää saada poistettua millään: Teuvo Loman jätti rikosilmoituksen Facebook-ryhmästä.

Ai himpura, ja vaikka fiksu ja varmaan filmaattinenkin professori tajusi hassutuksen päälle ja epäili ettei kysymyksessä olisi ollenkaan rikos: http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Professori+Facebook-pilkka+voi+t%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+rikoksen+tunnusmerkit/1135241354022. Sehän on vaan HYVÄ LÄPPÄ!. Dis is hyymör, ju nou.

Rampe on nuori mies, ihan poliittisesti aktiivi itsekin, vaikka kannatus ei vielä olekaan ollut kuin alueellisella asteella varajäsenyyden verran (8 ääntä), (ja senkin homman pilasi, tottakai, täysin huumorintajuton tapaus: Urjalan varavaltuustetusta rikosilmoitus ) ja tietenkin Rampen ilo tarttuu muihinkin: Ampukaa Astrid Thors -ryhmän perustaja: ”Ihan läpällä vaan” ja Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorsin naimisesta. Näin sitä saadaan mukavasti levitettyä iloa pitkin internettiä. Aivan ihQuuuuu!!!!! Ja facebookin ylläpito onneksi ymmärtää “hyvää läppää”, eikä turhaan mene poistelemaan hupaisia ryhmiä, niiden perustajia tai jäseniä.

Facebookiin voi perustaa vaikka mitä kivoja ryhmiä, jos on oikein kovasti huumorintajuinen, ja Rampehan on,  ja  jos haluaa jakaa sitä pirskahtelevaa iloaan kanssaihmisille. Vaikka Loman-ryhmä ei saanutkaan loppujen lopuksi kovin kiihkeää vastaanottoa, paitsi Lomanilta,  Rampella on lisää kivoja ideoita. Kun seksipuoli ei vedä, niin sehän vasta hassua on, jos ilmoitetaan isolla joukolla olemaan valmis kantamaan seuraukset veriteon jälkeen, jotka on kohdistettu keski-ikäiseen naiseen, joka tekee työtään politiikassa! Eihän se puhu edes kunnon suomea! Ei kun sorvaamaan ryhmää nimeltä “Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorsin taposta”. Mutta tietäähän sen, ettei poliitikoilla mitään huumorintajua ole, ja taas kävi kutsu kuulusteluun.

Onneksi kuitenkin edes jonkun huumorintaju pitää, eikä heti olla nillimässä ihan läpällä tehdyistä ryhmistä sheriffeille: Olen valmis istumaan muutaman vuoden Nina Sulosen taposta, tämä ryhmä ei ylittänyt uutiskynnystä, kuten Loman tai Thors. Ryhmä elää ja voi hyvin edelleen tätä kirjoittaessa…ja vaikka alkuperäiset jäsenet eivät ole enää mukana, niin huumorintajuisia on kuitenkin löytynyt.

Asiaan perehtyneet journalistit haluavat myös osoittaa ymmärtävänsä hyvää läppää ja kesällä kun muutenkin on uutiset vähissä, on onni että meillä on Astrid ja Rampen kaltaiset humoristit. Tämä Nina ei ole julkisuuden henkilö, vaan ihan yksityinen ihminen, mitäs sitä turhia uutisoimaan.

Mutta nyt alkaa Rampeltakin huumori loppua. Ajatella, vaikka on pyyteettömästi laittanut itsensä likoon ja yrittänyt ilahduttaa näitä perustettujen ryhmän kohteita, unohtamatta heidän perheitään ja muita läheisiään, niin mitä siitä palkaksi saa. Paskaa paahtoleivälle, rupia kämmeniin vai sittenkin itkun pitkästä ilosta?

On se nyt saatana, että kaikki hauska aina pilataan! Tietokone ja kaikki meni tutkinnan ajaksi arestiin! Nyt tässä joutuu tylsästi suorittamaan kaikki suomalaiseen käräjäoikeuteen kuuluvat maneerit: Valittamaan kovaa lapsuuttaan, muistuttamaan äidin kyynelistä, kertomaan ad/hd-vaivoistaan, lukihäiriöstään, koulukiusaamisesta ja vaippaihottumastaan. Joutuu, jumalauta sentään, vielä esittämään katuvaa:  Thorsille tappouhkauksen tehnyt katuu: Anteeksi, Astrid! Jos oikein paska tsägä käy, joutuu vielä antamaan haastatteluja 7 päivää-, Hymy ja Alibi-lehtiin, positiivista siinä on se, että ne ehkä suostuu maksamaan käräjillä määrätyt korvaukset uhreille.

