Suomalainen monarkia
Se on aika surkeeta tuolla muualla suuressa maailmassa ja naapurissa Ruotsissa, kun niiden kuninkaallisten pitää syntyä ihan tiettyyn sukuun ollakseen kuninkaallisia. Onneksi Suomessa on paljon helpompaa. Suomessa ei tarvitse syntyä tiettyyn sukuun, riittää kun genitaalit ylipäätään toimii, niin prinssiä ja prinsessaa pukkaa vinoon pinoon. Ja ulkomaisilla kuninkaallisilla on sekin huono puoli, että kertaalleen valittu puoliso on pidettävä tai menee koko kuninkaallisuus. Suomalaisessa monarkiassa tämä pikku yksityiskohta ei rajoita lainkaan, puolisoa voi vaihdella sukkia nopeammin ja silti jokaisen kanssa tulee prinssiä ja prinsessaa! Aivan ihQuuuu! Ulkomaan elävillä on kaiken lisäksi niin pikkumaista, että ENSIN valitaan puoliso ja hoidetaan sen kanssa juridiset manööverit ja SITTEN vasta aletaan tekemään niitä pikku monarkkeja, mutta Suomessa ei olla ollenkaan näin pilkun päälle, ensin tehdään se pikku kuninkaallinen ja sen jälkeen etsitään joku, jonka kanssa pikku monarkin mutsistakin veivataan prinsessa. Tosin vain yhdeksi päiväksi kerrallaan, joten tämä selittänee tiheän vaihtuvuuden…
Ulkomaan elävillä kuninkaallisilla on kaikenlaisia edustushommia jatkuvasti, mutta kyllä suomalainen monarkki osuutensa tekee edustamisesta.Vihille mennessä kun järjestetään oikein kaikilla mausteilla olevat prinsessahäät, maksoi mitä maksoi ja maksoi ne sitten kuka tahansa. Hieman myöhemmin edustus siirtyy avioerotilastoihin ja käräjille huoltajuuskiistoihin. Edustusta voi olla myös maksuhäiriömerkinnöissä, koska prinsessahäitä ei välttämättä ole ehditty maksaa ennen eroa. Sitä paitsi, maksaa aivan älyttömästi olla mauton sekä näyttää halvalta ja kaikenlaiseen häähömppäkrumeluureihin erikoistuneet liikkeet nettoavat aivan vitusti. Lähiön prinsessa kun naimisiin menee, sen pitää tapahtua kaikki hyvän maun raamit revitellen. Prinsessan puolison tehtäväksi kyseisenä päivänä jää lähinnä edustaa hovinarrina kolmen promillen tuolla puolen.
Ulkomaalaisilla kuninkaallisilla on sellaistakin kurjuutta, että niiden on pakko opiskella ja sen jälkeen tehdä töitä. Suomen kuninkaallisille riittää juuri ja juuri läpäisty peruskoulu, varsinkin turvallisesti taluteltuna EMU-, ESY-, EHA- ja ELA-pienryhmistä käsin. Ja pakkoruotsia voi vastustaa, sillä saa peiteltyä sen, ettei tuo vieraitten kielien mongertaminen onnistu FUCK, SHIT ja HELL YEAH mylväisyjä lukuun ottamatta. Onhan sitä tietenkin suomalaisissakin monarkeissa joitakin kunnianhimoisempia tapauksia ja ne käy peruskoulun jatkoksi vielä amiksen suurtalouskokki-linjan tai alkavat lähihoitajiksi. Ja kaikki Suomen kuninkaalliset ovat enemmän tai vähemmän musikaalisia, kuten tuhansien lähiöiden karaokekapakat todistavat. Omasta mielestään he ovat enemmän, yleisön mielestä yleensä vähemmän. Tämä ei kuitenkaan estä löytämätöntä rock-staraa jatkamasta sitkeästi erilaisten instrumenttien pahoinpitelyä päätoimisesti, proosallisemmat ansiotyöt unohtaen.
