… ja joiltain tukan lisäksi päästä muutakin lähtenyt…
Vielä joskus kauan sitten, kun joku ajalta ennen 12 apinaa jaksoi Huuto.netin toimintoja kehitellä, nähtiin osallistumista Huuto.netin keskustelupalstalle ja joskus käyttäjät saivat jopa tietoa siitä, missä mennään: Käyttäjän “huutonet” kirjoittamat viestit. Mutta helkkari, kukas sitä ilmaiseksi kultajyviään pudottelee, kun senkin voi kääntää rahaksi. Näin syntyi huutiksen oma pikku “huohotuspuhelin” (0,95 e/min + pvm tai mpm). Ja hilpeät herkkusienet soittelevat ja kassa kilisee…
Silloin vielä, kun joku ylläpidosta osallistui ja jaksoi oikeasti ylläpitää keskustelupalstaa huuto.netissä, oli keskustelupalstalla palvelulle oikeasti lisäarvoa. Kirjoittajat hoitivat keskustelunsa keskustelupalstalla, välillä rajustikin eri mieltä ollen, mutta kuitenkin aiheessa pysyen. Poikkeuksensa toki oli silloinkin ja keskustelupalstalta saattoi saada sitkeän fanin, joka jaksoi yksityisviestein pommitella keskustelupalstalla päihinsä saatuaan.
(Tässä vaiheessa pakko sanoa: Terveisiä Teiskon Tenunenulle, olen kieltänyt sinua lähettämästä minulle yksityisviestejä ja KIELTO PÄTEE EDELLEEN, mutta lienet jo unohtanut asian, joten muistutus näyttää olevan tarpeen.Tulen julkaisemaan koko “kirjeenvaihtomme” myöhemmässä vaiheessa. Tarkkailehan tilannetta…)
Kauppoja ei kuitenkaan tuotu yleiseen räävintään ja jos tuotiinkin, oli vilunkipelle kovilla yleisen mielipiteen ollessa rehellisyyden puolella. Seuranhakuun ja kavereiden hakemiseen käytettiin siihen tarkoitettuja sivustoja, eikä sotkettu niitä nettihuutokaupan keskustelupalstalle. Kirjoitusasun ymmärrettävyyteen kiinnitettiin huomiota, mielipiteet olivat suurimmaksi osaksi perusteltuja, ei pelkkiä saman puhkinussitun aforismisivuston leikkaa-liimaa paskarteluja, keskusteluun tuodut linkit liittyivät aiheeseen, eivätkä olleet aihe sinänsä.
Aiemmin aktiivinen joukko sai vilkkaan keskustelun eri aiheista monipuolisesti aikaiseksi ja vaikka yhdessä asiassa oltiin eri mieltä, ei ollut mitään estettä sille, etteikö toisessa asiassa jaettu samaa mielipidettä. Keveät keskustelut käytiin siihen sopivassa osiossa, eikä “hjyymöriä” sotkettu jokaiseen mahdolliseen keskusteluun, viestejä pystyttiin kirjoittamaan ilman kymmeniä hymiöitä ja imelöityä lässynlässyä, eivätkä henkilökohtaiset diagnoosit tai elämäntilanne vaikeuttaneet kirjoittamista. Henkilökohtaiset chat-kuulumiset ja pelleilyt hoidettiin muualla kuin julkisella nettihuutokaupan keskustelupalstalla. Paitsi niillä poikkeuksilla ei sujunut aiemminkaan…
Mutta ennen kaikkea: Kauppoja ja keskusteluita ei sotkettu keskenään, eikä varsinkaan kauppakumppanin tietoja vuodettu kaupan ulkopuolisille!
Mutta tarpeeksi röyhkeä ja aktiivinen vilunkipellejoukkio, sekä heidän painostamansa vässykät sai tämänkin asian muutettua. Ennen niin häpeällisenä pidettyä yksityisviestittelyä keskustelujen ulkopuolella alettiin pitää ihan käytäntönä ja värväyskampanjat omaan leiriin olivat reippaita. Puhumattakaan siitä, että jos huonoa palautetta kaupoista antanut ei vaihtanut palautettaan positiiviseksi, oli painostus ja uhittelu kovaa. Jos vilunkikaupan paljasti keskustelupalstalla, sai olla varma sähköpostilaatikkoonsa saapuvista hampaattomista uhkailuista.
