Yhteishyvää
Heti ei tule mieleen montaa ammattia, joissa sukupuolielimillä olisi ratkaisevan suuri merkitys. Ensimmäisenä ajatukseen putkahtaa seksityöläiset ja lähinnä jotkut hoitoalan ihmiset. Seksityöläisten kohdalla tämä on hyvin selvää, mutta hoitoalalla asia voi jo mutkistua. Osalle ihmisistä on tärkeää, että alapäätä hoidettavaksi vietäessä hoitajan genitaalit ovat ehdottomasti samaa laatua kuin omat ja toisille sitten pitää olla vastakkaista laatua. Suurimmalle osalle em. ammattiryhmien pakeille päätyviä kuitenkin kiinnostanee eniten omien genitaalien hyvinvointi.
Sitäpä ei kuitenkaan helposti arvaisi, että myös yläpäätä hoidettaessa ja muutoinkin aineettomien, jopa hengellisten asioiden, kanssa askarrellessa sukupuolielimien laatu voi nousta hyvin merkitykselliseksi. Näin se vaan kuitenkin menee, ainakin Imatralla. Taitaa olla melkoisen syrjäinen tuppukylä, etten sanois, syrjäytynyt. Jostain syystä nimenomaan omia kristillisiä arvojaan julkituovat ovat innokkaimpia miettimään sitä, minkälaiset genitaalit muilla on ja mihin he niitä käyttävät. Imatran seurakunnassa alkoi hysteerinen mielenosoitus, lähes 600 ihmistä erosi kirkosta, sen jälkeen kun kirkkoherra Ollista tuli Marja-Sisko.
Kyseiseen kerhoon, Imatran seurakuntaan, kuuluu n. 23 600 ihmistä ja tämä “joukkopako” käsitti n. 581 ajattelultaan ahtautunutta ihmistä. Minusta näiden ihmisten olisi pitänyt antaa rauhassa lähteä kirkon hellästä huomasta ilman minkäänlaista reagointia asiaan. Mitätön määrä mitättömiä ihmisiä. Eikä siinä vielä kaikki, joidenkin hysteerikkojen mielestä Marja-Liisan täysin henkilökohtaiseen elämään kuuluva ratkaisu oikeutti heitä käyttäytymään lain vastaisesti uhkailemalla jopa henkeä. Näin ne kristillisesti elävät toimii…
Kuinka pienet ympyrät täytyykään olla ihmisen elämässä, jonka suurimpia ongelmia on pohtia seurakunnan henkilökunnan sukupuolielimiä ja saa ihmisen tekemään typeryyksiä. Saatan olla väärässä, mutta olen kuvitellut kyseisten paikkojen olevan suuntautuneita aivan toisenlaiseen sanoman välittämiseen kuin “Päivän saarna- Nunnan nännit ja paavin pallit”. Mielettömintä tilanteessa on se, että edes työyhteisö ei tukenut Marja-Siskoa, vaan kierosti annettiin hyväksyntä syrjinnälle:
- En osaa sanoa sellaisia seurakunnan virkoja, joissa hän voisi toimia. En tiedä, olisiko sellaisia tehtäviä, joissa hän ei työskentelisi seurakuntalaisten välittömässä keskuudessa, piispa Voitto Huotari sanoo.
HALOO?! Voitto-boy, voisitko tuoda julki ihan päivänvaloon minkälaisia virkoja teillä siellä seurakunnassa oikein on, jos niiden hoitamiseen tarvitaan ihan tietynlaisia sukupuolielimiä..?! Toinen yhtä “laajakatseinen” piispa, Voiton seuraaja Seppo Häkkinen, antaa älynsä valon loistaa rahvaalle:
- Se (ero) on ymmärrettävä tilanteessa, jossa seurakunnassa ei tunneta riittävää luottamusta kirkkoherraa kohtaan.
