Vitutuskäyrä nousee, ohimosuonet pullistuu… Mistä on kysymys? Nykyisin aika usein vaikuttaa olevan kyse siitä, että kyseisellä henkilöllä
silmissä mustenee!
Ja mustaa näkyy, koska joka puolella on mamuja, kasvoiltaan paljon tummempia ihmisiä, jotka muutollaan pohjoiseen lintukotoon, Suomeen, aiheuttavat kaiken mahdollisen pahan mitä punaisen niskan omistavalle henkilölle on koko säälittävän elämänsä aikana tapahtunut. Muslimeitakin ovat, perkele, ja nehän ei yleensä edes ryyppää. Ja kyllähän se nyt on suomalainen etuoikeus, että nenä on sävy sävyyn niskan kanssa, perkele!
Kyllähän se tietenkin alkaa ilmaisen terveydenhuollon piirissä kasvanutta, ilmaisen peruskoulun käynyttä elämäntapasosiaalipummia pikkasen siinä sohvalla playstationia näpläillessä ikenestä vetämään, että sodan ja/tai nälänhädän keskeltä päivittäistä vesiannostaan parille kurttuiselle vuohelle hakenutta lukutaidotonta maahanmuuttajaa yritetään kohdella ihmisenä.
Koti, uskonto ja isänmaa
Koti on jokaisella oltava, olkoon minkälainen murju tahansa missä tahansa kerrostalolähiössä. Suomalaiselle tarjotaan yhä “punainen tupa ja perunamaa”-ideologiaa ja suuri osa sieltä perunamaalta kaupunkimiljööseen muuttaneista kuvitteleekin asuvansa keskellä ei mitään, ilman lähinaapureita. Ja siitäkös seuraa harmeja! Viereisen oven takana jos alkaakin kotia pitää lehmänlannasta rakennetusta majasta muuttanut harras muslimiperhe, niin niiden rukoilu ja ramadan voi pahasti häiritä valkonaamaisen perheen pyhärituaaleja, ryyppäämistä ja epävireistä karaokea, joka huipentuu viittomakieliseen kehityskeskusteluun sen hetkisen puolison kanssa. Jonka kiljahteluista ei ota selvää, vetääkö se edelleen sitä kännikaraokea vai huutaa muilta apua. Sikiävätkin aivan holtittomasti, eikö niillä ole siellä savannilla edes internet-kahvilaa tai kirjastoa, mistä pääsisi tilaamaan juomunäkkiä?!
Uskonto on kyllä kätevä, rippikoululahjat on yleensä runsaita, kyllä niillä jo ensimmäiset pussikaljat kustantaa hyvin. Ja sitten aikanaan, kun on sekalainen lapsilauma tehty, voi kirmailla suureellisesti sen kerhon tilojen keskikäytävällä sanomassa tahdon. Ja seurakunnat pitävät paljon parempaa huolta omistaan kuin entinen VaHo, antavat selvää käteistä tai järjestelevät sen kodin, jos itsellä ei ole ollut kykyä sellaista hoitaa. Ev.lut-henkisesti virittyneet ymmärtävät langenneita…
Isänmaa on myös kätevä, se on se maapala, jonka varjolla voi hillua kännissä luvatonta asetta heiluttaen, kun sellainen pitää olla isänmaan puolustusta varten. Ja kun varusmiespalveluskin tuli aikanaan käytyä vähän heikosti, varsinkin kun heittivät sieltä ulos latva-beenä, sen häpeän voi nyt kuittailla toisten pärstiin nakkikioski- tai taksijonoissa.
Suomalaista kulttuuria kaikki tämä on ja muualta tulleiden tapoja ei pidä antaa seota tähän.
Holtitonta hommaa
No se on monelle tullut aika pedata paikkaa valokeilassa vuotta 2011 silmällä pitäen. Arkadianmäellä on möhkäleen muotoinen aukko seuraavalle suomalaisen elämänmuodon pelastajalle. Tyrkyllä on taas hyvää tavaraa, Pirkanmaa on kunnostautunut erityisen hyvin. Sosiaalinen media on otettu loistavaan hyötykäyttöön: Facebookin rumempi sivu. Astrid Thorsia vaaditaan oikein henkensä kaupalla tilille, vaan samaan ei veny baskeripäinen trubaduuri, joka ei onnistunut kellumaan europarlamenttiin Inkisen selässä, vaan sössöttää kuvainnollisesti housut kintuissa kiinnijääneenä punastumisesta huudellessaan tyhmyyksiä. Edes omat eivät pitäneet kosmisen taiteilijan showsta, vaan toteama kuului: “Velton esitys oli aivan h…n nolo. Nähdäkseni kaikki mamukriittisesti profiloituneet poistuivat paikalta. Roikkupöksyisiä, isomahaisia ja perskännisiä, seuraavissa eduskuntavaaleissa oman ilmoituksensa mukaan ziljoona ääntä kokoavia varavaltuutettuja oli häiriöksi asti”.
