Ihan homona!
Pitkään aikaan ei ole jaksanut innostua potkimaan urpåja, siksi, koska urpåt eivät keksi mitään uutta ja saman asian vatkaaminen ei huvita ikuisuuksia. Mutta nyt taas presidentinvaalit on ajanut kaapeistaan ulos sankoin joukoin ryppylankansa neitsyyden puolesta huolestuneet. En voi vastustaa kiusausta antaa näiden persuille vähän stilettikorkoa, silläkin uhalla, että se uppoaa koko matkaltaan “exit only”-osastolle.
Presidentti ei ole seksityöläinen!
Viimeksi kun kuulin, ei presidentin toimen kuvauksessa ollut mitään sellaista kohtaa, jossa presidentiltä edellytettäisi minkäänlaisia seksuaalisia manööverejä, vaikka se Suomelle olisi eduksi. Jostain syystä kuitenkin monet ovat huolissaan siitä, että jos Suomessa olisi avoimesti homoseksuaali presidentti, tämä voisi johtaa vaikka minkälaisiin selkkauksiin eri valtioiden kanssa. En kuitenkaan ole kuullut, että yksikään valtio olisi kieltäytynyt korkeamman tason tapaamisesta, vain siksi, että vierailija/isäntä edustaisi eri suuntautuneisuutta kuin itse. Sitä kun on maailmassa ja valtioiden välillä huomattavasti tärkeämpiä asioita, kuin missä, miten ja kenen kanssa presidentti genitaalejaan käyttää.
Siveyden sipulit!
On kummallista, kuinka maassa, jossa yksilön- ja sananvapautta arvostetaan suuresti, käydään vaatimaan että kaikkien pitäisi suostua yhteen ainoaan tapaan harrastaa seksiä. Vaatimuksen perusteluna käytetään milloin luontoäitiä itseään, milloin (lääke)tiedettä tai lakia ja jos näistä ei ole apua, niin sitten kaivetaan perstaskusta jonkun sortin jumala.Kaikki perustelut on kuitenkin moneen kertaan vankasti todistaen kumottu, paitsi tietenkään jumalisten kanssa ei kannata, menee happi ihan hukaan siinä.
Harvaa asiaa pyritään yhtä tiukasti määrittelemään ja säätelemään kuin MUIDEN seksuaalisuus. Harvaa asiaa pidetään yhtä vahingollisena ja laajalti merkittävänä kuin MUIDEN seksuaalisuus. Ja aiemmin on vahdattu pelokkaasti nimenomaan naisten seksuaalisuutta ja siveyttä, mutta nyt on työmaa laajentunut, kun pitää vielä kaiken maailman homotkin vahtia! Vittu, siinä on ydinasevarustelutkin kevyttä kauraa, kun vahdataan, onko se naapuri nyt löyhä tavoiltaan ja jos on, niin ei suinkaan vaan homo?!
Se seksuaaliterveys!
Olen jo aiemminkin todennut, kun Räsäsen rouva päästeli oikein pahoja sammakoita ilmoille, että ihmisellä jolla on normaali ja terve seksuaalielämä, ei ole huolta muiden seksitavoista, omissa on ihan riittävästi. On lähes pakko kallistua sille kannalle, että niillä, joiden tarve määritellä tiukasti muiden seksuaaliaktiviteettejä ja pitää omaansa ainoana oikeana, on sisällään useampi solmu seksuaalisuuden alueella.
Ne, jotka pitävät homoseksuaalisuutta “porttina” pedofiliaan ja eläimiinsekaantumiseen, ovat yksinkertaisesti vain tyhmiä ja onnistuneet välttämään kaiken tiedon, jota ihan nykyisessä peruskoulussakin on saatavilla ihan kattavasti. Osalla tietämättömistä suvaitsevaisuus ulottuu siihen asti “kunhan ei tule mua pokailee“. Vittu, mitä sitten, jos tuleekin?! Jos ei sytytä, niin sitten sitä vaan sanoo, ettei nyt ei nappaa. Ei kai sitä muutenkaan suostu jokaiselle vonkaajalle, vaikka se olisikin sitä sorttia, joka yleensä on genitaaliosastoltaan sopiva?