Koska palveluntarjoaja voi rajoittaa ihan omien mieltymystensä mukaan kirjoitusoikeutta käyttäjiltään, oli vilunkipellen ja keskustelupalsta-addiktien pakko siirtyä osittain yksityisviestittelyyn, vaikka sekään ei aina auttanut, toisia jäähypenkki kutsui. Kauppoja alettiin tehdä ihan rutiinitoimenpiteenä keskustelupalstakumppanin tietojen saamiseksi.
Kaikkien ei tarvinnut tehdä edes kauppoja, kun keskustelupalsta oli mennyt niin nahan alle, että kauppaa tekemättömänäkin piti yksityisviestitellä ja yrittää vahvistaa “omaa leiriä”… Tunnuksia saattoi joutua vaihtamaan useampaankin kertaan, jotta keskustelupalstalle osallistuminen onnistui. Ja sen peukalonkin joutuu, rassu, vielä perseeseensä työntämään.
Palvelu on käyttäjiensä näköinen!
Aiemmin oli tapana ihan rutiiniluontoisesti tarkastaa kauppakumppanin palautteet ennen kaupantekoa, vaikka täysin kritiikittömästi niihinkään ei pidä luottaa, sillä palveluntarjojan edustajat voivat poistella niitä ja näin on tehty, yleensä “1-X-2 ja loput peruutettu”-metodilla, ei minkään johdonmukaisen linjan perusteella ja jollei kauppakumppanin uhkailu, kiristys ja lahjonta tuottaneet toivottua tulosta. Nykyään lienee viisainta tarkistaa myös kauppakumppanin “itsensä edustaminen” myös keskustelupalstalla, se kertoo todella paljon siitä, millä tasolla kauppakumppanin kanssa liikutaan… Sen voi tehdä näin: http://www.huuto.net/fi/forum/show_list.php3?author=(tähän kirjoitat haluamasi käyttäjätunnuksen)
Koska palveluntarjoaja itse on nykyään varsin herkkähipiäinen itseään kohdistuvaan kritiikkiin ja sellaiset viestit tahtovat kadota joko valoa nopeammin tai sitten pitkän ajan jälkisensuurilla Huuto.netin keskustelupalstalta, jää käyttäjille ainoaksi vaihtoehdoksi suoltaa palstalle pelkkää p(ot)askaa tai kulkea nylkkäämässä niiden nilkkoja, jotka vielä pystyvät normaalia tekstiä tuottamaan. Suurin osa kunnollisen, luettavan ja ajatuksia sisältävän tekstin tuottajista ovat joko kokonaan vaienneet tai siirtyneet paremmille palstoille, esimerkiksi nastyfoorumi
Kaikki kritiikki palveluntarjoajaa kohtaan vaiennetaan, tarvittaessa käyttäjätunnus sulkemalla tai sitten ilmeisesti banaanikuorista ennustamalla:
Hei,
olette tiedustelleet keskusteluoikeuksienne avaamista Huuto.net forumille ja niitä olemme harkinneet palauttaakin. Tietoomme on kuitenkin tuoreeltaan saatettu, että kirjoitatte omassa blogissanne mm. muita käyttäjiä herjaavia kirjoituksia. Kirjoitushistorianne tuntien oletettavaa on, että vastaavat kirjoitukset ilmestyisivät pian myös Huuto.netin omalle keskustelupalstalle. Pohdimme asiaa uudemman kerran ja päätimme, että kirjoitusoikeuksianne ei palauteta.
Ystävällisin terveisin
Huuto.net / ylläpito
No näinhän se on, tässä blogissa todella on kirjoitettu huuto.net käyttäjistä ja ennen kaikkea, palveluntarjoajasta, joka lienee se perimmäinen syy, miksi poikittaista mailaa yhä Ladylle tarjotaan… Tämän olen kertonut myös palveluntarjoajalle itselleen:
Hei,
minua ilahduttaa, että myös huuto.netin ylläpito lueskelee blogiani, sillä onkin melko paljon lukijoita jo ennestään. Olen myös iloinen, että olette onnistuneesti löytäneet ennustajanlahjanne, sillä voi mahdollisesti yrittää kohentaa huuto.netin kuralla olevaa taloutta, mikäli osaatte edes sen kääntää voitoksenne.
Olin aivan varma jo ennestään, että nimenomaan blogini hiertää kengässänne, mutta yllättävän kauan teiltä kesti pusertaa sitä tekstiksi. Päätös kirjoitusoikeuksieni pysyvästä eväämisestä ei ole myöskään yllätys, se sopii aivan täydellisesti nykyiseen linjaanne, joka ei edes yritä olla rehellinen tai oikeudenmukainen käyttäjilleen.