Astrid Thorsin tappamiseen yllyttävä ryhmä on poistettu Facebookista, mutta samankaltaista yksittäiseen tyttöön kohdistuvaa ei ole. Hän ei ehkä ole tehnyt asiasta rikosilmoitusta, kuten muita viharyhmiä kohtaa alkaa olla tekeillä.
Pelkästään Pirkanmaalaiset eivät koe tarpeelliseksi yrittää ratsastaa äänestäjiensä tietoisuuteen yksittäisen naisen selän takana, vaan on asialla ollut muitakin, mm. ö-luokan ohjelman b-luokan “julkkisjuontaja”, joka mellasti pitkin nettiä todennäköisesti vain saadakseen itselleen (ja tulevalle ehdokkuudelleen? puolueelleen?) julkisuutta. Kävi sitten kuitenkin korvat luimussa korjailemassa mahtipontista tekstiään omista fyysisistä mitoistaan, seksuaalisesta orientaatiostaan ja ns julkisuudestaan. Jos ei homoksi luulemista pelättäisi ja uskallettaisi vilkaista muidenkin varustusta muualtakin kuin eroottissävyisistä luontoelokuvista, voitaisiin todeta, että suurin osa suomalaisista miehistä kantaa ihan keskiverto patukkaa pierunpuhkomissa kalsareissaan, joten heteroutensa julkituominen ei ole mitenkään tarpeellista eikä pieni kikkeli ole sen enempää kytköksissä maahanmuuttovastaisuuteen kuin sen kannattamiseenkaan.
Näin meillä. Ja mitä b-luokan julkkikset edellä, sitä b-luokan kansalaiset perässä… Poliittiseksi vaikuttajaksi haluavat nyt ihan ketkä tahansa, olivatpa taustat tai (mielen)terveyden tila mikä tahansa. Vaan järki-ihmiset loistavat poissaolollaan ja siksipä nämä “kansan syvät rivit” pääsevät tulkitsemaan vaikenemisen olevan myöntymisen merkki.
Nyt hei jotain rotia!
On kuitenkin vaikea uskoa, että tämä nykyinen mellastaminen netissä, sosiaalisissa medioissa ja kaikkialla missä surullisen kuuluisa Jouko tyhmyytensä tiivistää olisi oikeasti enemmistö. On tietenkin helpompaa olla vain hiljaa ja antaa asioiden tapahtua, mutta koska viestien kulku on nykyään niin nopeaa, urbaanit legendat elävät ja voivat hyvin, on suorastaan rikollisen vastuutonta olla ilmaisematta kantaansa asioihin, jotka alkavat lapasesta lipsua. Löytyykö poliitikoista enää muita kuin liukaskielisiä kiemurtelijoita tai kaikkien perseen nuolijoita?
Kieltämättä se vaatii siviilirohkeutta. Nykyisinhän ei tarvitse kuin suunsa avata, niin jollain suunnalla heti leimataan joko turvapaikanhakijoita hyysääväksi “kukkahattutädiksi” tai rasistiksi. Eikä keskustelua helpota se, etteivät ihmiset aina tee eroa työperäisen maahanmuuton ja humanitaarisen pakolaispolitiikan välillä.
Kun käsitteet menevät sekaisin ja tietämättömyys yhdistyy kaunaisiin asenteisiin, seurauksena ei voi olla muuta kuin vihamielisyyttä.
Joo.Vaan ei taida enää riittää pelkästään poliittinen horina, vaan nyt on jo kansan syvien rivien aika alkaa ottaa asioista selvää ja tarttua asenteisiin, alkaen omistaan. Jätetään ne hörhöily/hihhulismit vähemmälle ja aletaan ajatella ihan itse.