Hmmm… Aika erikoisia mittareita pitää olla, joilla saadaan mitattua täysin subjektiivisia asioita, kuten luottamus. Ja voisiko ajatella, että niillä, jotka eivät eronneet seurakunnasta Marja-Siskon muutoksen vuoksi, on luottamus ihan rikkumaton ja niistä joilla ei ole, on näin päästy eroon? Piispa Häkkinen valottaa hieman lisää:
- Seurakunnassa on keskusteltu pitkään luottamuspulasta ja johtajuuteen liittyvistä ongelmista jo ennen Marja-Sisko Aallon sukupuolenkorjausta tai kirkkoherran virkaan palaamista.
Että mitä?! Voisiko olla niin, että Marja-Siskolla ei olisikaan mitään tekemistä asian kanssa, vaan seurakunnassa on ollut jotakin mätää ihan muista syistä jo aiemmin? Ehkäpä nämä “päätöksissään horjuvat” kirkon johtohenkilöt eivät ole aiemminkaan vakuuttaneet juuri ketään? Joskus sokeakin kana löytää jyvän ja vaikka tämä jätkä vaikuttaa olevan bloginsa perusteella aika pysyvästi kahvilla, niin tässä on Riku kerrankin ollut oikein jyvälaarin äärellä: Ei Marja-Siskon vaan kirkon syytä.
Samaa mieltä, Rikuseni, samaa mieltä. Tässä nimenomaisessa asiassa, tarkennettakoon kuitenkin, ja varsinkin tästä:
…se (kirkko) tulee 10-20 vuoden perspektiivillä menettämään kaikki liberaalit jäsenensä, ja jäljelle jäävät vain hihhulit. Vähälukuisen psykootikkojoukon kirkollisveroilla ei kallista koneistoa pyöritetä.
Aivan! Pian ollaan tilanteessa, jossa alkaa väisäsiä sikiintyä, varmaankin ihan heterosti, mutta kuitenkin neitseellisesti, tietenkin, koska vastavihitty Luther-säätiön piispa taistelee homoutta vastaan. Antaisi jo periksi, poloinen, ei se homotkin ovat tavallisia ihmisiä, voivat kuulemma toimia vaikka piispana.
Marja-Sisko on kuitenkin oikea nainen ja tajuaa, että näistä vässyköistä ei ole mihinkään ja he voivat vatkata asiaa Marja-Siskon ympärillä hamaan tappiin asti. Naista tähänkin asiaan tarvitaan tekemään ratkaisu ja Marja-Sisko sen tekee: Marja-Sisko Aalto eroaa virastaan ja kertoo, miltä se tuntuu: Lähdön tunnelmissa.
Aalto katsoo, ettei ole pystynyt rakentamaan riittävää luottamusta voidakseen hoitaa virkaansa menestyksellisesti.
I hear you, sister! En minäkään pystyisi luottamaan tuollaisiin velliperseisiin, joiden parissa olet tähän asti työtäsi joutunut tekemään. Onneksi voit nyt valita itsellesi sopivamman työympäristön ja -ilmapiirin.
“Uskovaisten tavara on yhteistä” on vanha hokema, jonka syntymisen alkuperää en tiedä ja merkityskin on ollut tähän päivään asti melko hämärän peitossa. Olen kuitenkin päässyt hieman hajulle siitä, mitä tällä mahdetaan tarkoittaa. Tuoksahdus on varsin kalaisa, etten sanoisi, jopa sillinen.
Popularity: 19% [?]
Vitutuskäyrä nousee, ohimosuonet pullistuu… Mistä on kysymys? Nykyisin aika usein vaikuttaa olevan kyse siitä, että kyseisellä henkilöllä
silmissä mustenee!
Ja mustaa näkyy, koska joka puolella on mamuja, kasvoiltaan paljon tummempia ihmisiä, jotka muutollaan pohjoiseen lintukotoon, Suomeen, aiheuttavat kaiken mahdollisen pahan mitä punaisen niskan omistavalle henkilölle on koko säälittävän elämänsä aikana tapahtunut. Muslimeitakin ovat, perkele, ja nehän ei yleensä edes ryyppää. Ja kyllähän se nyt on suomalainen etuoikeus, että nenä on sävy sävyyn niskan kanssa, perkele!