En ole tiedustellut kirjoitusoikeuksieni perään siksi, että olisin aikeissa kirjoittaa koskaan sanaakaan ihastuttavalle rakkauden ja harmonian täyttämälle keskustelupalstallenne, kuten aivan hyvin tiedätte, en tarvitse kirjoittaakseni huuto.netin keskustelupalstaa. Perustelunne blogiini vedoten on todella naurettavimpia selityksiänne kaikkien muiden höpötyksienne joukossa. Joku 12 taisi, ehkä työaikana, lukea blogia ja kipeää teki. Ette suinkaan te tosissanne edes yritä esittää, että muualla kirjoitetut blogit ja tekstit olisivat suorassa syy-yhteydessä huuto.netin keskustelupalstaan ja sen käyttöoikeuteen? Ja vielä pelkän oletuksen perusteella?No näin ne ammattilaiset teillä toimii. Oikein hyvää jatkoa, mikäli omanne ei riitä. Eikä se näy riittävän.
Tervetuloa blogiani lukemaan, sinne varmasti tulee ilmaantumaan viihdyttävää lukemista jatkossakin.
Popularity: 14% [?]
Tunnetaanks me?
“Kaikki tuntee apinan, mutta apina ei tunne ketään.”
Median nimimuisti on valikoivaa. Silloin kun on kyseessä sissimarkkinointitapahtuma, joka käytännössä on tarkoittanut tissimarkkinointitapahtumaa, on muistettu mainita jokaisessa artikkelissa nettihuutokauppapalvelu aivan nimeltä. Mutta kun aletaan listata nettipetoksia tai -huijauksia, muuttuu ääni kellossa ja silloin puhutaan yleisesti vain nettihuutokaupasta tai -kirpputorista.
Suomen vanhin ja tunnetuin nettihuutokauppa, Huuto.net, muistaa ilmoille tyrkyttämissään lehdistötiedotteissa mainita vahimmuudestaan ja suosituimmuudestaan, eikä mainitsematta jää sekään, että sitä ollaan Suomen tunnetuin brändi, mutta poikkeuksetta se jää mainitsematta, että KePön rinnalla sitä ollaan myös tunnetuin ja vanhin poliisin työllistäjä nettipetosten suhteen.
Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että missään muussa nettihuutokaupassa tai -kirpputorilla ihmisten huijaaminen olisi täysin olematonta, mutta näistä kaikista nettihuutokaupoista vain huuto.net kunnostautuu sillä, että lupaa valheellisesti palvelun käytön muuttuvan turvallisemmaksi tunnistautumisella ja vieläpä tarjoavan tätä “palvelua” maksullisena.
Ja ihmiset maksavat ja luottavat. Tunnistautumismaksu ei ole suuri ja sen voi huomata siitäkin, että nettipetoksia tehtailevat maksavat sen jokaiselle avaamalleen tunnukselle ilomielin, tuottohan on moninkertainen sijoitettuun maksuun nähden. Ja matkapuhelintunnistautumisella maksun aika tulee vasta jälkikäteen, joten tuottoisia nettipetoksia ehtii tehtailla hyvät määrät ennen laskun lankeamista. Sitä paitsi puhelimen ei edes tarvitse olla oma, kun tunnistautuminen onnistuu…
Eri mediat ovat laiskanlaisesti kiinnittäneet huomiota asiaan ja silloinkin kun huomio asiaan kiinnitetään, jätetään ne oleellisimmat kysymykset esittämättä:
- Miksi tunnistautumista yhä markkinoidaan luottettavuuden ja turvallisuuden lisääjänä, kun on moneen kertaan osoitettu, ettei se sitä ole?
- Miksi palveluntarjoaja ei muuta käytäntöään sellaiseksi, että tunnistautuminen olisi oikeasti tae siitä, että rekisteröityessä annetut ja tunnistautuessa saadut tiedot vastaisivat toisiaan?
- Miksi palveluntarjoaja yhä pitää käytäntöä sellaisena, että kerran palvelusta poistettu käyttäjä nettihuijausten vuoksi pääsee palaamaan aivan saman tien uudelleen uudella tunnuksella ja tunnistautua sillä?
- Miksi tunnistautumisen yhä edelleen voi tehdä samoilla tiedoilla loputtomalle määrälle tunnuksia? Vaikka satunnaisella, esimerkiksi varastetulla matkapuhelimella?
Median edustajat vaikuttavat kiinnostuvan asiasta vasta silloin, jos ovat itse joutuneet kohtaamaan Huuto.netiä kiusaavia lieveilmiöitä, kuten piraattikauppaa, hupihuutelua kauppojen häiritsemiseksi, hintojen vedättelyä myyjän useilla tuplatunnuksilla tai huijauksia.