Mutta on se huumorintajuttomuus niin paha vamma, että hymyillen siitä maksaa…

Popularity: 10% [?]

  • Blogger Post
  • Delicious
  • FriendFeed
  • Facebook
  • Google Bookmarks
  • Google Reader
  • Hotmail
  • LinkedIn
  • Netlog
  • MySpace
  • StumbleUpon
  • Twitter
  • WordPress
  • Windows Live Favorites
  • Digg
  • MyLinkVault
  • Google Gmail
  • Yahoo Mail
  • Read It Later
  • Google Buzz
  • Share/Bookmark
09.06.2010

Tirkistely

by Lady

Varsinainen voyeurismi on luonteeltaan seksuaalista ja onnellisin tilanne lienee se, että voyeuristi tapaa ekshibitionismiin suuntautuneen kumppanin. Win-win-tilanne.

Iltapäivälehdet ja muu “keltainen lehdistö” ovat pitäneet huolta siitä, että meissä jokaisessa asuu nykyään pieni tirkistelijä. Eikä valinnanvaraa enää edes ole, tirkistely on jo pakkopullaa, halusipa tai ei. Pelkkä poistuminen oman kodin rauhasta tekee ihmisestä tirkistelijän, aina ei edes tarvitse poistua kotoaan, riittää jos käyttää internetin ihmeellistä maailmaa. Nykyään et voi asioida päivittäistavarakaupassa saamatta tietoosi jonkun yksittäisen ihmisen henkilökohtaisesta elämästä tietoja, riippumatta siitä, onko tämä ihminen antanut nämä yksityiskohtaiset tietonsa julkiseen levitykseen omasta tahdostaan ja ovatko kaikki julkaistut tiedot edes tosia. Et voi poistua liikkeestä ohittamatta maksupistettä (tai ei sitä ainakaan voi suositella) ja poikkeuksetta sen vieressä on lehtiteline, jossa yleensä iltapäivälehtien kelta-mustat lööpit kirkuvat ajankohtaista ja uusinta juorua. Jollet ole umpisokea, et voi välttää näitä “päivänpolttavia aiheita”.

Internetin ihmeellinen maailma on vienyt tirkistelyn täysin uusiin ulottuvuuksiin ja nykyisin tirkistelyntarvettaan voivat toteuttaa kaikki kenellekään taipumustaan paljastamatta ja vieläpä lähes ilmaiseksi, mutta yleensä harrastukseensa uponnut haluaa jakaa tirkistelylöytönsä muiden kanssa. Osa ei pidä pahana pientä maksuakaan siitä ilosta, että voi tirkistellä muita ja muiden tekemisiä.

Kuka tirkistelee ja kuka paljastelee?

Nettitirkistelijöillä ja -paljastelijoilla tuntuu olevan yhteistä se, että he hakevat massojen hyväksyntää, virtuaalilempeä ja nostetta ilmeisesti muuten merkityksettömältä tuntuvaan elämäänsä. Sekä tirkistelijät että paljastelijat myös luulevat, että harraste on mahdollista pitää hallinnassa. Valitettavan usein käy niin, että harraste saa pakkomielteisiä muotoja, eikä paljastelija tai tirkistelijä enää itsekään tajua harrastuksestaan tulleen päätoimen. Kolinaa PANUhuoneesta otti esiin kaksi naista, Johanna Tukiaisen ja Rakel Liekin, jotka molemmat ovat antautuneet tirkisteltäviksi: Julkkis, lööppijulkkis ja turha julkkis. Näiden naisten välillä on kuitenkin valtava ero, eikä pelkästään se, että toinen vain “antaa ymmärtää ja toinen on oikeasti ymmärtänyt antaa“. Enkä nyt tarkoita seksiä.