Toim. huom. Tällä kertaa tässä blogissa onkin yksinkertaisille kuvien sijasta tarjolla paljon linkkejä, ne on niitä sinisiä ja alleviivattuja tekstejä. Lukeminen kannattaa aina. Trööt!
Popularity: 44% [?]
Oikeutta eläimille!
Tähän kärkeen on esitettävä anteeksipyyntö ihmiskunnan puolesta, koska ei todellakaan ole oikeudenmukaista eläinkunnan edustajan kohtaan tulla verratuksi kaikenlaisiin hörhöihin vain siksi, että he sattuvat viimeisen kylmän pierunsa päästämään. Tätä kirjoittaessa ei ole vahingoitettu yhtäkään eläintä, niitä rumiakaan.
Ja sitten asiaan:
Jostain syystä eläinrakkauden osoittamisen symboleiksi on nykyisin vakiintunut mahdollisimman suuri määrä lemmikkejä, mieluiten vielä jostain “pelastettu” ikänsä puolesta jo viimeiselle eläinlääkärikeikalleen joutava raihnainen otus. Keräilyerät lemmikeissä voivat olla myös haalittuja mahdollisimman kaukaa omilta kotinurkilta, vaikkapa tänne peräkorpeen trooppisilta alueilta.
Jokaisella elämänmuodolla on oma paikkansa ravintoketjussa ja oma merkityksensä tasapainottavana tekijänä elämän kiertokulun varmistamiseksi. No mikäpä muukaan, kuin vain “viisas ihminen” kynsii tätäkin järjestystä. Olohuoneet pullistelevat terraarioita täynnä eksoottisia hämähäkkejä, liskoja ja käärmeitä. Rautaiset häkit pitävät sisällään lintuja tai jyrsijöitä.
Ne eivät ole lemmikeiksi soveltuvia! Eivät myöskään eri öttiäiset, köppiäiset, (mini)siat, hevoset tai uusimmat villitykset fretit. Jyrsijät ovat pääasiassa haittaeläimiä ihmisen kannalta ja matelijat eivät ole ihmisten kanssa tekemisissä lainkaan mikäli voivat sen mitenkään välttää. Sika kuuluu lättiinsä, ei ihmisen kanssa asumaan, vaikka toisten kodit kyllä muistuttavat lättejä ilman sitä sikaakin…
Ja siinä on kuulkaa vielä jokunen turkistarha elukka vielä pientä, kun aletaan puhua lemmikkiryhmistä:
Kissat ja koirat
Kissojen ja koirien yhteiselo ihmisen kanssa on varsin pitkä ja alkanut lähinnä win-win-tilanteesta molemmille osapuolille. Ruuan säilyvyys tai sen hankkiminen on onnistunut kissan tai koiran avulla, näin näitä eläimiä on alettu sietää ihmisen läheisyydessä ja siitä on kesyyntyminen alkanut.
Kunnes ihminen taas osoitti suurta kekseliäisyyttä “jalostamalla” näitä eläimiä, jotka olivat kehittyneet jo varsin mainioiksi ennen ihmisen käpälöintiäkin. Kissat ja koirat, joilla ei ole turkkia tai joiden naama on kuin lekalla lyttyyn lyöty pitäisi ehdottomasti antaa kuolla sukupuuttoon. Kissat ja koirat, joiden silmämunat eivät pysy päässä “jalostetun” kallon muodon takia tai joiden turkki on eläimen itse hoitamattomissa, pitäisi laittaa ehdottomasti lisääntymiskieltoon ja niiden, jotka tällaisia eläimiä tuottavat ja itselleen haalivat tulisi joutua juridiseen vastuuseen eläinrääkkäyksestä.
Kaikenlainen rodunjalostus, kennel- ja näyttelytoiminta tulisi lopettaa ja kieltää, ei niillä saada mitään etua tai parannusta eläinten elämään, vain omituiset otukset esittelevät toisia… Kysymysmerkki onkin siinä, kummassa päässä hihnaa se otus on omituisempi. Monet koirarodut, jotka ovat olleet oikeasti työtä ihmisten rinnalla tekeviä, on kysynnän vuoksi pentutehtailtu pilalle, saksanpaimenkoirat, eri noutajat ja muut suositut rodut pullistelevat lonkkavikoja ja kasvuhäiriöitä. Jonkun on pakko saada valkoinen rakki, vaikka valkoinen väri ja kuurous kulkevat usein käsi kädessä.