Kuninkaallisissa perheissä on tietenkin, ei kuitenkaan aina, kuninkaansa ja kuningas tarvitsee linnan. Yllättävän monelle suomalaiselle monarkille linna onkin erittäin tuttu paikka. Ovat suorastaan matkailleet linnasta linnaan. Monen täysihoitoa linnassaan nauttivan kurkon on vienyt perille kurkon puolisonsa avustuksella tehdyt kotityöt : On tullut tarjoiltua prinsessansa naamariin hieman sävyä “royal blue and purple”. Useammin kuin kerran, “mut ku se on selvinpäin niin ihQ!!!111!!!” Sen lisäksi kotimainen kurko edustaan erittäin hyvin rattijuopumus- (Lehti: Suomalaisilla synkkä rattijuoppohistoria) ja väkivaltarikostilastoissa (Väkivalta parisuhteessa ja perheessä). Koska Suomessa ei monarkeista ole pulaa, ei liene ihme, että kuningas ei aina löydä oman kotiprinsessansa hoteisiin, vaan polkaisee naapurin prinsessaa. Tästä ei yleensä hyvä heilu, vaikka kunkku parhaansa tekeekin heiluessaan teräaseistettuna, nykyisin yhä enemmän tuliaseistettuna ( Toistakymmentä ihmistä tappeli tai nujakoi viime yönä).
Kaikista vähimmällä työllä pääsee kuninkaalliseksi osallistumalla Tangomarkkinoille, siellä pään avasi aikanaan Arja Koriseva ja Jari Sillanpää, siitä pitäen meillä onkin kruunattu joka vuosi tangokuningattareksi Arja Korisevan kopio, joka päräyttää laulaessaan esikuvansa mukaan R-kirjainta ainoastaan sanaan PERKELE sopivasti. Ja koska kopioiden laatu yleensä ennen pitkää huononee, seuraavaksi meillä varmaankin tangokuningattareksi kruunataan Marja Tyrni Turun Pallivahasta.
Perkele, Suomessa ei tarvitse olla edes ihminen päästäkseen kuninkaalliseen seuraan, sen kuin vain menee Kuninkuusraveihin.
Popularity: 14% [?]
Vitutuskäyrä nousee, ohimosuonet pullistuu… Mistä on kysymys? Nykyisin aika usein vaikuttaa olevan kyse siitä, että kyseisellä henkilöllä
silmissä mustenee!
Ja mustaa näkyy, koska joka puolella on mamuja, kasvoiltaan paljon tummempia ihmisiä, jotka muutollaan pohjoiseen lintukotoon, Suomeen, aiheuttavat kaiken mahdollisen pahan mitä punaisen niskan omistavalle henkilölle on koko säälittävän elämänsä aikana tapahtunut. Muslimeitakin ovat, perkele, ja nehän ei yleensä edes ryyppää. Ja kyllähän se nyt on suomalainen etuoikeus, että nenä on sävy sävyyn niskan kanssa, perkele!
Kyllähän se tietenkin alkaa ilmaisen terveydenhuollon piirissä kasvanutta, ilmaisen peruskoulun käynyttä elämäntapasosiaalipummia pikkasen siinä sohvalla playstationia näpläillessä ikenestä vetämään, että sodan ja/tai nälänhädän keskeltä päivittäistä vesiannostaan parille kurttuiselle vuohelle hakenutta lukutaidotonta maahanmuuttajaa yritetään kohdella ihmisenä.
Koti, uskonto ja isänmaa
Koti on jokaisella oltava, olkoon minkälainen murju tahansa missä tahansa kerrostalolähiössä. Suomalaiselle tarjotaan yhä “punainen tupa ja perunamaa”-ideologiaa ja suuri osa sieltä perunamaalta kaupunkimiljööseen muuttaneista kuvitteleekin asuvansa keskellä ei mitään, ilman lähinaapureita. Ja siitäkös seuraa harmeja! Viereisen oven takana jos alkaakin kotia pitää lehmänlannasta rakennetusta majasta muuttanut harras muslimiperhe, niin niiden rukoilu ja ramadan voi pahasti häiritä valkonaamaisen perheen pyhärituaaleja, ryyppäämistä ja epävireistä karaokea, joka huipentuu viittomakieliseen kehityskeskusteluun sen hetkisen puolison kanssa. Jonka kiljahteluista ei ota selvää, vetääkö se edelleen sitä kännikaraokea vai huutaa muilta apua. Sikiävätkin aivan holtittomasti, eikö niillä ole siellä savannilla edes internet-kahvilaa tai kirjastoa, mistä pääsisi tilaamaan juomunäkkiä?!
