Mikä siinä onkaan, että tyyppi, joka kuvittelee Tarzanin lailla puolustavansa vähäosiasia ja -lahjaisia, usein näyttääkin Tarzanin sijasta pelkästään itse apinalta? Tai Tarzan kai enimmäkseen puolusti elukoita… ja oli kuitenkin pyytetön puolustustehtävässään, eikä korottanut itseään merkittävästi elukasta kummemmaksi.
Sinänsä on kaunis ajatus pyrkiä puolustamaan heikompia, mutta tietenkin olisi hyvä varmistaa, että heikko itse kokee myöskin heikkoutta ja avun tarvetta, eikä suinkaan rähjää ympäristölleen täysin vakuuttuneena omasta oikeassa olemisestaan ja täynnä raivokasta hyökkäystahtoa kaikkia niitä kohtaan, jotka pyrkivät oikomaan vinoutuneita käsityksiä. Auttaja, joka “auttaa”, vaikka avun kohde ei oikeasti edes tunne olevansa avun tarpeessa, auttaa silloin jostain ihan toisesta tarkoitusperästä kuin avun antaminen.
Näitä foorumeiden R.Hoodeja näkee, puskissaan pyllistelemässä, kunnes aika on tullut määrätä joku piiperöinen avustuskohteeksi ja yrittää nostattaa yleinen pöyristys piiperöisen kohtelusta. Temppu voi toimia kerran, jos toisenkin, mutta pidempään foorumia seuranneet näkevät käytöksessä jatkumon. Kiusaajat ja piiperöiset vaihtuvat, vain puskajussi-ritarin rooli pysyy aina samana.
Tarkemmin tarkasteltuna on itsensä piiperöistenpuolustajaksi nimennyt ilkiöistä suurin. Hänhän määrittelee, kuka joutuu puolustettavaksi, ehkä jopa vastoin tahtoaan ja hankittuaan niljakkaan maineen tällainen sukkahousuritari-Robin tahraa puolustuskohteensakin omalla limaisella käytöksellään.
Sukkahousuritari ei myöskään syö työtehtäväänsä itseltään, vaan vahtii mustasukkaisesti omaa virkaansa eikä vastaa reilusti kysymykseen, ketkä-koska-missä ovat niitä, joilta muita täytyy puolustaa. Hän vain heittelee epämääräisiä vihjauksia ja viittaa epämääräisesti menneeseen, mutta paheksuu syvästi, jos joku kaivaa menneistä esiin faktaa eikä pelkkiä huhuja. Jos sukkahousuritari oikeasti kertoisi keistä on kyse, voisivat muutkin seurata tilannetta ja tehdä omat johtopäätelmänsä. Voisi jopa ilmetä, että sukkis-Hood ei olekaan oikeassa, vaan peräti lietsoo riitaa väärillä väittämillä!
Piiperöisten puolustajaksi itsensä nimittänyt ehkä toivoo antavansa jämäkän ja miehekkään vaikutelman asettautuessaan näyttävästi toisia vastaan, mutta vuosikausia samaa toistettuaan hän ei onnistu kuin liittämään itsensä akkamaisten nahjusten kerhoon muiden lelumiesten kanssa.
Popularity: 2% [?]
Mikähän mahtaa olla selityksenä sille, että kauppojen epäonnistuminen tuntuu joskus kulkevan ihan suvuttain? Ei tunnu onnistuvan sen enempää ostaminen kuin myyminenkään. Ja aina ongelma on tietenkin vastapuolessa… Myyntipuolella tulee yllättäen ongelmia ostajan kanssa, joka pimeässä huoneen toiselta laidalta kuvatun, “rätti, kaksi hihaa”-kuvauksen perusteella on pettynyt kauppoihinsa ja antaa palautteen sen mukaan, mitä mieltä on saamastaan tuotteesta. Kauppaa selvittämään tarvitaan kokonainen nettihuutokauppayhteisö, paitsi tietenkään niitä ei kaivata, jotka voivat aprikoida myyjän kuvan ja kuvauksen olleen jollain tavoin puutteellinen.
Ostaminen ei myöskään onnistu, edes toisessa sukupolvessa, vaan avuksi tarvitaan litroittain punaviiniä sekä tietyn musiikillisen genren kannattajia em. nettihuutokauppayhteisön lisäksi. Raskasta on!