Hevoset
Jos minulta kysytään, on hevonen parhaimmillaan tuubissa, josta saatavalla sisällöllä voi liittää eri pintoja yhteen… Muutoin olen sitä mieltä, että hevosen pitäisi olla pelkkä hyötyeläin töihin, mikäli ihmisen kanssa on hevosen oltava tekemisissä. Hevonen on laumaeläin, vieläpä saaliseläin ja on täysin turhaa pitää isoa eläintä suljettuna suurimman osan aikaansa yksin karsinaan, josta pääsee vain vähän liikkeelle vapaasti ja silloinkin jonkun kovakätisen pissaliisan viitseliäisyyden varassa. Vaikka hevonen kesyyntyy aina lemmikiksi asti, on kuitenkin järjetöntä pitää elukkaa, joka käyttäytyy aina kuin säpsähtelevä hermokimppu saalistajan pelossa. Hevonen on loppujen lopuksi aika tyhmä eläin.
Elämää eläinperheissä…
Valitettavasti toisilla on tapana inhimillistää lemmikkinsä tai vajota itse eläimen tasolle… Rimaa siisteyden suhteen on laskettu rajusti monessa kodissa, joissa on eläimiä. Kissankusen pistävä löyhkä ei ole mikään harvinaisuus enää niissä kodeissa, joissa kissoja haalitaan laumoiksi asti. Märkä koira haisee, sen tietävät kaikki, mutta likaisen ja hoitamattoman rakin turkin haju räjäyttää sukat jalasta kynnyksen yli astuessa. Hevosten löyhkästä nyt en viitsi edes mainita.
Eläimiä itselleen haalivat tapaukset lähes poikkeuksetta laiminlyövät lemmikkiensä kastroinnit ja rokotukset (se maksaa), oikean ruokavalion (vaivalloista), pitävät lemmikkejä irrallaan tai tunkevat eläimineen joka paikkaan, riippumatta siitä, onko eläintä kutsuttu vai ei. Eläintä ei joko syötetä kylliksi tai sitten liikaa… Ja kun elämän ehtoopuoli viimein alkaa koittaa, ei eläimestä luovuta ajoissa, vaan puoliksi rajan ylittäneitä zombi-lemmikkejä pidetään yhä vain hengissä jatkuvalla lääkityksellä tai jätetään homma ihan “vaya con dios” ja odotetaan sitä aamua, kun lemmikki ei enää herää.
Suurinta eläinrakkautta on kuitenkin tiedostaa kykynsä ja ennen kaikkea kyvyttömyytensä eläimenhoitajana.
Popularity: 22% [?]
Mistä näitä oikein sikiää?
Erilaisten vauvat & äipät sivustoilta se selviää, kuvien kera, mistä niitä sikiää. Ei ole ihme, että julkista rintarauhasten paljastamista imeväisen ruokintaa varten pidetään täysin sopivana paikasta ja ajasta riippumatta, kun alapään esittely kivesten kokoisten suonikohjujen ja peräpukamien kera pidetään täysin luonnollisena vanhemmille suunnattujen lehdyköiden keskustelupalstoilla…
Kehityskaari vatipäävanhemmuuteen
Syntyvyys on yleensä kukkeimmillaan kevättalvella, jolloin kesän festareista on ehtinyt vierähtää se ihmissiemenen istutuksesta säädetyt 9 kuukautta. Monen nuoren festarikokemuksen kruunaakin muistelo hikisestä amis-Taunus takapenkkisessiosta, juuri silloin kun stagella esiintyi joku pandakarhuksi maskeerattu nuorisoidoli. Kuka siinä mitään ehkäisyä ehtii tiedustella, vieraalta ihmiseltä…
IRC-galleriaan kuitenkin ehditään laittaa kuvia törölleen pusketuista tissinnupuista ja lehmänutareen värisiksi huulikiilloitetuista pusuhuulista ja nämä kuvat “ommataan” juuri sille hapsuviikselle, joka leirintäalueen nurkassa takapenkkikorkkauksen teki. Sukunimi partnerilta yleensä jää hieman hämärän peittoon vaikka ehkä genitaalialueet osataankin kuvailla pissisgallerian päiväkirjaan hyvinkin yksityiskohtaisesti. (Kannattanee tutustua ennen itsensä täydellistä munaamista vertaistukeen, jota saa täältä:( IRC-Galleria for dummies )
Vaikka tulevan isukin genitaalit olis tutkittu tarkoin, on oman kehon ja kehityksen tuntemus tulevalla teiniäipällä yleensä kovin hakusessa. Raskaudenehkäisy tuntuu hoituvan menetelmällä “nain kunnes…” ja jälkiehkäisypilleri, jonka vielä mahdollisen vahingon korjaamiseksi voisi saada, pelottaa liiaksi sivuvaikutuksiltaan tai mikä paras kuultu syy: Sitä ei kehdata mennä hakemaan, kun “kaikki saa tietää”. Haloo, sitähän ei kukaan huomaa, kun pönttö pyöristyy ja jonkin ajan päästä hieman kovempi ja iso kakka parkuu ensimmäisen ateriansa perään.