Ongelma, jota ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan!
Aivan yhtä tärkeää, kuin Serlan uusiokeksiminen hylsyttömälle wc-paperille (tätä nimittäin on saanut jo iät ja ajat: BallBig), on miettiä presidentin seksuaalisuutta tai varusmiespalvelusta. Tästä nyt revitään “uutisia” ja sosiaalinen media pursuaa, yleensä kirjoitustaidottomien perussuomalaisten, angstia aiheesta. Ollakseen hyvä johtaja, ei tarvitse olla samanlainen kuin ne, joiden kärkimiehenä on, täytyy vain olla pyrkimys tulla toimeen ja ymmärtää erilaisuutta.
Se yleensä palkitaan.
Popularity: 1% [?]
Yleisön pyynnöstä…
…vedetään komento takas ja Lady palaa takaisin levittämään hyvää mieltä, rakkautta ja harmoniaa ympäri internettiä. Wohoo!
Pieni piipahdus eläkkeellä ja jo huutaa sähköposti punasena hoosiannaa, että stilettikoron kopinaa ja potkuja tarvitaan. Niin vähän aikaa ja niin paljon PerSuksia ja muita tålvanåita potkittavana.
Ja iki-ihana, myös ruman, sananvapauden tyyssija avattaneen. Tätä ajatusta pitää vielä kuitenkin kypsytellä. Tarkkaile NastyFoorumiasi.
Popularity: 6% [?]
Päiviä taloon!
Varsin monet ansioituneet blogistit ovat lyöneet lusikkansa homoilta-ilveilyn jälkeiseen soppaan, josta varsinkin tähteet muuttuivat katkeraksi kalkiksi Päivi Räsäselle. Tervo höyhensi erityisen ansiokkaasti aiheessa. Antakaas määkin huudan, vaikken (just nyt) ole kännissä, eikä tässä ole erityisen kiihkeetä suhdetta Räsäskään ja sen edustamaan klubiin kuin homoseksuaaleihinkaan. Sen sijaan epäoikeudenmukaisuus ja tyhmyys ne jaksavat vituttaa, vaikka tietääkin sen turhaksi energianhaaskaukseksi.
Miehet, naiset, homoseksuaalit,uskovaiset ja naimajaiset
Vittu, että pitää tehdä yksinkertaisista asioista vaikeita. Jos kerran hihhuleille on tärkeää, että sanaa avioliitto saa käyttää vain yhden miehen ja yhden naisen muodostamasta yksiköstä, jonka juridiset kupongit täytetään kirkossa ja jolle pappi taikasanansa lausahtelee, olkoon niin. Ja ne kaikki loput, jotka eivät tarvitse jumalia tai seurakunnan ryhmähalia tehdäkseen päätöksen yhteiselostaan ja niiden juridisten velvoitteiden täyttämisestä, jotka siihen liittyvät, olkoot sitten rekisteröidyissä parisuhteissa, suuntauksistaan ja sukupuolestaan riippumatta.
Arkikielessä kuitenkin puhutaan yksinkertaisesti “naimisissa olemisesta” ja tätä asiaa tuskin pystyvät muuttamaan sen enempää hihhulit kuin homoseksuaalitkaan, vaan sillä kuitataan kaikki juridiset liitot sen enempiä selvittelemättä, ollaanko sitä naimisissa miehen, naisen tahi ilmatäytteisen lampaan kanssa. Olen kerran nähnyt ohjelman, jossa kaheli piti Eiffel-tornia puolisonaan… niin että pientä se nyt vielä on, jos Arska tahtoo ihan virallisesti naida Reiskan ja että hommaan tarvitaan pappia.