Uskonto on kyllä kätevä, rippikoululahjat on yleensä runsaita, kyllä niillä jo ensimmäiset pussikaljat kustantaa hyvin. Ja sitten aikanaan, kun on sekalainen lapsilauma tehty, voi kirmailla suureellisesti sen kerhon tilojen keskikäytävällä sanomassa tahdon. Ja seurakunnat pitävät paljon parempaa huolta omistaan kuin entinen VaHo, antavat selvää käteistä tai järjestelevät sen kodin, jos itsellä ei ole ollut kykyä sellaista hoitaa. Ev.lut-henkisesti virittyneet ymmärtävät langenneita…
Isänmaa on myös kätevä, se on se maapala, jonka varjolla voi hillua kännissä luvatonta asetta heiluttaen, kun sellainen pitää olla isänmaan puolustusta varten. Ja kun varusmiespalveluskin tuli aikanaan käytyä vähän heikosti, varsinkin kun heittivät sieltä ulos latva-beenä, sen häpeän voi nyt kuittailla toisten pärstiin nakkikioski- tai taksijonoissa.
Suomalaista kulttuuria kaikki tämä on ja muualta tulleiden tapoja ei pidä antaa seota tähän.
Holtitonta hommaa
No se on monelle tullut aika pedata paikkaa valokeilassa vuotta 2011 silmällä pitäen. Arkadianmäellä on möhkäleen muotoinen aukko seuraavalle suomalaisen elämänmuodon pelastajalle. Tyrkyllä on taas hyvää tavaraa, Pirkanmaa on kunnostautunut erityisen hyvin. Sosiaalinen media on otettu loistavaan hyötykäyttöön: Facebookin rumempi sivu. Astrid Thorsia vaaditaan oikein henkensä kaupalla tilille, vaan samaan ei veny baskeripäinen trubaduuri, joka ei onnistunut kellumaan europarlamenttiin Inkisen selässä, vaan sössöttää kuvainnollisesti housut kintuissa kiinnijääneenä punastumisesta huudellessaan tyhmyyksiä. Edes omat eivät pitäneet kosmisen taiteilijan showsta, vaan toteama kuului: “Velton esitys oli aivan h…n nolo. Nähdäkseni kaikki mamukriittisesti profiloituneet poistuivat paikalta. Roikkupöksyisiä, isomahaisia ja perskännisiä, seuraavissa eduskuntavaaleissa oman ilmoituksensa mukaan ziljoona ääntä kokoavia varavaltuutettuja oli häiriöksi asti”.
Astrid Thorsin tappamiseen yllyttävä ryhmä on poistettu Facebookista, mutta samankaltaista yksittäiseen tyttöön kohdistuvaa ei ole. Hän ei ehkä ole tehnyt asiasta rikosilmoitusta, kuten muita viharyhmiä kohtaa alkaa olla tekeillä.
Pelkästään Pirkanmaalaiset eivät koe tarpeelliseksi yrittää ratsastaa äänestäjiensä tietoisuuteen yksittäisen naisen selän takana, vaan on asialla ollut muitakin, mm. ö-luokan ohjelman b-luokan “julkkisjuontaja”, joka mellasti pitkin nettiä todennäköisesti vain saadakseen itselleen (ja tulevalle ehdokkuudelleen? puolueelleen?) julkisuutta. Kävi sitten kuitenkin korvat luimussa korjailemassa mahtipontista tekstiään omista fyysisistä mitoistaan, seksuaalisesta orientaatiostaan ja ns julkisuudestaan. Jos ei homoksi luulemista pelättäisi ja uskallettaisi vilkaista muidenkin varustusta muualtakin kuin eroottissävyisistä luontoelokuvista, voitaisiin todeta, että suurin osa suomalaisista miehistä kantaa ihan keskiverto patukkaa pierunpuhkomissa kalsareissaan, joten heteroutensa julkituominen ei ole mitenkään tarpeellista eikä pieni kikkeli ole sen enempää kytköksissä maahanmuuttovastaisuuteen kuin sen kannattamiseenkaan.
