Ahkeroivat apinat
Apinat on sitten vekkuleita ja ne ovat kovasti kiireisen näköisiä nyppiessään toistensa karvoista kirppuja. Ja se onkin apinoiden työtä. Ei se niitä yhtään puhtaammaksi tee ja pahalta ne haisevat silti, mutta näyttävätpähän touhukkailta ja ahkerilta pikku olennoilta.
Samalla lailla voi muutkin kädelliset vaikuttaa kovasti työtä tekevältä, vaikka tulos ei siitä yhtään paranekaan. Kuten Huuto.netin “ahkeroiminen” palvelunsa tekemisen turvallisemmaksi kaupankäynnin suhteen. Mutta vielä on tärkein oppi palveluntarjoajalta edelleen oppimatta:
Jos paska on jo housuissa, on pöntölle istahtaminen enää täysin turhaa.
Voihan silläkin lailla yrittää esittää toimivansa asianmukaisesti, mutta tosiasia on ja pysyy: Ikävää jälkipyykkiä tulee, eikä ihan hajutonta. Mutta jos sissimarkkinointiin kelpaavat seuralais- ja tissikaupat, niin miksei sitten nolot jälkiselvittelytkin. Tosiasia kuitenkin on, että ennaltaehkäisy toimii aina jälkisössimistä paremmin.
Miksi huuto.net vain näpertelee, eikä tee sellaisia toimenpiteitä, että moninkertaisten huijareiden uudelleen rekisteröityminen minimoituisi ja että rekisteröidyttäessä palveluun edellytettäisi toimenpiteitä, jolla käyttäjän henkilöllisyys varmistettaisiin esimerkiksi pankkitunnistautumisella?
Toistaiseksi tämän kysymyksen palveluntarjoajalle ovat esittäneet vain käyttäjät, ei huijauksista uutisoiva media, ei myöskään virkavalta. Ja viime mainittu nyt sentään on jo joutunut tehostamaan tutkintaansa nettihuijausten tiimoilta. Turun Sanomat uutisoi näin 25.1.2009:
REBEKKA HÄRKÖNEN
Arvion mukaan jopa sadat suomalaiset menettävät joka viikko erilaisilla nettimarkkinapaikoilla rahansa huijauksen seurauksena. Yksistään Turun pääpoliisiasemalle tulee viikoittain kymmenkunta rikosilmoitusta nettikirpputoreilla tapahtuneista huijauksista. Helsingin pääpoliisiasemalla sama luku on näppituntuman mukaan vähintään kaksinkertainen.
- Huijauksista tehdyt rikosilmoitukset ovat lisääntyneet viimeisen parin vuoden aikana. Mutta koska kauppasummat ovat enimmäkseen pieniä, osa huijatuiksi tulleista ei vaivaudu tekemään minkäänlaista ilmoitusta, arvioi ylikomisario Tommi Reen sisäasiainministeriön poliisiosastolta.
Aivan. Ja koska epärehelliset tapaavat olla aina askeleen edellä rehellisiä, on Huuto.netin maine helppona rahasampona tunnettu. Samainen lehti ja samainen artikkeli:
Valtaosa poliisin tietoon tulleista verkkomarkkinapaikkojen huijauksista on tehty Huuto.netissä. Tämä ei ole yllättävää, sillä Huuto.net on Suomen ylivoimaiseksi suurin nettikirpputori.
Toiseksi eniten ilmoituksia tulee Keltaisen pörssin verkkomarkkinapaikasta, joka on maan toiseksi suurin.
Tieto ei todellakaan yllätä, koska TADAA! molemmat palvelut, sekä Huuto.net, että Keltainen pörssi ovat saman omistajan hallussa. Ne ovat siis käytännössä samaa yritystä. Ja johtavat tilastoja nettihuijauksien suhteen.
Vanha kunnon “taiteilija” ja tuotepäällikkö T.Ruuska taas tuumii näin:
Huuto.netin tuotepäällikkö Toni Ruuska kertoo, että palvelussa vierailee viikottain jo puoli miljoonaa kävijää. Sikäli esimerkiksi Huuto.netin asiakaspalveluun viikottain tulevien 15-30 huijausilmoituksen määrä ei vaikuta hurjalta.
- On kuitenkin erittäin harmittavaista, että huijauksia tapahtuu edelleen, vaikka olemme yrittäneet satsata erilaisin keinoin, esimerkiksi tiedotuksen, palaute- ja tunnistusjärjestelmien avulla turvalliseen kaupankäyntiin, Ruuska kommentoi.
- Teemme kovasti töitä kitkeäksemme huijaamisen kokonaan pois kuluttajien välisestä kaupankäynnistä.
Ai jai, taas tätä… MINKÄ tiedotuksen? MINKÄ tunnistautumisen? Ja mihin unohtuivat taas ne, jotka eivät ilmoita huijauksista a) yhtään mihinkään b) suoraan vain poliisille? Ja mikä on sellainen tunnistautumisjärjestelmä, joka sallii täsmälleen samoilla tiedoilla tunnistautua niin monta kertaa kuin haluaa sen pari euroa maksaa? Näin on ainakin tapahtunut ja siitä on varmaa toteennäytettävää tietoa. Tiedä sitten, josko joku on onnistunut tuon turvallisuusaukon paikkaamaan.