Toiset ne hiihtää, kesät talvet, vaikka ei olisi parhaat voiteet pohjassa tai koko voiteista tietoakaan. Kauppojen lisäksi voivat pankkiasiat mennä solmuun. Voi olla, että tilillä ei olekaan edes vitosta huuteluista vastaamiseen ja toisaalla taas ongelmana on raha, jonka alkuperä on rahan saajan mielestä liuennut…johonkin. Tai sit se oli se yks lasku vai mikä se oli tai voi olla, että se oli pano vai mikä se oli ja oliks se nyt mun oma pano vai kenen se oli ja goddammite! oliks tää nyt edes mun tili vai mikä se oli?
Täysivaltaisuuden vaatimuksiin ei paljoa tarvita, mutta kaikilta se ei vain silti onnistu täyttää edes sitä vähäistä mittaa, mitä normikansalainen täysivaltaisuutena pitää. Palveluntarjoajan, joka edellyttää käyttöehdoissa täysivaltaisuutta, kuvittelisi itsensä yltävän täysivaltaisuuden tasolle. Mutta kuvitelmat ovat kuvitelmia ja realiteetit kertovat toista. Jos palvelussa surutta valehdellaan, käytetään epäselviä rahastuslähteitä ja hernehditään henkilökohtaisella tasolla, ei liene kummallista, etteivät yhä useammat käyttäjistäkään enää muuhun pysty.
Popularity: 5% [?]
Inhokit, ällökit ja lellikit
Vittu, eipä paljoa mitään sen mukavampaa ole, kuin yrittää hämmentää riitaa sillä, että yrittää saada toisia nimeämään niitä, joista pitää tai ei pidä, nettihuutokaupan foorumilla. Ilmeisesti kyseessä on “köyhän miehen huvi” ja taaskaan ei ole kyse, ainakaan pelkästään, kirjoittajan ekonomisesta statuksesta. Harvoin vaan kyvyt riittävät mihinkään tyylikkääseen, vaan useimmiten näppäimistön kautta purkautuu joku piiiiiiiiitkä ja sekava vuodatus, täynnä kirjoitus- ja kielioppivirheitä. Ja jos ajatuksessa on alun perin joku punainen lanka ollutkin, niin loppupeleissä ei punaista väriä ole kuin suoltajan pärstässä, kun näppis saa kyytiä… Ties vaikka koiraansakin potkisi, härökki. Näitä voisi, ja minähän voin, nimittää inhokeiksi.
Mikään tai kukaan ei myöskään voi estää minua nimeämästä ällökkejä, joita minusta ovat ne, joiden kauppatapahtumat menevät aina vaikeimman mukaan ja pieleen, tietenkin, kuinkas muutenkaan. Ja hetken päästä onkin jo kova parku ja/tai uhoaminen foorumilla kuinka asiasta seuraa sitä tai tätä, mielikuvitus ja rödvin loihtii suuren joukon hevimiehiä (Ei tuplaweellä, sellaisesta ei todennäköisesti olisi kuin käsiään vääntelemään ja puristelemaan nenäliinaansa) perintäarmeijaksi tai sitten pitää hälyttää sukuun/perheeseen/tuttaviin kuuluva varatuomari, poliisi tai muu “asijantuntia”. Aina ne vaan jaksaa, jaksaa, jaksaa… Monesti takana on kiertoteitse tapahtuva omien myyntiroinien mainostus tai “hyökkäys on paras puolustus”-stuntti. Ällökkejä ovat myös ne, jotka rientävät pyhistelemään raunioille, kun varsinainen taistelu on jo päättynyt ja flamettaa koko sirkuksen alkamaan taas alusta tai potkiskelevat nilkkaan niitä, jotka sanovat suoraan ja kiertelemättä niin kuin asiat ovat. Totuus, kuulkaas ällökit, ei ole epäkohteliasta…
Lellikit ja lullukat… kunpa olis joskus päivä, jolloin niistä saisi hankkiutua lakisääteisesti eroon, näistä virtuaalihalittelijoista, -tyrkyistä ja perseennuolijoista, jotka suitsuttavat glooriaa jokaiselle, joka pystyy pökeltämään yli viisikirjaimisia sanoja foorumeille tai muutoin juoksentelevat laskemassa pilkkuja sieltä, missä niillä ei ole vitunkaan väliä ja ovat olevinaan niin saatanan hauskoja. Ovat joo, yhtä hauskoja kuin peräsuolitähystys…
On se vaan hienoa, että ainakin toistaiseksi on foorumi, joka täysin vapaa näistä: http://www.ladymanhattan.net/foorumi/index.php
Popularity: 7% [?]