Varsin vähällä vaivalla netistä löytyy useita blogeja, foorumeita sekä uutislinkkejä siitä, kuinka tehty kaupankäynti on vienyt rahat tuomatta mitään vastineeksi, mutta vain Ylen Poliisi-TV rohkeni mainita paikan nimeltä. Huuto.netin omalta keskustelupalstalta kaikki kritiikki ja valitukset palvelua kohtaan häviää yhtä nopeasti kuin pieru pyörremyrskyyn, vaikka oleellisempaa olisi huolehtia palvelun turvallisuudesta, eikä näperrellä keskustelupalstan kimpussa. Kun sitä resurssipulaakin on…
Pari esimerkkiä:
2007:
2008:
2009:
- Nettikirpputoreilla huijataan rahaa viikottain sadoilta ihmisiltä
- Nettihuijarit syövät poliisin budjettia
- Huuto.netissä myös huijareita
- Vantaalaismiestä epäillään laajasta nettihuijauksesta
- Vankilasta päässyt alkoi tehtailla heti uusia nettipetoksia
Parissa blogissa, tämän lisäksi, on kiinnitetty huomiota huijauksiin: Huutoa, huuto.net-huijausta, Petos se on pienikin petos….
Veikeitä pikku penteleitä ne apinat…
Kannattaa laittaa merkille, että tammikuussa Rebekka Härkösen tekemässä jutussa tuotepäällkö tuumiskeli näin:
Huuto.netin tuotepäällikkö Toni Ruuska kertoo, että palvelussa vierailee viikottain jo puoli miljoonaa kävijää. Sikäli esimerkiksi Huuto.netin asiakaspalveluun viikottain tulevien 15-30 huijausilmoituksen määrä ei vaikuta hurjalta.
Ja pian sen jälkeen helmikuisessa Poliisi-TV:ssä näin:
Meillä on puoli miljoonaa eri viikkokävijää ja kohteita on tälläkin hetkellä myynnissä reilut 700 000. Ilmoituksia huijauksista tulee toistakymmentä viikossa, joten se on suhteellisen vähän. Olemme silti huolissamme tilanteesta ja ehdottomasti haluaisimme, että siellä olisi nolla huijausta, sanoo Huuto.netin tuotepäällikkö Toni Ruuska.
Hehe, käyttäjä-, kohde ja kävijämäärä senkuin suurenee, huijausten määrä pienenee… Aiiiiiivan. Näinhän se tietenkin menee. Ja kiirettä onkin piisannut palvelun parantamisessa ja ilmoille tuomisessa, jopa niin paljon, että Suomen tunnetetuin brändi lohkesi. Ja ei voi kuin hymyillä äänekkäästi, kun katsoo, mitä tuotepäällikkö tuumi tunnettuudestaan:
Saavutus on huikea, mutta ei mikään yllätys. Palvelun tunnettuuden eteen on tehty paljon nöyrää työtä, sanoo Huuto.netin tuotepäällikkö Toni Ruuska.Ruuskan mukaan verkkokaupan tunnettuus on kasvanut toimivan palvelun ja puskaradion avulla.
Tunnetuin brändi-nimike ei ollut tuotepäällikölle yllätys, mutta sen sijaan tämä oli: Valtaosa Suomessa myytävistä pornoelokuvista laittomia
Karjalaisen mukaan elokuvatarkastamo on ilmiannon perusteella löytänyt Huuto.netistä myös rikoslain vastaiseksi arvioituja elokuvia. Niistä on tehty ilmoitus poliisille.
“Yllättävä tieto, emme ole olleet tämmöisestä tietoisia. Voimme ryhtyä toimiin, jos saamme tarkempaa tietoa, kuka elokuvia tarjoaa myyntiin”, sanoo Huuto.netin tuotepäällikkö Toni Ruuska.
Hän toivoo, että elokuvatarkastamo auttaa jäljittämään laittomien elokuvien myyjiä. Sen jälkeen Huuto.net voi Ruuskan mukaan poistaa heidän ilmoituksensa.
No näin siellä taas hääräillään… Paikan ylläpito ei ilmeisesti osaa käyttää omaa hakukonettaan (eikä se useinkaan edes toimi) ja nyt toivotaan muiden auttavan (=käytännössä hoitavan valvonnan ja ilmoittamisen) laittomista tai asiattomista kohteista. Ja sitten he voivat poistaa vain kohteet, mutta ei lain rikkojaa palvelusta?!