Toiselle lusikalla annettu…

Yhteistä näille naisille on, että molemmat ovat hakeneet elinkeinonsa saman alueen eri reunamilta, seksistä. Johannan ja Rakelin suurin ero on se, että vaikka Johanna antaa ymmärtää, niin hän ei ymmärrä antaa, koska mitään annettavaa ei ole ja Rakel taas on ymmärtänyt antaa, eikä silti vielä ole ammentanut lähdettään tyhjäksi, hänellä siis on yhä edelleen annettavaa. Johanna ei edelleenkään ymmärrä, että Halmeen poistuttua kuvioista, on hän ehdolla valtakunnan sirkussian roolin ja hän yhä vielä yrittää epätoivoisesti pikakelaten työntää julkisuuteen vähäpätöisimmätkin vaiheet elämästään. Panu arvelee, että Johanna on aivan aidosti oma itsensä, ehkä kiltti ja viatonkin, mutta ainakin varmasti höpsö ja säälittävä.  Ulkokuori täyteaineita ja sisus… vähäistä ja sekin vähä sekaista. Johannaa myös varmasti rakastetaan, ainakin hänen perheensä, sukulaisetkin, ja nykyään myös jumala.

… mutta kauha ammentaa toisaalla

Rakel on nuoresta iästään huolimatta tehnyt jo yhden oikean uran, ihan reilusti pornoteollisuuden parissa. Lihat ovat olleet levällään, näin päin ja noin päin, zoomattu on joka karvankasvun paikka. Missään vaiheessa Rakel ei ole puolustellut tekemisiään, vaikka selittämään on joutunut, useammin kuin kerran. Rakel ei kuitenkaan uranvaihdosta, pornonäyttelijästä kuvataiteilijaksi, ole suostunut häpeämään aiempaa ammattiaan: KULISSIEN TAKANA – Kuvataiteilija, journalisti ja entinen pornotähti Rakel Liekki. Ja mitään syytä ei olekaan hävetä, job well done! Todennäköisesti, mikäli Rakel jossain vaiheessa menestyy laajemminkin tai yrittää vakavoitua esimerkiksi politiikkaan, tämä pornotähti-ammatti tulee puremaan häntä nilkkaan. Toivottavasti Rakel pitää päänsä pystyssä yhä vielä silloinkin.

Johanna on sen sijaan jo ehtinyt hävetä musiikillista antiaan, surkeaa renkutusta nimeltä Lööppijulkkis. Syytä onkin.

Pata ja kattila…

ovat tässä tapauksessa täysin eri sarjaa, toinen on laadukas ja toinen monessa, itse aiheuttamassaan, sopassa karrelle kärähtänyt. Rakel on pitänyt laadukkaan linjansa, eikä hänen jäljiltään ole yleisesti luettavissa mediasta, edes Facebookista mitään, mikä nolaisi hänet tai veisi uskottavuuden koko ihmiseltä. Johannalta tämä ei ole oikein onnistunut, eikä sisar Julia ole yhtään sen kummoisempi. Molemmilla sisarilla vaikuttaa olevan tapana vuodattaa ensimmäinen (ja ainoa?) päähän osunut ajatuksentynkä Facebookiin. Näitä ajatuspieruja sitten keräillään ja linkitetään kuvapalveluihin naurettavaksi ja jos klikkaat linkkiä FB-kaverin seinällä, on sinustakin tullut pahainen tirkistelijä: http://pics.kuvaton.com/bshit/1_tuksu.jpg . Johanna ei ole myöskään oikein löytänyt linjaansa sen suhteen, onko hän kaino ja vieteltävissä vai pelkästään aggressiivinen tyrkky. Johannan FB-seinä on avoin, ainakin vielä tätä kirjoittaessa, ja siellä hänen …eeeh… managerinsa(?) kaipailee Jossua lukemaan sähköpostiaan. Kommentoin tälle ihmiselle, Tuija Järviselle, että hän muistuttaisi Johannaa, että kolmen promillen tuolla puolen ei ole paras aika avautua nettiin ja laitoin tuon kuvalinkin myös tiedoksi… ja toivottavasti myös opiksi. Jossu ei tykännyt.

Panu esitti epäilyn, että ihmiset ovat yksinkertaisesti vihaisia itselleen siitä, kun joutuvat häpeillen myöntämään olevansa kiinnostuneita Tukiaisesta, vaikka ei yhtään huvittaisi.
Vaikka Panu saattaa olla osittain oikeassa, niin olen tästä asiasta eri mieltä. Oikeasti, suurimmalle osalle ihmisistä sisarukset Tukiainen on täysin yhdentekeviä, elämä soljuu jouhevasti ja unet pysyvät makoisina joka yö, vaikka ei koskaan kuulisi kummastakaan koppelosta sanaakaan. Mutta niin syvää korpea tai syrjäistä paikkaa ei ole, etteikö jostain taas ilmaantuisi jompi kumpi kuplimaan vähäpätöisen ihmissuhde- tai muun sopan seurauksena.