Molemmat parisuhde-versiot tulee tietenkin olla yhdenvertaisia maallisen lain edessä, toisesta vaan puuttuu kirkon osallisuus (ja laskutus). Avioerotilastot pysynevät ennallaan molemmissa versioissa, että sikäli yks vitun hailee, miten se vihkiminen suoritetaan.
Raamattu on kuin…
avonainen suklaarasia, koskaan ei tiedä, kuka sieltä ehtii kynsiä lempikonvehtinsa ja onko ne kynnet edes puhtaat. Yleensä eivät ole.
Mutta raamatulla vedetään kaikkia ihmisiä korville, mennen tullen ja palatessa, siitäkin huolimatta, että suuri osa ihmisistä eivät tarvitse pari tuhatta vuotta vanhaa kirjaa osatakseen elää ihmisiksi. Kirjaa, joka on vaillinainen ja moneen kertaan käännetty eri kielistä ja Suomessakin on oikein tehty “päivitetty versio” nykykielelle.
On edelleen kummallista, kuinka Jumalan lapsina itseään pitävät jaksavat aina vain mellastaa toisten makuuhuoneissa ja housuissa. Missä kohdassa raamattua sanotaan, että vahtaapa, kuule Jeesuksen seuraaja, kanssaeläjän seksuaalista suuntausta ja seksuaalielämää?
Ja se Päivitetty versio…
Jossain vaiheessa tuli ajatukseen, että onko tämä kaikki, kirkosta eroamisen buumi ja muu paskanheitto kohtuullista työntää Räsäskälle ja pitää häntä yksin vastuullisena. Hän nyt kuitenkin on perheellinen ihminen, lasten ei varmasti ole mukavaa olla tällä hetkellä Räsäsen akan tekeleitä, siksi paljon on ollut julkisuudessa luettavissa äiteen ääneen lausumia sammakoita. Otan osaa.
Vaan eipä ole tajunnut nainen vaieta seurakunnassa, lisää pukkaa. Kun homoseksuaalit on niputettu, niin vuorossa ovat pakolaiset… Melko vittumainen tuntuu olevan tuo Räsäskän Iso Herra, ei paljoa armoa muille ihmisille osoita, mikäli Räsäsen eukon tulkintoja on uskominen. Ja itse hän ainakin uskoo, eikä kaihda pienen sodan pystyttämistäkään: Kristilliset valmiita taistoon! Miksi hihhulit sitten ovat näin sotaisalla tuulella? Joku käski tai siinä kirjassa luki niin?
Elä tässä nyt sitten kristillisesti…
Ja pakkohan se on, kun ei muita vaihtoehtoja anneta, onpa oma vakaumus sitten mikä tahansa. Tämä maa makaa kristillisten arvojen alla ja kirkko heiluttaa tahtipuikkoa myös maallisten lakien sääntelyssä. Sunnuntai on pyhäpäivä. Piste. Pääsiäinen, joulu ja muut kirkolliset pyhät pysäyttävät käytännössä tämän maan, julkista liikennettä myöden. Näitä kristillisiä jäänteitä pidetään yleissivistyksellisinä kulttuuriperintöinä, ainoina oikeina sellaisina, riippumatta ihmisten omasta vapaasta tahdosta. Arkielämässä sen vaikutus on vain pelkkä kiusallinen haitta niille, jotka eivät tahdo hypätä kristillisten kalenterin mukaan.
Ne, jotka vetivät herneitä sensitiiviseen haistimeensa homoillan seurauksena ja erosivat kirkosta, pidetään nyt yleissivistykseltään nollina (no, ainakin yksi heppu pitää): Kristityt maallisella tuomiolla. Pieni yleissivistyksellinen kämmähdys on kyseisellä kirjoittajalla lipsahtanut tekstiin: Siitä huolimatta karvani nousevat pystyyn, kun kiihkomieliset massat käyvät absoluuttisella oikeutuksella pienen vähemmistön – tässä tapauksessa uskovaisten – kimppuun. Pieni vähemmistö..? Lähes 80% suomalaisista on pieni vähemmistö..? Perkele, joku laskee nyt väärin.