Ja kun pää on saatu auki lisääntymiselle, mitäs sitä tuottoisaa hommaa kesken jättämään, on lisäksi kätevää, kun oma ja jälkikasvun lapsilisä maksetaan samana päivänä. Pian sitä onkin liki 3-kymppinen, päivääkään oikeaa työtä tekemätön äipyli, jonka katraasta hyvällä tuurilla edes pari tekelettä on saman polkaisijan aikaan saamaa, mutta vähintään viimeisin “masuasukki” onkin jo seuraavan “rakkauden hedelmä”.
No joo, nyt siis ollaan tilanteessa, jossa “kolmen ihanan lapsen, -03, -06, -07 ja masuasukki 03/2010 äippä” on jäänyt ilman (perus)koulutusta ja ammattia, saati minkäänlaista työkokemusta. Siispä sikiäminen ja tekeleittensä hoitaminen on katsottava työksi ja siitä on maksettava palkkaa! Perkele! Äitiyden puolustaminen on raivokasta ja pelkän alapään toimimisen kuvitellaan erheellisesti tuovan jotain lisäkapasiteettia myös yläpäähän. Sen on saanut tuta kirjoittaja, joka on rohjennut kritisoida ikäluokkansa äippiä: Sä et ole äiti, et siis voi kritisoida teiniäitejä. Miksi ei voisi? Ei kritisoidakseen muita tarvitse itse olla täydellinen. Samainen, varsin fiksu ja ilmeisen nuori kirjoittaja, on käsitellyt blogissaan aborttia, josta äipät, äityliinit ja ties mitkä härökkianonillit ovat katsoneet asiakseen tuottaa syvimpiä aatoksiaan jopa tappouhkausten muodossa.
Vatipäätkin vanhenevat
Heistä tulee aikanaan, luultavasti melko varhaisessa iässä, isovanhempia. Mikäs sen mukavampaa, kuin pyöriä lapsensa ja mahdollisesti vielä lapsenlapsensa kanssa samoilla Tuska-festareilla, juopotella lähiön karaokebaarissa ja olla yhä edelleen “between the jobs”. Tai sairaslomalla masennuksen vuoksi, jonka yhtenä osatekijänä ei tietenkään ole runsas alkoholinkulutus, vaan raskas vanhemmuus adhd-lasten vanhempana, yksinhuoltajana, koska lapsen (oletetut) isät jäivät yhä tuunaamaan autoaan, tekevät uraa “muusikkona” tai ovat lusimassa.
Popularity: 59% [?]
Vittu! (voimakas allergeeni)
Tämän postauksen taustalla on kaksi herätettä: Keskustelupalstat yleensä ja römpsäraadit kuvien kera pienten lasten vanhempien lehdyköiden keskustelupalstoilla. Vittuallergia näyttää olevan varsin yleinen, tässä monimuotoisesti allergisoituneiden maassa.
Vitut!
Harva asia on niin vähän- ja väärinymmärretty kuin vittu. Kiihkeimmät vittuallergiset kompastuvat ensimmäiseen keskustelun sekaan ilmaantuvaan vittuun niin pahasti, että jatkokeskustelu yleensä kääntyy täysin väärille urille alkuperäisestä aiheesta, pelkäksi vitun ympärillä pyörimiseen. Ymmärtämättömät pitävät sanaa vittu kiroiluna, mitä se tietenkin voi joissain tapauksissa ollakin, mutta vitun ilmaantuminen keskusteluun on aina laitettava oikeaan asiayhteyteen. Asiasta on tehty tutkimustakin: Aggressiivi. Aggressiivi ei tee kuitenkaan oikeutta vitun monimuotoisuudelle.