Näin meillä. Ja mitä b-luokan julkkikset edellä, sitä b-luokan kansalaiset perässä… Poliittiseksi vaikuttajaksi haluavat nyt ihan ketkä tahansa, olivatpa taustat tai (mielen)terveyden tila mikä tahansa. Vaan järki-ihmiset loistavat poissaolollaan ja siksipä nämä “kansan syvät rivit” pääsevät tulkitsemaan vaikenemisen olevan myöntymisen merkki.
Nyt hei jotain rotia!
On kuitenkin vaikea uskoa, että tämä nykyinen mellastaminen netissä, sosiaalisissa medioissa ja kaikkialla missä surullisen kuuluisa Jouko tyhmyytensä tiivistää olisi oikeasti enemmistö. On tietenkin helpompaa olla vain hiljaa ja antaa asioiden tapahtua, mutta koska viestien kulku on nykyään niin nopeaa, urbaanit legendat elävät ja voivat hyvin, on suorastaan rikollisen vastuutonta olla ilmaisematta kantaansa asioihin, jotka alkavat lapasesta lipsua. Löytyykö poliitikoista enää muita kuin liukaskielisiä kiemurtelijoita tai kaikkien perseen nuolijoita?
Kieltämättä se vaatii siviilirohkeutta. Nykyisinhän ei tarvitse kuin suunsa avata, niin jollain suunnalla heti leimataan joko turvapaikanhakijoita hyysääväksi “kukkahattutädiksi” tai rasistiksi. Eikä keskustelua helpota se, etteivät ihmiset aina tee eroa työperäisen maahanmuuton ja humanitaarisen pakolaispolitiikan välillä.
Kun käsitteet menevät sekaisin ja tietämättömyys yhdistyy kaunaisiin asenteisiin, seurauksena ei voi olla muuta kuin vihamielisyyttä.
Joo.Vaan ei taida enää riittää pelkästään poliittinen horina, vaan nyt on jo kansan syvien rivien aika alkaa ottaa asioista selvää ja tarttua asenteisiin, alkaen omistaan. Jätetään ne hörhöily/hihhulismit vähemmälle ja aletaan ajatella ihan itse.
Toim. huom. Tällä kertaa tässä blogissa onkin yksinkertaisille kuvien sijasta tarjolla paljon linkkejä, ne on niitä sinisiä ja alleviivattuja tekstejä. Lukeminen kannattaa aina. Trööt!
Popularity: 42% [?]
Lahjattomien sesonki
Rakas Joulupukki
Kirjoitan sinulle taas pitkästä aikaa, yhä lapsenuskoisena, että pusseissasi on vielä lahjoja jäljellä niille, joilta ne täysin puuttuvat. Minä olen onneksi osuuteni saanut, enkä siksi pyydä nyt itselleni mitään.
Aloitetaan pienemmistä toiveista, että ehdit sopeutua raskaan sarjan toiveisiin:
Hyvää joulunalusaikaa/joulunodotusta
Voitko, rakas Joulupukki, tuoda kaikille niille kunnollisen kalenterin, jossa selkeästi mainitaan joulun olevan joka vuosi samalla paikallaan, jotta pelokkainkin voisi rauhassa luottaa joulun pamahtavan vietettäväksi ihan joka vuosi ja ajallaan. Eikä sen tuloon tarvita mitään erityisiä rituaaleja, joilla värvätään toivottelemalla kaikkia muitakin odottamaan asiaa, joka saapuu joka tapauksessa ihan odottamatta eteen. Kunhan kalenterissa vain päästään oikealle sivulle. Ja voitko tehdä myös selväksi, että sama koskee pääsiäistä, juhannusta ja myös vuodenaikoja, paitsi syksyä, joka tuntuu puuttuvan useamman kuin yhden palveluntarjoajan kalenterista. Tuo heille ihan oma speciaalikalenteri for apes.
Muistathan myös merkitä tuomiisi lahjakalentereihin isän- ja äitienpäivät ja muistutuksen siitä, että kaikkien äipylit eivät lue internetissä keskustelupalstoja, saati sitten osaisi yhdistää näitä toivotteluja itseensä, kun niin monessa paikassa saa anonyyminäkin kirjoittaa. Muistuta myös, että vaikka elämä on lahja, ei joka aamuinen herääminen ja sen listaaminen sosiaaliseen mediaan ole välttämättä samanlainen lahja muille kuin saajalle itselleen.