Jos kaikille tarkoitettua yleissivistystä on tarkoitus hakea, olisi syytä pitää kirkko erillisenä kerhonaan, johon liittyvät ne, jotka pystyvät uskomaan neitseelliseen sikiämiseen ja muihin mielenkiintoisiin luonnonvastaisuuksiin.
Minä en usko.
Kenen pussista lypsät?
Kun jokainen yksilö joutuu arvioimaan taloudelliset realiteettinsa ja elämään niiden mukaan, on mielenkiintoista, että kaikkien yhteisöjen ei tarvitse näin toimia. Kuten esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon, joka lypsää myös uskonnottomilta melko messevät massit: Vuonna 2008 kirkolle maksettiin 852 MEUR kirkollisveroa ja 122 MEUR yhteisöveron osuutta, mikä tekee yhteensä 974 MEUR. Kirkon osuus yhteisöveron tuotosta oli 1,75%
Että kyllä kirkolle kuitenkin kelpaa ihan maallinen hyvä, vaikka kaikki maallisen hyvän maksajat eivät kelpaakaan tai ole sitten kuitenkaan tasavertaisia sen kuuluisan jumalan edessä.
On se saatana.
Popularity: 35% [?]
Ylpeä suomalainen
Jossain vaiheessa alkoi tuntua, että suomalaisuus on jotain, minkä mieluiten salaa, kuin kertoo kansallisuuttaan kenellekään. Eihän sitä enää kehtaa sanoa olevansa ylpeä suomalainen, kun muuten on jo joku kenokaulainen nahkatukka narukäsi pystyssä tervehtimässä natsityyliin.
Melkein hävetti, että suomalainen design on jotain, mitä voi löytää puuliiterin lattialta ja liittää hopealankaan maalipurkin kautta (Aarikka) tai jotain sellaista, minkä voi ripustaa ikkunaansa perheen 5-vuotiaan ad/hd-kakaran sotkettua kaikki käsillä olevat kankaat (Marimekko) tai vaikka jotain, jota tulee vahingossa muotoiltua kuin huonon happotripin jälkeen kuumeisena (esim. Aalto-maljakko).
Euroviisuista ja sen tuomista häpeäpilkuista en viitsi edes aloittaa.
Suomalaisista ylpeyttä ei kovin paljoa voinut tuntea silloinkaan, kun hiihtelijät alkoivat jäädä ryppäittäin kiinni dopingista ja osa heistä alkoi sen jälkeen kunnostautua lähinnä skandaalilööpeissä rattijuoppouksien tai muiden tyhmyyksien tiimoilta. Eipä ole päässyt ylpistymään suomalaisuudestaan myöskään silloin, kun suomalaiset ovat liikuskelleet maamme rajojen ulkopuolella ja ovat kunnostautuneet örveltämällä paskat housuissaan kännissä pitkin turistirysiä tai jahtaavat pikkulapsilta näyttäviä seksikumppaneita Thaimaassa.
Kotomaan kamaralla on useammin kuin kerran joutunut tuntemaan myötähäpeää siitä, että perheväkivalta ja lainsäädäntö eivät ole olleet tuttuja keskenään, hädin tuskin puheväleissä edes. Hävettänyt on sivusta katsoa, millä lailla suomalaiset parisuhteitaan hoitavat: Lehtien palstoilla, tekstiviestitse ex-pääministeriä myöden, oikeuslaitoksissa perheväkivallan tai lasten huoltajuuden selvittämiseksi, lastensuojelun tukitoimenpiteiden avustuksella. Myötähäpeän kourissa on saanut kiemurrella joutuessaan näkemään erilaisia “reality”-ohjelmia, kykyjen etsintää täysin lahjattomista tapauksista tai jotain, jonka jälkeen on enää pelkkä mitätön BB-sejase.