Mahtaakohan elokuvatarkastamo yhtä mielellään osallistua palveluntarjoajalle kuuluvaan työhön pelkästään julkisilla kiitoksilla parissa pintapuolisessa artikkelissa..? Tai ottavan maksupuhelimeen soittelusta kuluja kontolleen ilmoittaakseen asiasta, josta palveluntarjoajan pitäisi olla perillä jo ennestään..? Mielestäni Poliisi-TV kiteytti asian hyvin:
Voidaankin kysyä mikä on nettihuutokaupan vastuu kaupan turvallisuudesta.
Mutta kuka kysyy, niin että vastaukseksi tulee muutakin kuin kiertelyä, muunneltua totuutta tai vähättelyä?
Popularity: 19% [?]
Olipa kerran…
Poliisi-TV teki jutun huutonetin tunnistautumisesta ja haastatteli itseään tuotepäällikköä. Ohjelmapätkä pärjäisi hienosti missä tahansa kilpailussa komedia-sarjassa, vaan reality-tv:n puolella tulisi pahasti takkiin, sen verran höpö-höpö-höpöä pääsi tuotepäälliköltä.
Puretaanpas näitä sanomisia hieman…
Tuotepäällikkö sanoi: “Huuto.netissä on n. puoli miljoonaa viikkokävijää“. Aivan, mutta ne puoli miljoonaa eivät ole eri käyttäjiä ja osa kävijöiden laskennasta perustuu pelkkään olettamiseen tai arvailuun. Tämä kaikki käy ilmi sivulta, jossa myös huuto.net on listattuna: SUOMEN WEB-SIVUSTOJEN VIIKKOLUVUT. Ja kohteita on joo tosiaan runsaasti, koska sen sijaan, että myyjät käyttäisivät monen kohteen ilmoituksia, he listaavat joka nippelin ja nappelin myyntiin omina myyntikohteinaan, näin sitä saadaan paljon kohteita…
Ja jos tosiaan nyt tästä määrästä tuotepäällikön mukaan reilu kymmenen rikosilmoitusta viikossa tulee, niin eihän se ole paljon paskaakaan. Eikä myöskään totta. Viimeisen kolmen vuoden aikana on poliisi kirjannut keskimäärin n. 1500 ilmoitusta vuosittain pelkästään huutiksen hämäräbusinessten jäljiltä (KePö ei ole mukana luvussa) ja viimeksi kun minä katsoin, oli vuodessa 52 viikkoa. Tuotepäällikön matematiikalla rikosilmoituksia 10 ilmoituksen viikkovauhtia tulisi reilut 500 vuodessa, vaan poliisin tilaston mukaan ne tekevät n. 30 ilmoitusta viikossa.
Oho, joku nyt laskee väärin tai sitten, suoraan sanottuna, valehtelee. Poliisin intressejä valehteluun on vaikea keksiä, mutta huuto.net palveluntarjoajan matematiikka ei ole vakuuttanut ennenkään: Yksi + yksi on viisi?. Mites se onkaan nyt tuo käyttäjämäärä tänään? Toinen oho: Rekisteröityneitä käyttäjiä 1 321383. Luku on siis tätä kirjoittaessa ja edellisestä lukemasta on 40 päivää ja siinä ajassa uusia käyttäjiä on rekisteröitynyt 16 396 tai oikeastaan 16 395, koska Vilma Viisto-Villiperä lähti saman tien… Reilun kaupan banaani.
No Vilma ei tietenkään olisi saanut tehdä sellaista, koska “meillä on säännöt, jonka mukaan yhdellä käyttäjällä ei saisi olla kuin yksi tunnus“, sanoi tuotepäällikkö hieman empien. No jotkut kuitenkin tekevät ja toimittajan ihmetellessä sitä, miten nämä voivat vieläpä tehdä useamman käyttäjätunnuksen, jotka kaikki ovat “tunnistautuneita”, tuumii tuotepäällikkö, että “Joo, joskus sitä ihminen voi haluta vaihtaa tunnustaan, kun ei halua tehdä kauppaa syystä tai toisesta sillä aikasemmalla.”
Arvaapa tuotepäällikkö mitä: Usein ne, jotka narahtaa vilunkikaupoista, vedättelyistä tai muista kusetuksista, haluavat tosiaan vaihtaa ryvettyneen tunnuksensa uuteen. Se kun ikävällä tavalla rajoittaa tuota toisten huijaamista, jos on paljon negatiivista palautetta… Jos siis joku 12:sta ei ole niitä poistanut vinkumisen jälkeen, niin kuin hyvin usein on tapana. Eli tuotepäällikön kehumaan palautejärjestelmäänkin tulee suhtautua erittäin skeptisesti.