Lahjat esiin!
Hyvä Joulupukki, olen esittänyt tästä aiheesta jo useita hiljaisia pyyntöjä virkaveljellesi “Korkeammalle Voimalle”, mutta huomaan hänen kykynsä olevan rajallinen tämän toiveen toteuttamisen suhteen. Siksi käännyn asiassa puoleesi, koska haluan edelleen pitää lapsenuskostani kiinni. Jos on kerran pakko olla kilpailuita, joissa julkisesti mittautetaan sitä, kuka tykkää kenestäkin (tämä toivomus ei koska poliittisia äänestyksiä, siitä teen toiveen erikseen, ole valmis!) niin voitko antaa niitä lahjoja niille oikeasti, joilta muidenkin lahjojen ollessa vähäiset puuttuu kokonaan itsekritiikki ja rakastavat läheiset, jotka estäisivät heitä menemästä paljastamaan lahjattomuutensa julkisesti.
Voitko myös tehdä selväksi, että julkinen paneskelu televisio-ohjelmassa ei ole lahja, kyky tai talentti ja vaikka leuka aukeaisikin isommankin molon nielaisuun, ei se vielä ole todiste siitä että leuan aukeaminen ilman moloa tuottaisi lahjakasta laulua oikeaan mikrofoniin. Selvennä myös sitä seikkaa, että lahjakkuuden määrä ei lisäänny yhtään vaikka saisikin paskalehden maksamaan itselleen hiustenpidennykset, silikonia, rakennekynsiä tai matkan Teneriffalle, silloin puhutaan lahjoista, ei lahjakkuudesta. Voisit myös korostaa sitä tosiseikkaa, että jos on lahja olla huipulla yhdessä asiassa, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että kaikki asiat hoituisivat yhtä lahjakkaasti.
Pussit tyhjäksi!
Ja aina vain vaikeampiin toiveisiin edetään: Rakas Joulupukki, voitko tuoda jotain, jolla saadaan vähennettyä uusavuttomuutta ja realistista tietoa, ettei lapsen siittäminen tai synnyttäminen pätevöitä, eikä oikeuta automaattisesti mihinkään, se kertoo vain lisääntymiselimien toiminnasta. Ja voitko, kiltti kiltti Joulupukki, yrittää saada kaikkia äipyleitä ja heidän lastensa oletettuja isiä ymmärtämään, että kasvatus- ja elatusvastuu kuuluu ensisijaisesti sille, jonka lisääntymiselimet ovat toimineet. Myös “vahinko”raskauksista vastuu kuuluu vanhemmille, ei yhteiskunnalle, eikä perheensä elatusta voi perustaa pelkkien sosiaalitukien varaan. Anna heille edes lahjoja käydä peruskoulunsa loppuun, että pääsevät terveyskasvatuksensa tunnilla kohtaan Ehkäisyvälineet ja niiden oikea käyttö ja että he oikeasti löytäisivät itsestään edes yhden lahjan työllistyäkseen edes jossain ammatissa.
Koska tämä valistuspuoli on pahan kerran pettänyt noin yleisesti, voi tämä viimeisin toive olla sinullekin liikaa, mutta tuo kaikille lahjattomille edes paljon, paljon, paaaaaaaaaljon ehkäisyvälineitä. Voitko tuoda myös tarralenkkareita niille lahjattomille, jotka yrittävät rämpiä itseään suurempien lahjakkuuksien jalanjäljillä taitavan ja lahjakkaan vittuilun vaikeassa maastossa?
Kiitos.
Popularity: 26% [?]
Yksinkertaiset ilot
Väitetään, että onnen salaisuus on nauttia yksinkertaisista asioista. Minä olen tismalleen samaa mieltä! Yksinkertaisia on niin paljon, että mihin vain katseesi käännät on siellä joku yksinkertainen iloa tuottamassa!