Kyllähän se tietenkin alkaa ilmaisen terveydenhuollon piirissä kasvanutta, ilmaisen peruskoulun käynyttä elämäntapasosiaalipummia pikkasen siinä sohvalla playstationia näpläillessä ikenestä vetämään, että sodan ja/tai nälänhädän keskeltä päivittäistä vesiannostaan parille kurttuiselle vuohelle hakenutta lukutaidotonta maahanmuuttajaa yritetään kohdella ihmisenä.
Koti, uskonto ja isänmaa
Koti on jokaisella oltava, olkoon minkälainen murju tahansa missä tahansa kerrostalolähiössä. Suomalaiselle tarjotaan yhä “punainen tupa ja perunamaa”-ideologiaa ja suuri osa sieltä perunamaalta kaupunkimiljööseen muuttaneista kuvitteleekin asuvansa keskellä ei mitään, ilman lähinaapureita. Ja siitäkös seuraa harmeja! Viereisen oven takana jos alkaakin kotia pitää lehmänlannasta rakennetusta majasta muuttanut harras muslimiperhe, niin niiden rukoilu ja ramadan voi pahasti häiritä valkonaamaisen perheen pyhärituaaleja, ryyppäämistä ja epävireistä karaokea, joka huipentuu viittomakieliseen kehityskeskusteluun sen hetkisen puolison kanssa. Jonka kiljahteluista ei ota selvää, vetääkö se edelleen sitä kännikaraokea vai huutaa muilta apua. Sikiävätkin aivan holtittomasti, eikö niillä ole siellä savannilla edes internet-kahvilaa tai kirjastoa, mistä pääsisi tilaamaan juomunäkkiä?!
Uskonto on kyllä kätevä, rippikoululahjat on yleensä runsaita, kyllä niillä jo ensimmäiset pussikaljat kustantaa hyvin. Ja sitten aikanaan, kun on sekalainen lapsilauma tehty, voi kirmailla suureellisesti sen kerhon tilojen keskikäytävällä sanomassa tahdon. Ja seurakunnat pitävät paljon parempaa huolta omistaan kuin entinen VaHo, antavat selvää käteistä tai järjestelevät sen kodin, jos itsellä ei ole ollut kykyä sellaista hoitaa. Ev.lut-henkisesti virittyneet ymmärtävät langenneita…
Isänmaa on myös kätevä, se on se maapala, jonka varjolla voi hillua kännissä luvatonta asetta heiluttaen, kun sellainen pitää olla isänmaan puolustusta varten. Ja kun varusmiespalveluskin tuli aikanaan käytyä vähän heikosti, varsinkin kun heittivät sieltä ulos latva-beenä, sen häpeän voi nyt kuittailla toisten pärstiin nakkikioski- tai taksijonoissa.
Suomalaista kulttuuria kaikki tämä on ja muualta tulleiden tapoja ei pidä antaa seota tähän.
Holtitonta hommaa
No se on monelle tullut aika pedata paikkaa valokeilassa vuotta 2011 silmällä pitäen. Arkadianmäellä on möhkäleen muotoinen aukko seuraavalle suomalaisen elämänmuodon pelastajalle. Tyrkyllä on taas hyvää tavaraa, Pirkanmaa on kunnostautunut erityisen hyvin. Sosiaalinen media on otettu loistavaan hyötykäyttöön: Facebookin rumempi sivu. Astrid Thorsia vaaditaan oikein henkensä kaupalla tilille, vaan samaan ei veny baskeripäinen trubaduuri, joka ei onnistunut kellumaan europarlamenttiin Inkisen selässä, vaan sössöttää kuvainnollisesti housut kintuissa kiinnijääneenä punastumisesta huudellessaan tyhmyyksiä. Edes omat eivät pitäneet kosmisen taiteilijan showsta, vaan toteama kuului: “Velton esitys oli aivan h…n nolo. Nähdäkseni kaikki mamukriittisesti profiloituneet poistuivat paikalta. Roikkupöksyisiä, isomahaisia ja perskännisiä, seuraavissa eduskuntavaaleissa oman ilmoituksensa mukaan ziljoona ääntä kokoavia varavaltuutettuja oli häiriöksi asti”.