Vitulla päähän
Pahiten vitulle allergisoituneet ottavat vitun hyvin henkilökohtaisesti ja kokevat sen olevan hyökkäävä tapa keskustella, mikäli vittua käyttää sanana muiden joukossa. Tätä teoriaa tukee myös sijamuoto aggressiivi. Vittu on kuitenkin varsin vähäinen arvolataukseltaan ja aina riippuvainen yhteydestä jossa sitä käytetään. Vittu yksinään voi olla myös hyvin neutraali, välimerkinomainen tauko asiassa/keskustelussa. Vittu voi myös päättää keskustelun kuten piste kirjoituksen. Vittuallergiset ovat kyvyttömiä seulomaan vitun tarkoitusta tekstistä ja erehtyvät vitun olevan joku erityinen osoitus käyttäjänsä henkisestä kypsyydestä.
Monille on vitun tarkoitus ja syvin olemus epäselvä, vaan eipä se estä peräkamarin kasvatteja osallistumaan vittu-keskusteluun, koska onhan jokaiselle saamattomalle runkkarille annettava tilaisuus osoittaa tietämyksensä: “Minä olen luullut vitun olevan vain hevosella ja viiden lapsen äidillä“. Tarina ei kuitenkaan kerro, millä tavoin aiheeseen perehtynyt asiantuntija on tiedon hevoselta hankkinut, millä nimellä meetwurstin raaka-aine haluaa genitaalialuettaan nimitettävän. Viiden lapsen äidillä taas on varmasti kädet täynnä muutakin puuhaa, kuin mietiskellä, millä nimellä sitä jalkovälissä olevaa tuotantolaitostaan nyt kutsuisi…
Vittujen kevät
Vitun pitäisi saada se arvostus, joka sille monikäyttöisenä sanana kuuluu, sillähän voi korvata kokonaisia virkkeitä! En tiedä yhtään toista viisikirjaimista sanaa, jolla voi kuitata niin paljon kokonaisia asioita, kuin vitulla, varsinkin jos se yhdistetään johonkin muuhun sanaan. Esimerkkejä:
Ei vittu! :
En saata uskoa silmiäni/korviani, piti minun tämäkin vielä kokea. Olisin halunnut olla joutumatta tähän tilanteeseen, pahin pelkoni on toteutunut, joudun luultavasti korjaamaan jonkun tunarin jälkiä jne.
No vittu :
Tämä toteamus ei ole ns. anglismi, no ei ole sama kuin suomen kielen ei. Kyseessä on siis puhdas toteamus, jolla helposti katetaan mm. seuraavanlaista: Hoidin/hoidan homman kuten pitääkin, koska kukaan muu ei tuntunut nousevan tilanteen tasolle, annoin mitä kuuluu ja kuka käskee. Liian kauan asiat olivatkin retuperällä.
Vain parilla yksinkertaisella esimerkillä valottuu jo hieman, kuinka vittu voi olla tarpeellinen jopa asiallisissa yhteyksissä. Vittuallergiset pyrkivät tämän kiistämään ja väittävät, että asian voi hoitaa muillakin tavoilla ja sanoilla, mutta koskaan tarjolle ei ole tullut yhtä kattavaa ja monikäyttöistä sanaa kuin vittu.
Vittuilua
Jonkun aikakausilehden keskustelupalstalla vittu konkretisoitui kuviksi. Asia ylitti uutiskynnyksenkin, koska näin kesäaikaan uutiset ovat yleensä vähissä muutenkin. Keskustelu linkitetystä kuvasta oli kiihkeää, linkittäjä halusi tietää peräpukamistaan, mutta keskustelijat arvioivat pillun karvoituksen, yleisen ulkonäön sekä kaiken mahdollisen linkittäjästä itsestään, vaikka näkivät kuvasta vain, melko laaja-alaisesti tosin, vain genitaalialueen. Varsinkin anonillit kunnostautuivat römpsäraadissa. Puolestapuhujia oli myös, useat arvostivat kuvan esittäjän rohkeutta ja uskallusta. Suurin osa piti myöskin kuvassa esitettyä naisen alapäätä täysin normaalina, mitä nyt raskaudenaikaiset pukamat näyttivät olevan hyvin kehittyneet.