Halvalla (panemalla) ei saa hyvää?

Jos tässä jollekin on edes ärtynyt, niin niille, jotka antavat Jossu-paralle toivoa siitä, että hän olisi oikeasti hyvä esiintyjä, glamour tai millään muullakaan tavalla edes kiinnostava. Hänen FB-seinälleen vuodattavat ihmiset ilmeisesti toivovat Tuksun tekevän jonkun reality checkkauksen koskien omia avujaan, mutta he vain palkitsevat rikkinäisen ja hukassa olevan ihmisen harhoja omasta tärkeydestään. Toivomukset Jossun kuolemasta ovat jo matalammalla kuin se rima, jonka Jossu itse alittaa.

Rakel sen sijaan on yhä kiinnostava, vaikka hän pitääkin vaatteet yllään, eikä edes hölskytä lihojaan musiikin tahdissa, kuten Jossu ja Julle. Rakelin pikkurillin kynnenpäässäkin on enemmän glamouria ja kiinnostavuutta kuin yhdessäkään Tukiaisessa.  Rakel ei tirkistele maailmaa pelkästää oman persereikänsä läpi, vaan oikeasti tajuaa ympärillään tapahtuvia asioita. Eikä uskottavuutta vähennä yhtään se, että Rakelilla, upeasta naisellisuudesta huolimatta on munaa ja Rakel tuntee munansa: http://www.irtimunmunista.fi/

Popularity: 8% [?]

  • Blogger Post
  • Delicious
  • FriendFeed
  • Facebook
  • Google Bookmarks
  • Google Reader
  • Hotmail
  • LinkedIn
  • Netlog
  • MySpace
  • StumbleUpon
  • Twitter
  • WordPress
  • Windows Live Favorites
  • Digg
  • MyLinkVault
  • Google Gmail
  • Yahoo Mail
  • Read It Later
  • Google Buzz
  • Share/Bookmark
30.05.2010

Tiedon puute ei ole syynä sille, että ihmiset tupakoivat Suomessa. Jokainen tupakoiva tietää, kuinka vaarallinen hänen haiseva harrastuksensa on. Kuitenkin jokaisella tupakoivalla on käsitys, että juuri hän on poikkeus säännöstä, ryhmässä joka kuolee usein aikaisemmin ja tuskallisemmin kuin moni muu, joka ei tupakoi, ole koskaan tupakoinut tai on lopettanut tupakoinnin. Jokaisella tupakoivalla on myös käsitys, että tupakkaan sijoittamillaan rahoilla, jotka siis vedetään savuna ilmaan, hän on lunastanut paikkansa julkisessa terveydenhuollossa hoidokkina tupakkaverojen muodossa. Vaikka ne tupakat olisi ostettukin tax freena jostain muualta tai halpoina kopioina Porvoon moottoritien varresta.

Tupakointia puolustetaan kiihkeästi jokaisen omaan päätäntävaltaan kuuluvana oikeutena, mutta tosiasia on, että jos tupakointi ja sen lieveilmiöt putkahtaisivat ihmisten tietoon vasta nyt, se kiellettäisiin välittömästi yhtenä vaarallisimpina myrkkyinä. Jokainen tupakoiva kuvittelee aiheuttavansa haittaa vain itselleen ja olemaan valmis elämään tämän päätöksensä kanssa, mutta kun keuhkoahtauma supistaa palkeita, kelpaa jokaiselle julkisista verovaroista subventoitu happipullo.

Tupakkateollisuus ja tupakoijat itse ovat sitä mieltä, ettei elämästä selviä hengissä kukaan, mutta kai elämänlaadullakin on jotain merkitystä. Molemmat ovat myös sitä mieltä, että tupakoinnin osuutta sairauksiin ja kuolemiin ei ole kiistatta todistettu. Ei tietenkään ole, edes lääketiede ei ole niin täsmällistä, vaan suurin osa ihmisistä mahtuu erilaisilta arvoiltaan joidenkin tiettyjen rajojen sisään ollakseen kyllin terveitä. Ainoa mikä voidaan lopussa todeta täysin varmasti on “kuoli, koska menetti henkensä”.

Eurooppa (s)avustaa

Euroopan komissio on nostanut kissan pöydälle ja pohtii, voisiko tupakoinnin oikeasti lakkauttaa. Varoitus pelottaa tupakkaihmisiä – Eurooppa on savuton 2012? No tuskinpa, ainakaan noin nopealla aikataululla, mutta muuten: Miksei?