Sukupuolinen ja kansallinen identiteetti
Mielikuva suomalaisuudesta on olla nöyrä, pelkäämätön, rehellinen ja sisukas! Nöyryys on vaihtunut tekovaatimattomaan kehujen kerjäämiseen tai pelkästään pelokkaaseen nöyristelyyn, rehellisyys tuntuu olevan toisille pelkkä fraasi “puhun niin totta kuin osaan” tai keino avautua kaikissa mahdollisissa yhteyksissä saadakseen edes sen vartin julkisuutta ja nyt yrittävät natseja muistuttavat homofobiset ja omasta mielestään “maahanmuuttokriittiset roturealistit” varata itselleen vielä sisunkin! Perkele, se ei käy! Se ei kerta kaikkiaan käy.
Onhan se nyt jumalauta, ettei tässä uskalla kohta enää sanoa olevansa suomalaisesta sisustaan ylpeä, ettei tulisi rinnastetuksi natsihenkiseen ryhmittymään, joka muiden selkien takana nimettömänä lymyää tai on alettava hävetä sitä, että osaa kirjoittaa äidinkieltään hyvin ja tuntee aakkosistaan myös b-, d- ja g-kirjaimet, mitä ei voi sanoa monestakaan “kansallismielisestä roturealistista”. Jos tämän kielen ja kansan joku tuhoaa, niin se on juuri se valitettava tosiseikka, että “kansallismieliset” keskittyvät enemmän tekstin suoltamiseen, kuin luetun tekstin ymmärtämiseen. Tai ylipäätään lukemiseen.
Kaunis ja ylpee
Ja on se nyt perkele, ettei enää voi olla omista juuristaan tai kulttuuristaan ylpeä ja silti vielä mahtua elämään rinnan sovussa muiden kulttuureiden kanssa. Ja se se vasta iso perkele onkin, ettei täällä suvaita älykkäitä, sanavalmiita ja itsenäisiä naisia huorittelematta, lesbottelematta tai yrittämättä uhkailla hiljaiseksi, jos he tietävät “kansallismielisiä” enemmän faktoja tai taustoja asioille. Tai tulevat ylipäätään muiden ihmisten kanssa toimeen ja niiden, joiden kanssa ei tulla toimeen, niiden kanssa ei halutakaan olla missään tekemisissä.
Omasta identiteetistään varma ihminen ei pelkää muiden tapoja tai kulttuureita. Omasta seksuaalisuudestaan varman ihmisen ei tarvitse toitottaa suuntautuneisuuttaan ja väittää sitä ainoaksi oikeaksi ja vahtia, etteivät muut poikkea tästä.
Omista vakaumuksistaan ja arvoistaan varma ihminen tietää, että on muitakin ajattelumalleja, mutta säilyttää silti omansa ja antaa muiden pitää omansa. Itsenäisesti ajatteleva ihminen ei tarvitse puuhakerhoja, joissa voi peilata omien ajatuksiensa hyväksyntää muiden samalla lailla ajattelevien keskellä ja mittailla omien mielipiteidensä suosiota.
Vielä kuitenkin on saattanut pitää omasta kansallisylpeydestään sekä rehellisyydestään kiinni, sisukkaasti hammasta purren ja koska moisiin aiemmin luetteluista kansallisista häpeäpilkuista ei itse ole koskaan ollut osallisena, mutta sitä minä en enää sulata, että
kansallisuuteni on yritetty varastaa!
Erityisen vastenmielistä on sellainen, että jokunen tyypillisen pienen rakkikoiran tapaan käyttäytyvä sekarotuinen pelkopurijoiden joukkio omii käyttöönsä vanhoja symboleita ja tahraa ne pienien mieliensä tuottamilla typeryyksillä. Näin on käynyt mm. hannunvaakunalle (alun perin tuontitavaraa, toim.huom) ja suomalaiselle sisulle (täällä syntynyttä ja huippuunsa kehiteltyä).