Vittuuks tässä
Vitusta on siis moneksi, mutta kylmäksi se ei jätä juuri ketään. Yllättävän usein vittuallergia on sukupuolisidonnaista ja voimakkaimmin vitulle allergisoituneet vaikuttavat olevan naisia.
On toki miehiäkin, mutta miehiltä tuntuu helpommin sujuvan tarjolle laitetun vitun ohittaminen. Siis tekstissä. Miehiltä sitten kuitenkin vastaavasti tuntuisi sujuvan paremmin toive naisen genitaalialueen aromaattisen puolen selvittämisestä eli siis vitun haistattelu, jolloin vittu on selkeästi negatiivisessa yhteydessä, jopa aggressiivisessa, olematta silti aggressiivi.
Siitä huolimatta, että vittu yhdistetään naisiin ja vieläpä tiettyyn osaan naista, on vittu useimmiten hyvin sukupuoleton samalla tavoin kuin arvolataukseton sanana.
Vituttaako?
Vittu pitäisi aina, varsinkin teksteissä, kohdata rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, takertumatta vittuun ja nähdä asia vitun takana. Vittu myös pitäisi jättää rauhaan enemmiltä analysoinneilta, vittu on vittu on vittu. Viisikirjaiminen sana.
Popularity: 100% [?]
Sen sortin sosiaalinen
Kyllä on hienoa, miten monella eri tavalla voi sosiaalistua netissä.
Aikaansa seuraava Ladykin on sosiaalistunut pitkin nettiä ja perkele, on sitä tullut hankittua uusia “kavereita” vino pino. Kerrassaan mainioita tapauksia monet. Suurelta osin kuva suomalaisista ei ole kovin mairitteleva.
Osa on täysin kieli poskessa väännettyä huttua ja joiltakin osin aika hauskaakin, mutta monet valitettavasti toistavat toistamistaan vanhoja vitsejä ja profiilien kuvauksissa on suurta mielikuvituksettomuutta. Nimimerkkivalinnat ovat usein mielenkiinnottomia, naisilla on erilaisia -tar/-tär/-liini päätteitä (YYH!) ja oletettavasti miespuoliset haluavat olla, yllättäen, nimiltään jotain -man/-mies. Syntymävuotensa tai horoskooppimerkkinsä (WTF?) haluavat monet ympätä nimimerkkiinsä.
Facebook, eli tuttavallisemmin pällikirja, sisältää useimpien tiedot etu- ja sukunimineen. Se onkin jotenkin rehtiä ja reilua. Valitettavan monet eivät kuitenkaan ota huomioon oikealla nimellään esiintymisen haittapuolia, vaan julkaisevat hyvin yksityiskohtaisia tietoja itsestään ja läheisistään. Valokuvien kera. Facebookissa suurin osa näyttää olevan vapaa-ajanvietossa ja harrasteet sen mukaan…Ihme juttu, että kuitenkin Pällikirjaa pidetään jo niin suurena ongelmana työnantajien keskuudessa, ettei kaikilta työkoneilta enää edes pääse sinne.
Netlog ja mySpace eivät ole juuri sen parempia, eivät kuitenkaan ilmeisesti ihan yhtä tunnettuja suomalaisten keskuudessa kuin megavillityksen kohteeksi joutunut Naamakirja. Huiput kyllä löytyvät ehdottomasti Suomi24:stä tai lähinnä SuoLi24:stä, kuten monien mielessä asia on. Anaaliseksin ystäviä siellä näyttääkin olevan poikkeuksellisen paljon, ehkä heille olisi hyvä perustaa jo ihan oma osastonsa palveluun..? Tai mistä minä tiedän, vaikka sellainen olisi jo.
Suoli24:n keskustelut ovat vailla vertaansa: Anonillejä riittää ja poikkeuksetta anonillit esiintyvät epäedukseen. Kirjoitusvirheitä, selviä asiavirheitä, sivistymättömyyttä ja tietämättömyyttä on enemmän kuin lain pitäisi missään sallia. Urbaanilegendat ja uskomukset voivat hyvin.
Eipä siinä sen kummempia, täytynee elää toivossa, että jossain netissä on vielä olemassa fiksujakin ihmisiä, eikä ainoa kourallinen ole kertynyt vain nastyfoorumille…
Popularity: 42% [?]