Miksi tupakoinnin pitäisi olla Euroopassa, tai ylipäätään yhtään missään sellainen “pyhä lehmä”, ettei siihen saisi tai pitäisi tarttua? Pyritäänhän muitakin itsensä vahingoittamisen keinoja estelemään. Koska länsimaat alkavat valistuksen purressa muuttua yhä savuttomammaksi, paitsi alimpien sosiaaliluokkien kohdalta, on tupakkateollisuuden haettava uusia markkinoita kehitysmaista ja oppimattomien seassa ei mainospuheilla ole mieltä eikä määrää: Kehitysmaiden naisista tupakkayhtiöiden uusi markkinarako

Naisille tupakointia mainostetaan esimerkiksi helpolla synnytyksellä: Jos nainen tupakoi, lapsi ei kasva kovin suureksi. Tämän vuoksi synnytys helpottuu eikä ole niin kivulias.

Sillä lailla. Jos ei jano, nälkä tai kulkutaudit tapa, niin ainahan voidaan tarjota tupakkaa!

Uus(s)avuton

Tupakointi menee toisille niin nahan alle, että siitä tulee osa persoonaa, omaa identiteettiä, että kaikkinainen rajoittaminen koetaan epäoikeudenmukaiseksi hyökkäykseksi: Tupakkataukojen takia irtisanottu ei saanut korvauksia. Voi vittu, mitähän vielä?! Kanne työnantajaa vastaan on tasan yhtä tyhmä kuin amerikkalaisten yrittämät joukkokanteet tupakkayhtiöitä vastaan koska tupakka on vaarallista! Tässon uutinen: Tupakasta ei sairastu, eikä tupakkaan kuole, JOS EI TUPAKOI ja kenenkään ei ole henkensä pitimiksi pakko tupakoida! Seuraavaksi varmaan nähdään kanteita, kun työnantajan tarjoama automaattisumppi aiheuttaa vatsakipua ja ripulia heti kymmenennen kupillisen jälkeen… Tai että työnantaja on aiheuttanut pahaa mieltä duunarille edellyttämällä työaikana työntekoa… Perkele.

Siivoton ja haiseva (s)avu(s)tus

Ravintolat Suomessa ovat savuttomia, eikä janoinen kansa ole kokonaan ravintolassa asiointia lopettanut. Ravintoloitsijat pelkäsivät asiakaskadon vievän yrityksen konkurssiin savuttomuuden vuoksi, mutta jos sisällä tupakointi on ravintolavalinnan kriteerinä, niin asiakaskunta ei todennäköisesti ole kovin rahakasta ja sivistynyttä. Työpaikoilla tupakkahuoneet on lakkautettu, vaikka vielä 70- ja 80-luvuilla työpisteissä tupakoitiin aivan avoimesti ja poistumatta työn äärestä. Tupakointi on nyt siirtynyt Suomessa pysyvästi ulkotiloihin, hyvä niin. Vai onko?

No ei. Eipä tietenkään ole. Koska ulkoilma on enää ainoa paikka, jossa tupakointia edes jotenkin  vielä toistaiseksi siedetään, katsoo tupakoitsija oikeudekseen panna palamaan missä ja milloin vain, kunhan on ulkona. Vaikka sitten suuressa yleisötapahtumassa, bussipysäkillä, kenen tahansa pihalla, yleisissä puistoissa, rannoilla… Ja mihin sitten tämän harrastuksen todisteet jäävät, nieleekö tupakoija polttamatta jääneen stumpin? No ei, se tietenkin heitetään maahan, joskus poljetaan sössöksi tai sitten vain jätetään käryämään siihen, mihin se sattui sneppaamalla tai heittämällä päätymään. Ja uusi savuke laitetaan palamaan pian edellisen perään, vaikka ympärillä kukaan muu ei tupakoisi. Ollaanhan sitä ulkoilmassa…