Tuotepäällikkö myös on myös ynnäillyt, että “tunnistautuneen oikeat henkilötiedot ovat ylläpidon tiedossa“. Mutta arvaapa taas mitä: Kun ei ole. Siellä voi olla 12 apinalla tiedossa ihan satunnaisotoksella tempaistut tiedot. Aivan kuten Vilma Viisto-Villiperän tapauksessa.
Ja jos Vilma Viisto-Villiperä olisi ollut vilunki, olisi 12 apinaa syytellyt täysin väärää ihmistä kusetuksista, kun taas poliisi olisi kyllä selvittänyt oikean rikollisen pankkitilin perustella. Ja jonka tiedot eivät siis olisi vastanneet Vilman tunnistetietoja.
Joten voitko ystävällisesti lakata puhumasta läpiä päähäsi, tuotepäällikkö, ja ottaa oikeasti selvää mitä siellä tapahtuu!
“Meidän intresseissämme on valvoa, että sääntöjä noudatetaan”, sanoi tuotepäällikkö. Mutta kun se valvonta käytännössä aina on käyttäjien valppauden sekä viitseliäisyyden varassa tai sitten ihan vaiheessa ja siihen taas selityksenä on “resurssipula“. Mutta arvaas, tuotepäällikkö, vielä kerran mitä: Jos te oikeasti valvoisitte niitä sääntöjen noudattamisia, alkaisi resurssipulakin hellittää, kun ei moninkertaiset huijarit, multitunnukset ja miljoonan pahvilapun tai nepparin kauppias voisi enää väärinkäyttää palvelua sääntöjen vastaisesti.
Harva kuitenkaan pystyy olemaan noin perusteellisesti kahvilla vastaamastaan palvelusta, kuten huuto.netin tuotepäällikkö ja vielä osoittamaan sen aivan julkisesti. Eikö nyt jumalauta sentään kukaan voi edes kertoa tuon esimiehelle, että yllätyksiä nuorukaiselle aina vaan pukkaa: Milloin laittomista pornoleffoista, huijauksista, piraattituotteista tai sitten ihan siitä, että tunnistautuminen on pelkkää käyttäjien huijaamista, rehellisyyden ja luotettavuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä!
Ja loputkin herkkusienistä voisivat jo pikkuhiljaa luopua ajatuksesta, että maksullisuus huuto.netissä toisi autuuden tai turvallisuuden, tunnistautumisen hinnalla ei ole mitään merkitystä sen kanssa, että itse järjestelmä vuotaa kuin Titanic jäävuoren jälkeen. Kallis sekin tosin oli.
Sen pituinen se.
Popularity: 17% [?]
Reilun kaupan banaani
Tätä et nähnyt Poliisi-tv:stä!
Kädellisillä on monenlaisia vinkeitä harrasteita. Joillakin on paskanpuhuminen, toisilla taas paskapuheiden paljastaminen. Paskapuheet on yleensä helppo paljastaa, koska tosiasiat kumoavat ne helposti.
“…kuitenkin meidän intresseissämme on valvoa kaupankäyntiä, jotta sääntöjä noudatetaan”:
Neiti Vilma Viisto-Villiperä, kotoisin eteläisestä Suomesta, ajatteli testata käytännössä “intressit ja valvonnan”. Ja menköön, perkele, samassa kyydissä tunnistautumisen luotettavuuden koettelu. Toimeksi ja rekisteröitymään!
Vilma saapuu...
Valitaan käyttäjätunnus, täydennetään tiedot hihasta ravistelemalla, piposta vetelemällä ja satunnaisotoksilla googlesta. Ja nyt pitäis päästä tekemään kauppaa, mutta perhana… tunnistautumistahan se taitaa vaatia.
Maarit sanoi: “Suuri yleisö ei ymmärrä, että tunnistautumiseen ei voi lainkaan luottaa“
Toni Ruuskalla kuitenkin pokka pitää paremmin kuin Hyacinth Bucket-paralla:
On hyvä ymmärtää se, että tunnistautuneen oikeat henkilötiedot on varmennettu ja Huuto.netin ylläpidon tiedossa. Vaikka henkilö muuttaisikin esimerkiksi osoitetietojaan jälkikäteen, kyseessä ei voi olla täysin tekaistu henkilöllisyys.