Niitä oikein kasaantuu laumoiksi, joskus ostoskeskusten ainoiden sisäänkäyntien eteen, toisinaan liikenteeseen, mm. liikenneympyrä on oiva paikka bongata yksinkertainen. Mutta internet se varsinainen aarreaitta on yksinkertaisen suhteen. Ilmeisesti internetin ulkopuolella on edes jotain pidäkkeitä, ettei yksinkertainen paljasta itseään niin avoimesti ja ainahan he voivat ottaa mallia käytöksestä fiksummiltaan, mutta internetissä mitään rajaa yksinkertaisuudelle ei ole.
Ei riemulla rajaa, kun on vähän vajaa
Voi tätä sosiaalisen median ihanuutta, nyt voi ihan joka päivä olla perillä siitä, että suurin osa facebookiin kirjautuneista herää, syö, juo, hajoo paskoilla työpaikoillaan ja menee nukkumaan. Mukavia pikku yksityiskohtia hohdokkaasta elämästä on raportit siitä, onko saatu pillua, tekiskö mieli pillua, kutiseeko perse ja on se ilmoja pitänyt jossain vitun tuppukylässä ja poronpaska on nähty. Elämän huippuhetkiä, kerrassaan.
Liikuttavaa kollektiivista yksinkertaisten kimppahalailua edustaa yksittäisten, ei välttämättä edes suomalaisten, lasten kohtaloihin osanotto. Voi voi voi ja nääs nääs nääs, on se niin kauheeta… Kuka vitun baby-Brianna? Minä olen varma, että näin joulun lähestyessä jokainen päihdeäiti käy tutkimassa lärvikirjan ryhmistä, että perkele, olipa hyvä että tämä “Anna lapselle raitis joulu”-ryhmä on huolissaan kännisistä kakaroista ja hän päättää vastuullisena äitinä dokata kaiken käsillä olevan itse, partavesistä lähtien, ihan lapsia ajatellen. Minä aion omalla panoksellani huolehtia, etten jaa ainoatakaan glögi-kupposta yhdenkään alaikäisen kanssa ja täysi-ikäiset hakekoon itse viinansa, minä mikään joulupukki ole, perkele.
Asiaan!
Poliittinen herätys tulee myös kollektiivisina ryppäinä facebookissa ja kansanedustajien palkkaa halutaan laskea. Vittu, siinäpä ratkaisu laaki-ja-vainaa systeemillä talouden kohentamiseksi ja politiikan kierouden oikaisemiseksi. Hyvin te vedätte! Ihan noin pikku vinkkinä, että mitäs jos kokeilette seuraavissa vaaleissa äänestää jotain muuta kuin sitä samaa paskavarvasta joka on istunut siellä eduskunnassa jo vuodesta suo-kuokka-ja jussi?
Tai koitat vaikka itse mennä sinne oikaisemaan vääryydet, ihan niin kuin Toni Halme aikanaan, olikin aikaansaava jätkä ja ansioluettelo karttui huomattavasti, tosin ei politiikan saralla vaan lähinnä oikeudenkäyntipöytäkirjoissa. Siitä annetusta äänestä kannattaa jokaisen itä-Helsingin humuisassa lähiössä asuvan olla ylpeä! Mutta kannattaa varoa tätä työpaikkakiusaamista, jonka kohteeksi on mm. hra Virtanen joutunut. Vaikka hänkin on poliittisesti niin aikaansaava ja aina ihan realiteeteissa mukana… ja on tietenkin ihan autuaasti ymmärtämätön,>> mistä voisi johtua <<, että häneen suhtaudutaan poliitikkona hieman… skeptisesti.
Leikki leikkinä
Sosiaalinen media mahdollistaa myös kaikkea kivaa, yksinkertaisia leikkejä. Voi olla vaikka hurja mafioso ja lahdata muita mafiosoja tai voi olla vampyyri ja imeskellä… mitä ne nyt sit imeskeleekään, tikkunekkuja ilmeisesti vielä, leikin tasosta päätellen. Ja voihan sitä ryhtyä virtuaaliseksi heinäkengäksikin, kyllä maalla on mukavaa! Mutta jotain epäilyttävää siinä on, että aikuiset ihmiset kykkivät virtuaalipelloillaan kesken työpäivienkin ja tuskin maltan odottaa otsikoita siitä, kuinka on peli vienyt puolison ja kaikki rahat on tuhlattu facebookin turnipseihin. Kohta on jumalauta vieroitusklinikoiden ja AnonyymitRypsikynnet-kerhojen ovilla ruuhkaa, kun riippuvaiset käyvät tilittämässä “se alkoi vain pienestä punajuuripellosta ja nykyään mä täyttelen EU-maataloustukilomakkeita luomutilaa varten“.