(Suurin) osa tupakoivista menettää kuitenkin kykynsä haistaa, eikä edes huomaa hajuhaittaansa ihmisten parissa. Tässon toinen uutinen: Muut kyllä huomaavat ja kärsivät löyhkästäsi. Ne joilla vielä jotain aistinsoluja on jäljellä hajujen suhteen, pyrkivät peittämään hajua jollain hajusteella, yleensä yliannostellen, jolloin hajupommi on kaksinkertainen. Hengityksen lemua peitellään pastilleilla tai purukumilla, mutta yritys on toivoton. Tupakanhajua ei voi peittää, se tunkee joka henkäisyllä ja jokaisesta huokosesta muiden nenään. Tupakoitsijan esineet, vaatteet ja hiukset haisevat aina, eikä sellaisia esineitä voi kierrättää, ne ovat pelkästään kaatopaikkatavaraa. Ei ole mitään erehtymisen varaa siinä, tunnistaako tupakoijan ihmisjoukosta. Sen haistaa jo viisi metriä vastatuuleenkin. Edes tupakoija itse ei aina siedä omaa hajuaan ja harva enää tupakoi sisätiloissa silloinkaan, kun se olisi mahdollista. Tupakoitu asunto tai auto ei käy kaupaksi, haju karkottaa kaikki ja tupakkaremontti on työläs sekä kallis. Tupakoivat eivät saa helposti edes vuokra-asuntoa enää nykyään ja työpaikkaan palkataan mieluummin tupakoimaton.

Onkin kummallista, että ne jotka luottavat rautaiseen terveyteensä niin paljon, ettei tupakointi sitä vahingoita, saattavat kuitenkin hysteerisesti varjella ulkonäköään, mutta tärvelevät sen tupakan hajuhaitoilla. Tupakointi vaikuttaa nykyään myös kumppanivalintaan merkittävästi, haisuleita ei halua kukaan.  Joskus kauan sitten markkinamiesten mielestä tupakointi oli merkkinä vauraudesta, menestyksestä ja “ajan hermolla” pysymisestä, nykyisin se on jäänyt lähinnä vain alimpien sosiaaliluokkien puuhaksi. Tässä joukossa on jopa vanhempia, jotka hakevat lapsilleen savukkeita ennen laillista täysi-ikää tai antavat suoraan “tupakkarahaa”! Tämä siitäkin huolimatta, että jopa tupakointi autossa, jossa lapsia kyydissä ajatellaan lailla kiellettäväksi asiaksi. Joka viides tupakoiva nuori saa tupakat vanhemmiltaan. Sillä lailla. Aivan uskomatonta!

Terveysterroristi

Tupakoijan mielestä hän itse on pienempi paha, kuin esimerkiksi ylipainoinen. Njoo, mutta syömättä ei kukaan voi olla loputtomiin, eikä kukaan käristä ruokaansa tahallaan tuhkaksi sen terveellisyyden tai nautinnollisuuden vuoksi, tupakoimatta taas voi elää kuka tahansa ihan koko (loppu)elämänsä. Tupakoijan mielestä tupakointia vastustava on terveysterroristi ja tupakoimattoman mielestä taas tupakoija aiheuttaa vaaraa sekä itselleen, että  ympäristölle tupakoimalla, siis terrorisoi.

Tupakoinnin lopettamiseen on kehitelty lukuisa määrä apukeinoja, nikotiinivalmisteet, lääkitys, hypnoosi, akupunktio… Jokainen tupakoija on yrittänyt tai tulee yrittämään lopettamista jossain vaiheessa. Monet onnistuvat.  Nikotiiniriippuvuus on yleisin syy tupakoinnin jatkamisen taustalla. Nikotiiniriippuvuuden vahvuutta ja vieroitusoireiden vaikeutta liioitellaan suuresti ja miljoonat tupakoijat on saatu uskomaan tähän. Nikotiini on mm. keskushermostoon vaikuttava myrkky ja jos laittaa kaverin lasiin mojovan tujauksen nikotiinia, joutuu syytteeseen myrkyttämisestä, mutta jos tarjoaa kaverille nortin kerrallaan, ei sanktiota tule.

Lopputulos on kuitenkin sama ennen pitkää.

Kuvalähde: http://paradoxoff.com/quit-smoking-ads.html

Kuva: http://paradoxoff.com/quit-smoking-ads.html

Popularity: 9% [?]

  • Blogger Post
  • Delicious
  • FriendFeed
  • Facebook
  • Google Bookmarks
  • Google Reader
  • Hotmail
  • LinkedIn
  • Netlog
  • MySpace
  • StumbleUpon
  • Twitter
  • WordPress
  • Windows Live Favorites
  • Digg
  • MyLinkVault
  • Google Gmail
  • Yahoo Mail
  • Read It Later
  • Google Buzz
  • Share/Bookmark

Seuraava sivu »

Copy Protected by Chetan's WP-CopyProtect.