Oikeutta eläimille!
Tähän kärkeen on esitettävä anteeksipyyntö ihmiskunnan puolesta, koska ei todellakaan ole oikeudenmukaista eläinkunnan edustajan kohtaan tulla verratuksi kaikenlaisiin hörhöihin vain siksi, että he sattuvat viimeisen kylmän pierunsa päästämään. Tätä kirjoittaessa ei ole vahingoitettu yhtäkään eläintä, niitä rumiakaan.
Ja sitten asiaan:
Jostain syystä eläinrakkauden osoittamisen symboleiksi on nykyisin vakiintunut mahdollisimman suuri määrä lemmikkejä, mieluiten vielä jostain “pelastettu” ikänsä puolesta jo viimeiselle eläinlääkärikeikalleen joutava raihnainen otus. Keräilyerät lemmikeissä voivat olla myös haalittuja mahdollisimman kaukaa omilta kotinurkilta, vaikkapa tänne peräkorpeen trooppisilta alueilta.
Jokaisella elämänmuodolla on oma paikkansa ravintoketjussa ja oma merkityksensä tasapainottavana tekijänä elämän kiertokulun varmistamiseksi. No mikäpä muukaan, kuin vain “viisas ihminen” kynsii tätäkin järjestystä. Olohuoneet pullistelevat terraarioita täynnä eksoottisia hämähäkkejä, liskoja ja käärmeitä. Rautaiset häkit pitävät sisällään lintuja tai jyrsijöitä.
Ne eivät ole lemmikeiksi soveltuvia! Eivät myöskään eri öttiäiset, köppiäiset, (mini)siat, hevoset tai uusimmat villitykset fretit. Jyrsijät ovat pääasiassa haittaeläimiä ihmisen kannalta ja matelijat eivät ole ihmisten kanssa tekemisissä lainkaan mikäli voivat sen mitenkään välttää. Sika kuuluu lättiinsä, ei ihmisen kanssa asumaan, vaikka toisten kodit kyllä muistuttavat lättejä ilman sitä sikaakin…
Ja siinä on kuulkaa vielä jokunen turkistarha elukka vielä pientä, kun aletaan puhua lemmikkiryhmistä:
Kissat ja koirat
Kissojen ja koirien yhteiselo ihmisen kanssa on varsin pitkä ja alkanut lähinnä win-win-tilanteesta molemmille osapuolille. Ruuan säilyvyys tai sen hankkiminen on onnistunut kissan tai koiran avulla, näin näitä eläimiä on alettu sietää ihmisen läheisyydessä ja siitä on kesyyntyminen alkanut.
Kunnes ihminen taas osoitti suurta kekseliäisyyttä “jalostamalla” näitä eläimiä, jotka olivat kehittyneet jo varsin mainioiksi ennen ihmisen käpälöintiäkin. Kissat ja koirat, joilla ei ole turkkia tai joiden naama on kuin lekalla lyttyyn lyöty pitäisi ehdottomasti antaa kuolla sukupuuttoon. Kissat ja koirat, joiden silmämunat eivät pysy päässä “jalostetun” kallon muodon takia tai joiden turkki on eläimen itse hoitamattomissa, pitäisi laittaa ehdottomasti lisääntymiskieltoon ja niiden, jotka tällaisia eläimiä tuottavat ja itselleen haalivat tulisi joutua juridiseen vastuuseen eläinrääkkäyksestä.
Kaikenlainen rodunjalostus, kennel- ja näyttelytoiminta tulisi lopettaa ja kieltää, ei niillä saada mitään etua tai parannusta eläinten elämään, vain omituiset otukset esittelevät toisia… Kysymysmerkki onkin siinä, kummassa päässä hihnaa se otus on omituisempi. Monet koirarodut, jotka ovat olleet oikeasti työtä ihmisten rinnalla tekeviä, on kysynnän vuoksi pentutehtailtu pilalle, saksanpaimenkoirat, eri noutajat ja muut suositut rodut pullistelevat lonkkavikoja ja kasvuhäiriöitä. Jonkun on pakko saada valkoinen rakki, vaikka valkoinen väri ja kuurous kulkevat usein käsi kädessä.
Hevoset
Jos minulta kysytään, on hevonen parhaimmillaan tuubissa, josta saatavalla sisällöllä voi liittää eri pintoja yhteen… Muutoin olen sitä mieltä, että hevosen pitäisi olla pelkkä hyötyeläin töihin, mikäli ihmisen kanssa on hevosen oltava tekemisissä. Hevonen on laumaeläin, vieläpä saaliseläin ja on täysin turhaa pitää isoa eläintä suljettuna suurimman osan aikaansa yksin karsinaan, josta pääsee vain vähän liikkeelle vapaasti ja silloinkin jonkun kovakätisen pissaliisan viitseliäisyyden varassa. Vaikka hevonen kesyyntyy aina lemmikiksi asti, on kuitenkin järjetöntä pitää elukkaa, joka käyttäytyy aina kuin säpsähtelevä hermokimppu saalistajan pelossa. Hevonen on loppujen lopuksi aika tyhmä eläin.
Elämää eläinperheissä…
Valitettavasti toisilla on tapana inhimillistää lemmikkinsä tai vajota itse eläimen tasolle… Rimaa siisteyden suhteen on laskettu rajusti monessa kodissa, joissa on eläimiä. Kissankusen pistävä löyhkä ei ole mikään harvinaisuus enää niissä kodeissa, joissa kissoja haalitaan laumoiksi asti. Märkä koira haisee, sen tietävät kaikki, mutta likaisen ja hoitamattoman rakin turkin haju räjäyttää sukat jalasta kynnyksen yli astuessa. Hevosten löyhkästä nyt en viitsi edes mainita.
Eläimiä itselleen haalivat tapaukset lähes poikkeuksetta laiminlyövät lemmikkiensä kastroinnit ja rokotukset (se maksaa), oikean ruokavalion (vaivalloista), pitävät lemmikkejä irrallaan tai tunkevat eläimineen joka paikkaan, riippumatta siitä, onko eläintä kutsuttu vai ei. Eläintä ei joko syötetä kylliksi tai sitten liikaa… Ja kun elämän ehtoopuoli viimein alkaa koittaa, ei eläimestä luovuta ajoissa, vaan puoliksi rajan ylittäneitä zombi-lemmikkejä pidetään yhä vain hengissä jatkuvalla lääkityksellä tai jätetään homma ihan “vaya con dios” ja odotetaan sitä aamua, kun lemmikki ei enää herää.
Suurinta eläinrakkautta on kuitenkin tiedostaa kykynsä ja ennen kaikkea kyvyttömyytensä eläimenhoitajana.
Popularity: 19% [?]
