Kun kuppi menee nurin…
Kaupanteko on vaikeaa monille. Rehellisyys on vaikeaa vielä useammalle. Näiden kahden yhdistäminen on jo ylitsepääsemättömän vaikeaa niille, joiden kaikki kupit eivät ole kaapissa…
…vaan myynnissä.
Mitä tapahtuu siinä välissä, kun myyjä laittaa myyntiin astiaston 16 hengelle ja ostaja saakin kotiinsa kokoelman surkeasti pakattuja eri astiaston palasia, joista osa on kirjaimellisesti palasina?
Kaikkienhan se pitäisi tietää ja ymmärtää: Siinä on vedetty korkeasti koulutettuna uraohjuksena kodin ja sijoituskiinteistön väliä urheiluautolla, harrastettu korkeakulttuuria, pyöritetty perhettä, pidetty kursseja itseään tyhmemmille ja köyhemmille sekä osallistuttu monenlaiseen järjestö- ja harrastustoimintaan.
Vaikka astioiden pakkaamiseen ei luulisi tarvittavan edes ohjelmistosuunnittelijan pätevyyttä, joku kurssi pitäisi ehkä käydä, että täysivaltaisen kirjoissa kauppaa käyvä pystyisi ratkaisemaan ongelman, mistä saa pakkausmateriaaleja ja miten kuuluu pakata, jotta saa keramiikan pysymään ehjänä postituksen ajan. Jos se siis alunperin on ehjää ennen pakkaamista…
Pelkällä peruskoulupohjalla ovat useat onnistuneet asiassa.
Mikäli kaupanteossa menee kuitenkin jotain pieleen, voi kaikissa tapauksissa pääsääntöisesti reklamoida myyjää. Useimmissa tapauksissa myyjä kykenee ottamaan vastuuta erheestään ja joko korjaa erheensä tai purkaa kaupan, mikäli ei virheen oikaisemiseen pysty.
Nettihuutokaupoissa voi tämän reklamaation tehdä viime kädessä palautteella, joka on järjestetty joko siten, että sen voi tehdä mahdollisimman yksinkertaisesti yhdeltä sivulta rekisteröityneenä ja siitä voidaan jopa erikseen ohjeistaa niitä, jotka tällaista rautalankamallia tarvitsevat, täysivaltaisuudestaan huolimatta:
Hyviin huutokauppatapoihin kuuluu, että käytyäsi kauppaa toisen käyttäjän kanssa tulet takaisin palvelun sivuille ja annat palautetta siitä, kuinka kaupankäyntinne sujui.
Tässä vaiheessa kaikki on siis hyvin, ostajan pettymystä lukuun ottamatta, eikö vain? Juu ei.
Kun myyjä ei kykenekään kantamaan vastuuta siitä, mitä on sattunut urheiluautonsa takapenkiltä mummon jäämistöjä penkoessaan myymään, on ensimmäinen seuraus kitkerää postittelua, jossa laaaaaAAAAaaaajasti selitetään perhesuhteita, tulotasoa, omaa ja suvun koulutusta myöten, kuitenkaan selvittämättä sitä, kuinka niiden tulisi muuttaa alunperin sekasikiö kuppikasa aidoksi, yhtenäiseksi ja ehjäksi astiastoksi. Yhtä laaaaaaaajasti ja hieman oppimattoman oloisella suomenkielellä kiihkeästi selvitetään sitä, kuinka ostajan tulisi nähdä tämä keramiikkasälä astiastona tai mennä kauppaan. Jossain vaiheessa sivutaan jopa seksuaalista mielihyvää, joka ei ihan tavalliselle astiankäyttäjälle tulisi mieleen…
Noh. Kauppa on tehty, korvaukset haettu ja saatu yhdeltä kaupan järjestymiseen vaikuttaneelta taholta, joka ei siis ollut pakkauskyvytön myyjä. Ostaja ajattelee, että paska homma, mutta tulipahan hoidettua ja hoidettua loppuun asti asiallisesti siten, että tuli tehtyä paluu palvelun sivuille ja annettua palaute sen mukaan kuinka kaupankäynti sujui. Tai siis ei sujunut.
Mutta mitä ihmettä?! Palaute on hävinnyt kuin pieru pyörremyrskyyn, asiasta käyty keskustelu palstalla on myös samassa kyydissä. Mitä on tapahtunut, eihän kysymyksessä ollut edes tissikauppa eikä peränpesupesuvatikauppa, vaan ihan kysymyksessä olivat tavalliset kahvitteluun tarkoitetut astiat.
Ostaja ihmettelee asiaa taholle, joka on ohjeistanut palautteiden antamisen suhteen ja saa vastaukseksi jokseenkin:
Bla, bla, bla
Asia on ihan selvä.
Bla bla bla
Ystävällisin terveisin,
Apina / Xxxxx.Net
Huom! Jos vastaat tähän viestiin, muistathan säilyttää mukana aiemman viestinvaihtomme.
“No voihan ny vittu”, ajattelee epäonnistuneen kaupan ostaja. Mitäpä sitä enää tuossa vaiheessa on tehtävissä kuin ottaa lääkinnällisitä syistä vitutukseen kuppia.
Popularity: 1% [?]
Comments
Jotain sanottavaa? Avaudu tässä.