Ja mitä sitten, vaikka palvelussa luuhaakin puoli miljoonaa kävijää viikottain? Eivät ne varmasti kaikki siellä pelkän rehellisen kaupanteon takia ole ja mittaustapa, jota tuonkin toteamiseksi käytetään, ei ole aukoton, vaan laskee saman kävijän uudeksi aina 30 minuutin välein. Viikottaiset kävijätilastot toimivat lähinnä vain referenssinä ilmoitusmyyjille, jotka kauppaavat palvelun ennestäänkin huonosti toimiville ja tukkoisille sivuille mainoksia, jotka jokainen vähänkään asioista tietävä blokkaa pois selaimensa lisäosilla.
Palveluntarjoajan väittämä: Huuto.netissä toteutuneisiin kauppoihin nähden huijausten osuus on marginaalisen pieni.
Saattaapa olla, jos joku oikeasti tietäisi, paljonko kauppoja todellisuudessa saatetaan loppuun Huuto.netin kautta. Palveluntarjoaja ei voi sitä mistään tietää ja tekee asian käyttäjäsopimuksessaankin selväksi:
Kaupanteko Palvelussa tapahtuu Palvelun käyttäjien kesken Käyttäjien erikseen sopimin ehdoin, eikä Palveluntarjoaja ole kaupan osapuoli missään suhteessa.
Herää kysymys: MISTÄ siis palveluntarjoaja saa perusteet väittämälleen, että kauppoja tehdään niin tai näin paljon ja että ne ovat onnistuneita? Palautejärjestelmä ei todellakaan kerro totuutta, osa käyttäjistä jättää palautteet antamatta aivan systemaattisesti (mahdollisten kostopalautteiden pelossa tai ihan laiskuuttaan/osaamattomuuttaan), osa palautteista vaaditaan poistettavaksi, osan poistaa palveluntarjoaja “sovun säilyttämiseksi” tai muuten oman julkisivunsa pitämiseksi puhtaana, kuten tapahtui esimerkiksi tissikauppakohteessa.
Sitä ei kuitenkaan muisteta kertoa, että huijauksista Huuto.netissä ja Keltaisessa Pörssissä ovat vastuussa pääosin samat henkilöt jatkuvasti, vain huijattavat vaihtuvat ja juuri siksi poliisikin tutkii nykyään monia nettikauppahuijauksia sarjahuijauksina:
Sarjahuijauksien tutkinta tehostunut
Vuoden alussa tapahtuneen poliisin hallintorakenneuudistuksen myötä sisäasianministeriön poliisiosasto edellytti, että jokaiselle poliisilaitokselle perustetaan oma rikosten analyysitoimintayksikkö.Koska saman tekijän eri rikokset sirottuvat usein eri puolille maata ja eri poliisilaitosten toimialueille, varsinkaan pienillä laitoksilla niitä ei ennen voitu välttämättä poliisin resurssipulasta johtuen tutkia sen tarkemmin.
- Useita kymmeniä huijauksia tehnyt tekijä saattoi siis jäädä kiinni vaikkapa 3-4 teosta ja saada jokaisesta erillisen sakkorangaistuksen, Reen selittää.
- Nyt eri rikokset saadaan sarjoitettua paremmin, jolloin rikosnimike voi lievän petoksen sijaan koventua petokseksi tai jopa törkeäksi petokseksi, kun tekosarjasta rangaistaan kokonaisuutena.
Tämä on erittäin hyvä uudistus ja se koskee myös muita omaisuusrikoksia.
Mitä siis käytännön tasolla tarkoittaa, että “Teemme kovasti töitä kitkeäksemme huijaamisen kokonaan pois kuluttajien välisestä kaupankäynnistä.”, kun ei se käytännössä missään näy?
Huuto.net palveluntarjoajan julkisuuteen antamien tietoihin on siis syytä suhtautua erittäin kriittisesti, koska hei… business is business (apinoissa edelleen pysyäksemme varmaakin busYness is busYness) ja markkinoinnissa näyttää olevan nykyään kaikki keinot sallittuja…
Popularity: 12% [?]
Comments
Jotain sanottavaa? Avaudu tässä.
Urpo on 25.01.2009
Ihan pientä korjausta kaipaa tuo jutun alussa mainitsemasi yleinen urbaanilegenda apinoiden touhusta: Eivät ne kirppuja nypi toistensa turkeista, vaan kuollutta ihoa, siis kansanomaisesti ilmaistuna hilsettä.
Taas maailma pelastui!
Lady on 25.01.2009
Kiitos, Urpo, tästä asiallisesta ojennuksesta, otan sen vastaan nöyränä.
Siitä en kuitenkaan tingi piiruakaan, etteikö siellä hilseen seassa voi joskus livahtaa jokunen kirppu tai satiainenkin.
Kati on 26.01.2009
Mä oon aina luullu et ne nyppii täitä! Täst blogista saa nykyisin enemmän tietoo kun Lieksan Lietteen eläinkatsauksista.
Lady on 26.01.2009
Niinpä ja ajattele, miten sivistävä vaikutus nasty-blogilla on! Eipä olis tuotakaan eläin tiennyt, paitsi se apina.