Astrid Thorsin tappamiseen yllyttävä ryhmä on poistettu Facebookista, mutta samankaltaista yksittäiseen tyttöön kohdistuvaa ei ole. Hän ei ehkä ole tehnyt asiasta rikosilmoitusta, kuten muita viharyhmiä kohtaa alkaa olla tekeillä.
Pelkästään Pirkanmaalaiset eivät koe tarpeelliseksi yrittää ratsastaa äänestäjiensä tietoisuuteen yksittäisen naisen selän takana, vaan on asialla ollut muitakin, mm. ö-luokan ohjelman b-luokan “julkkisjuontaja”, joka mellasti pitkin nettiä todennäköisesti vain saadakseen itselleen (ja tulevalle ehdokkuudelleen? puolueelleen?) julkisuutta. Kävi sitten kuitenkin korvat luimussa korjailemassa mahtipontista tekstiään omista fyysisistä mitoistaan, seksuaalisesta orientaatiostaan ja ns julkisuudestaan. Jos ei homoksi luulemista pelättäisi ja uskallettaisi vilkaista muidenkin varustusta muualtakin kuin eroottissävyisistä luontoelokuvista, voitaisiin todeta, että suurin osa suomalaisista miehistä kantaa ihan keskiverto patukkaa pierunpuhkomissa kalsareissaan, joten heteroutensa julkituominen ei ole mitenkään tarpeellista eikä pieni kikkeli ole sen enempää kytköksissä maahanmuuttovastaisuuteen kuin sen kannattamiseenkaan.
Näin meillä. Ja mitä b-luokan julkkikset edellä, sitä b-luokan kansalaiset perässä… Poliittiseksi vaikuttajaksi haluavat nyt ihan ketkä tahansa, olivatpa taustat tai (mielen)terveyden tila mikä tahansa. Vaan järki-ihmiset loistavat poissaolollaan ja siksipä nämä “kansan syvät rivit” pääsevät tulkitsemaan vaikenemisen olevan myöntymisen merkki.
Nyt hei jotain rotia!
On kuitenkin vaikea uskoa, että tämä nykyinen mellastaminen netissä, sosiaalisissa medioissa ja kaikkialla missä surullisen kuuluisa Jouko tyhmyytensä tiivistää olisi oikeasti enemmistö. On tietenkin helpompaa olla vain hiljaa ja antaa asioiden tapahtua, mutta koska viestien kulku on nykyään niin nopeaa, urbaanit legendat elävät ja voivat hyvin, on suorastaan rikollisen vastuutonta olla ilmaisematta kantaansa asioihin, jotka alkavat lapasesta lipsua. Löytyykö poliitikoista enää muita kuin liukaskielisiä kiemurtelijoita tai kaikkien perseen nuolijoita?
Kieltämättä se vaatii siviilirohkeutta. Nykyisinhän ei tarvitse kuin suunsa avata, niin jollain suunnalla heti leimataan joko turvapaikanhakijoita hyysääväksi “kukkahattutädiksi” tai rasistiksi. Eikä keskustelua helpota se, etteivät ihmiset aina tee eroa työperäisen maahanmuuton ja humanitaarisen pakolaispolitiikan välillä.
Kun käsitteet menevät sekaisin ja tietämättömyys yhdistyy kaunaisiin asenteisiin, seurauksena ei voi olla muuta kuin vihamielisyyttä.
Joo.Vaan ei taida enää riittää pelkästään poliittinen horina, vaan nyt on jo kansan syvien rivien aika alkaa ottaa asioista selvää ja tarttua asenteisiin, alkaen omistaan. Jätetään ne hörhöily/hihhulismit vähemmälle ja aletaan ajatella ihan itse.
Toim. huom. Tällä kertaa tässä blogissa onkin yksinkertaisille kuvien sijasta tarjolla paljon linkkejä, ne on niitä sinisiä ja alleviivattuja tekstejä. Lukeminen kannattaa aina. Trööt!
Popularity: 42% [?]