Suomen lippua ja sen sinivalkoista väritystä häväistään aivan surutta sellaisissa ryhmissä, jonka joukko vanhempiensa vahinkoja on päihdekierteestä selvittyään päättänyt perustaa uskonnollisen hurmoksen yhteyteen. Itse isänmaata, Suomea, raiskataan anaaliin jatkuvasti sellaisen sekarotuisen joukon keskuudessa, jonka värikuula- ja vesipyssyleikeistä selvittyään haluaa leikkiä “herrakansaa”, vaikka se ei onnistunut aiemminkaan -turpaan tuli-, vongaten muita pohjoismaisia poikakerhoja tekemään samaa.
Kansalliset haittaeläimet, sanon minä. Hyi vittu.
Mutta sisuni pidän itse, perkele!
Popularity: 41% [?]
Ongelmajäte
No, Suomeen sitä pykätään kaksi uutta ydinvoimalaa ja niistä tuleva jäte jääkin jonkun muun päänsäryksi, kuin tällä hetkellä elävänä väestökirjoissa olevien. Että se siitä. Mutta ihan tavallisen ihmisen joka päiväiseen arkeen kuuluu monenlaista muuta ongelmajätettä, joista vuositasolla kertyy melko messevä kasa, jos joku haluaisi moista paskaa vuoden ajan arkistoida nurkkiinsa.
Vähänx söpö!
Elämän ensipolku alkaa usein jo täysin joutavalla lahjuskrääsällä, jostain syystä kummalliseksi tavaksi on muodostunut työntää vastasyntyneelle “tosi sulQuja” pehmoleluja. Haloo, vittu, vastasyntyneellä on n. 3 toimintoa: Syödä, nukkua ja paskoa, se ei tajua vaikka sen pahvilaatikkoon työntäis petikaveriksi paikallisen spurgun. Ja siihen mennessä, kun itunen kasvaa siihen mittaan, että se tajuaa jotain näistä pehmokkeista, ne on jo niin täynnä pölypunkkeja ja perheen lemmikkikoiran nylkyttämiä, ettei niitä voi lapsen kätösiin antaa. Ja kuka vittu oikeasti edes pyykkää mitään pehmoleluja?
Näitä tosi ihQuja pehmoleluja on sitten lapsiperheissä usein niin paljon, että niille pitää rakennuttaa oma länsisiipi, mutta pelottavampaa on se, että näitä pehmo-otuksia lahjoittelevat jotkut aikuisetkin toisilleen. Ja jos aikuinen kehtaa antaa toiselle lahjaksi pehmoeläimen, niin toinen ei sitten enää kehtaa hankkiutua siitä eroon… Eli saajalla ja antajalla on korvienväli yhtä pehmeä kuin luovutettu lahja. Mitä jumalauta niillä voi edes tehdä, mitään erityisen viehättäviä sisustusyksityiskohtia ne eivät todellakaan ole, edes saunan pesään ne eivät sovi kaikkien valmistuksessa käytettyjen myrkyllisten materiaalien vuoksi.
Seuraavan kerran, kun olet aikeissa ostaa jonkun tosi hellyttävän nallen, niin pitelepä sitä kotonas kuukauden päivät ja mieti ihan tarkkaan, mikä se mahtaa olla kyseisen tekeleen funktio noin niin kuin ihan arkielämässä ja onko se tosiaan sijoitettujen eurojen väärti. Perkele! Jos pehmeetä pitää olla, niin osta mieluummin vaikka vessapaperipaketti, sille sentäs on aina oikeaa käyttöä.
Mulla on iloisia uutisia…
…just sulle, arvoisa uuvatti, kun nyt tilaat tästä Paskaa24/7-lehden, niin saat kaupan päälle nenäkarvatrimmerin, aarrekartan ja tukisukat. Ja ihan ilmaseks! Osta kun saat halvalla! Ja jos saat vielä uuvatti kaveriskin tilaamaan, niin laitetaan sille sama setti, mutta lisäksi vielä viikon vanha kampela ja kerran käytetty suodatinpussi. Wohoo!