Että mitä?! Ei voi olla tekaistu..? Vaikka neiti Vilma Viisto-Villiperä juuri teki niin, keksaisi itselleen nimen, heitti hatusta puhelinnumeron, googlasi osoitteekseen Alkon ja turhamaisuuttaan nuorensikin itseään vähän… Ja nyt pitäisi tunnistautua. Nokkelana neitinä Vilma kilauttaa kaverille, joka on parhaillaan aivan eri puolella Suomea ja antaa tehtäväksi lainata jonkun piruparan kännykkää, vaikka sillä selityksellä, että oma puhelin on hukassa ja pitäisi saada yhteyttä läheisiin, jotta he tietäisivät tilanteen. Sellainen lähimmäiselleen lämmin ihminen löytyykin helposti. Vilma on ohjeistanut kaverin lähettämään tietyn tekstiviestin HUUTO XXXXX numeroon, jonka näkee näytöllään. Vilma odottaa ja hetken kuluttua odotus palkitaan.
Vilma haluaa tunnistautuneeksi
Vilma näkee nyt ruudultaan, kenen tiedoilla hän tunnistautuu ja palvelun kysyessä, pitävätkö tiedot paikkansa,Vilma vastaa klikkaamalla KYLLÄ. Neiti Viisto-Villiperä on nyt tunnistautunut Huuto.netin mielestä, siis luotettava. Toni Ruuskahan on sanonut: …tunnistautuneen oikeat henkilötiedot on varmennettu ja Huuto.netin ylläpidon tiedossa. Njoooooh, makukysymys sano koira. JOKU on kyllä nyt tunnistautunut, mutta ihan varmasti se ei ollut Vilma Viisto-Villiperä itse. Ei pidä antaa luotettavan kaupankäynnin häiriintyä joutavista yksityiskohdista…
Vilma on nyt tunnistautunut!
Vilma vilkaisee ihaillen, luotettavuudeltaan priimaksi todettua ja neitseellistä tunnustaan, jonka palauterekisteri on putipuhdas ja odottaa vain ensimmäisiä negatiivisia palautteitaan, kunhan rahat on huijattu pois herkkusieniltä, jotka peukalonkuvaan luottavat..
Vilman neitseellinen omakuvaus
…nettihuutokaupan vastuu kaupan turvallisuudesta?
Vilmalle selviää, että rehellisyys, vastuu ja huuto.net palveluntarjoaja eivät sovi samaan lauseeseen. Vilman tulee surku ylityöllistettyjä ja alipalkattuja poliiseja ja jotain vastuuta tässä on taloudenkin notkahtamisesta, muidenkin kuin oman… Vaikka tunnistautumispeukalo ei paljoa maksanutkaan, ei sekään mennyt Vilman pussista, vaan jonkun aivan vieraan ihmisen. Vilma ei pidä tällaista kaupankäyntiä rehtinä ja päättää pakittaa palvelusta kokonaan.
Vilma on sittenkin ihan kiltti...
Koska palvelu ei kanna vastuuta, täytyy Vilman itse se tehdä. Mutta palveluntarjoaja onkin juuri tässä kohdassa vastuullinen ja haluaa tietää, onko nti Villiperä nyt ihan varma, että hänen tekemänsä toimenpide on tarpeen… Viisto-Villiperä on varma ja vahvistaa päätöksensä klikkaamalla “Olen varma”. Vilma ajattelee homman olevan selvä, mutta mitä ihmettä? Nyt halutaan tietää, MIKSI Vilma Viisto-Villiperä on ratkaisuunsa päätynyt. Vilma päättää kertoa asian, kuten se on.
Vilma kertoo miksi poistuu...
Vilma klikkaa “Sulje tunnukseni” ja ajattelee taas homman olevan selvä. Mutta mitä helvettiä nyt taas?! Ruudulle pompsahtaa jälleen uusi ilmoitus, jossa kerrottaan neiti Vilma Viisto-Villiperän moneen kertaan vahvistaman toiminnon olevan vihdoinkin suoritettu. No se nyt vielä puuttuiskin, että sekin menisi perseelleen, kun rekisteröityminenkin meni jo ns. reisille…
No johan on taas...
Vilma on kohtuullisen vittuuntunut epäpätevään palveluun ja ajattelee:
“Työntäkää se peukalonne sinne minne ei aurinko koskaan paista ja pitäkää banaaninne, apinat!”
Popularity: 70% [?]