Mutta kun se ikuinen vitutus!
Kyllähän sitä sanotaan että suomalaiset olisi vähän synkkyyteen taipuvaisia ja itsemurhatilastoissakin aika korkealla. Ja kyllä facebook tätä havaintoa vahvistaa. Siinä huomenien ja hyvien öiden toivottelujen välissä ei tunnu montaakaan tekevän muuta kuin vituttavan tai panettavan. Ehkä ensimmäinen johtuu jälkimmäisen puutteesta, tiedä sitten. Elämän valttikortit on jatkuvasti hukassa ja osa selvästi pelaa vähän vajaalla pakalla… Mutta kyllä monen olis syytä mennä tohtoriin tai hakea hoitoa vaikka nastyfoorumilta krooniseen vitutukseensa.
Popularity: 34% [?]
Sika!
Näinä tautisina aikoina… 
paniikkiin ei ole syytä perusterveellä ihmisellä, jolla on edes alkeellinen käsitys (intiimi)hygieniasta. Tyhmyys ja uusavuttomuus eivät ole sairauksia, vaikka rajoittavatkin monen elämää merkittävästi. Ja haittaavat muiden elämiä.
Pese ne kädet, perkele!
Se on ihan sama, vaikka teippaisi kaikki kolot kropasta umpeen roudarin teipillä, jos ensin liikennevaloissa autossaan kaivaa antaumuksella kärsäänsä tai kaivelee hammasvälejään ja sen jälkeen painelee asioilleen, kättelee ihmisiä, koskettelee rahoja, hissin nappuloita, oven kahvoja, valokatkaisijoita… Joillakin on tapana nyppiä näppylöitä pärstästään jokaisen heijastavan pinnan edessä ja se peilaussessio ei välttämättä tapahdu missään saniteettitilassa, joten nämä tapaukset sorkkivat (rakenne)kynsien aluset täynnä kuonostaan kaavittua bakteerimassaa.
Jotkut, olevinaan siistit, ihmiset käyttävät paperinenäliinoja pyyhkiäkseen eri pintoja puhtaaksi. Mutta kun se paperinen liina on kertakäyttöinen: Sitä käytetään kerran ja heitetään pois! Sitä ei survota hihaan, taskuun tai saatanan ruman kassin pohjalle pyörimään, varsinkaan sen jälkeen, kun sillä on kuivailtu hiet otsalta, pyyhitty suupielet ja niistetty nenä. Vielä vähemmän sitä säilötään mihinkään muualle kuin jäteastiaan, jos sillä on siivoiltu kakaraisen kesänkeltaiset sierainten alta. Yäk!
No pesitkö ne kädet?
Varsinkin äipyleillä tuntuu olevan sellainen uskomus, että kaikki jälkeläisen tuottama on painonsa arvosta kultaa tai ainakin söpöä. Ei se ole, eikä esimerkiksi rintaruokinta julkisilla paikoilla ole mitenkään iloinen kansantapahtuma, vaan lähinnä epämiellyttävä kokemus ympäristölle, eikä vähiten siksi, että yleensä sen röhky-puklu-taputtelun jälkeen seuraa housujen nuuskimista, vaikka lähiympäristössä voidaan sanoa jo ihan ilman sen tarkempaa kontaktia haistinelimellä, että joo, on sillä paskat housussa. Ja hei, ne (paska)vaippa-hommat hoidetaan siellä wc-tiloissa ja ne kädet pestään sen projektin jälkeen, eikä mennä suoraan kauppoihin hypistelemään kaikkea sitä, mihin kotihoidontuella ei ole varaa.
Tarkemmin ajatellen, paniikkiin on sittenkin syytä, kyllä suomalaiset on niin sikoja.
Mikään rokotus ei myöskään suojaa tyhmyydeltä, eikä koskaan korvaa käsienpesua!
Popularity: 24% [?]