Ja jumalauta, aivan uskomatonta, ihmiset tilailee ihan mitä tahansa paskaa, koska ne saa kylkiäisenä ihan mitä tahansa paskaa “ilmaiseksi!” Siitäkin huolimatta, että tunnen melkoisen määrän ihmisiä, en kuitenkaan tunne ketään, jolla olis yksikään kylkiäisenä tullut kikkare minkäänlaisessa hyötykäytössä, sen sijaan niitä näyttää roipalehtivan lasten lelulaatikoissa tai jossain epämääräisissä tavaraläjissä, mutta kun ei niitä voi suoraan heittää sekajätteisiinkään, kun monissa on jotain nappiparistoja, jotka pitäis kynsiä irti ennen hävittämistä. Sniiduimmat kierrättää nämä kylkiäisenä tulleet ongelmajätteet kavereilleen (???) lahjoiksi tai myy nettihuutokaupassa.
Seuraavan kerran, kun meinaat tilata puhelinmyyjä-helppoheikiltä jonkun kestotilauksen kylkiäisenä tarpeetonta paskaa, käske tyypin tarkistaa tilauksen hinta realistiselle tasolle ilman kylkiäiskikkareita, ja panostaa enemmän läpyskän laatuun ja työntää se hyödytön sekä todennäköisesti toimimaton härpäke perseeseensä, niin tuleepahan jotain hyötykäyttöä sillekin.
Olette voinut voittaa!
Tässä kans yks tapa kiskoo sieraimista sisään tarpeeks tyhmiä tilaamaan jotain tai kuuntelemaan jotain helvetin pitkäkestoista ja epätoivoista myyntipuhetta siitä, kuinka voi rikastua istumalla vaan perseellään nenää kaivellen tai kuinka voi lunastaa viikon loman pakastimessa Grönlannissa muodollista, loppuelämän tienestejä koskevaa, korvausta vastaan. Etukäteen on arvottu 100 kiloa kultaa, 50 kiloa puhtaimpia ja sinisimpiä timantteja mitä on koskaan nähty, oma saari Tyyneltämereltä ja “made in Hong Kong, designed by Ping Pong: Perseensuristin”.
Seuraavan kerran, kun olet uskomassa paskapuheita, niin muistapa liimata postimerkki siihen joulupukin kirjeeseen ja yritäpä hetki ensin miettiä mitähän just sun arpanumerolla nousee ?
Ei mainoksia, kiitos.
Sillä rahalla, mitä mainoksiin työnnetään, voisi panostaa tarjoamiensa tuotteiden ja palveluiden laatuun. Tosiasia on kuitenkin, että palvelu saa olla melko paska, ennen kuin suomalainen älyää äänestää jaloillaan ja koska Suomi markkina-alueena on olemattoman pieni, ei aggressiivisinkaan mainostus juuri tuota sijoitetulle eurolle tuottoa. Sillä määrällä paperista mainospaskaa, jotka useassa kodissa päätyy lukemattomana suoraan lehdenkeräykseen, voisi tarjoamiensa hyödykkeiden hintaa rukata kuluttajaystävällisemmäksi ja antaa hyvän maineen puhua puolestaan. Nettimainoksia taas ei enää juuri kukaan lue, ne saa blokattua selaimella pysyvästi näkymättömiin jo ihan mainostajan serveriltä asti.
Sosiaalinen media ja muu viidakkorumpu kyllä hoitaa maineen siihen malliin, että kauppa käy. Tai sitten ei ja on oikeasti alettava epätoivoisiin tarjouksiin kylkiäisten muodossa. Oikeasti tolkuissaan oleva kuluttaja ei lankea kylkiäiskrääsän houkutuksiin, vaan taitaapa myyjille kelvata ihan yhtä hyvin syyntakeettomienkin rahat.
“Jos olet palveluun tyytymätön, kerro se meille. Jos olet tyytyväinen, kerro se muille.”
Popularity: 27% [?]