On muuten kätevä systeemi, hoidattaa itselleen kuuluvat duunit toisilla, mutta nostaa kuitenkin palkka omaan perstaskuun. Harva pystyy kovin pitkään hoitamaan duuninsa sillä lailla, mutta nettihuutokauppa Huuto.netillä se on toiminut menestyksekkäästi jo vuosikausia ja sama tahti jatkuu.
Temppu ja kuinka se tehdään:
Ei se vaadi paljon, riittää kun muutaman kerran johonkin mediaan heittää sivulauseeseen pienen kehaisun siitä, kuinka aktiivinen yhteisö palvelussa onkaan ja suuuuuuuuuri apu epäasiallisten kohteiden ja myyjien esiin kaivamisessa ja ilmoittamisessa. Jokainen pikku huutis-herkkusieni pissii hunajaa heti ja luulee, että rivien välistä juuri hänen panostaan on kehaistu. Johan sitä on melkein julkkis!
Fiksuin veto pitkään aikaan, noin business mielessä, on perustaa maksullinen palvelunumero, jonne soittamalla saa vielä itse maksaa siitä, että tekee duunin, joka kuuluu palveluntarjoajalle! Varsinainen monkeybusiness, etten sanois.
Papukaijamerkkien metsästys
Rivikäyttäjä selaa kohteita ja huomaa jossain kohteessa jotain hämärää… Luulee, poloinen, löytäneensä jotain harvinaista huutiksessa. Rientää keskustelupalstalle toimittamaan löytöään niin kuin olisi löytänyt evoluutioteorian puuttuvan lenkin ihmisen ja apinan välillä. Pian on koko keskustelupalstayhteisö taputtelemassa Neiti Näpsää tai Niilo Nokkelaa olalle: “Hyvin tehty, ilmoitithan ylläpidolle”. Myhäilevä wannabe-Marple on saanut aspalta vastauksen: “Hei, kiitos viestistäsi. Ylläpito tutkii asiaa”.
Selfmade-Sherlock hykertelee tyytyväisyyttään. Samoin tekee palveluntarjoajan edustaja, nostaa jalat pöydälle ja kuorii välipalabanaanin. Sen jälkeen sitä voikin lukaista vähän toisten blogeja ja tehdä vaikka naivistiseroottista taidetta omaansa. Taas on päivä pulkassa.
Palveluntarjoajan puhelinpalvelu
Se onkin sellainen salainen palvelu, josta ei kerrota asiakkaalle, kenen kanssa hänellä on kulloinkin ilo keskustella. Nimi sieltä kyllä lipsahtaa, mutta ei vastaajan, eikä soittajan, vaan täysin vieraan ihmisen, jonka käyttäjätunnus sattuu olemaan samankaltainen! Ja käyhän se tietenkin työstä toistaa päivänselvienhuijari-, piraatti- tai vedätystunnusten ilmoittajille, jotka siis tästä ilosta vielä maksavat 0,95 e/min + pvm tai mpm, että “joo, tutkitaan asiaa”. Yleensä se tutkiminen, mikäli sitä tapahtuu, vaikuttaa olevan nopeasti hoidettu: Sen kuin vilkaisee kynnenalusensa ja vastaa taas seuraavaan puheluun… Ainakaan mitään muuta muutosta eivät käyttäjät pysty ilmoituksensa jälkeen havaitsemaan.
Pelkällä muutaman minuutin pikasilmäyksellä löytää jo ihan tavallinen rivikäyttäjä useita myyjiä, jonka toimet huutiksen suojissa tuoksahtelevat varsin kalaisalta viisi metriä vastatuuleenkin. Palveluntarjoaja ei juurikaan löydä, koska kärsii “resurssipulasta”.
Tee-se-itse-palvelu
Harva palvelu noin minimaalisella palvelulla nimittää itseään palveluksi, kuin mitä huuto.net tekee. Kohteiden selailuun ilman tuskia tarvitaan erillistä selainta, jonka on tehnyt yksittäinen huutis-käyttäjä, ei suinkaan palveluntarjoaja. Selain on muuten oikein kiva, mutta pakottaa käyttäjänsä käyttämään tiettyä internet-selainta. Käyttäjät vielä mainostavat onnellisina selainta toisilleen (ja ihan kivahan se onkin ja osoitus siitä, että käyttäjät eivät ole sentään ihan yhtä EVOja kuin 12 apinaa…), mutta kukaan ei nosta meteliä siitä, että huutis-selaimen ja sen toimintojen tekeminen ja kehittäminen on työ joka kuuluisi palveluntarjoajalle, ei käyttäjille!
Harvoja toimintoja palveluissa markkinoidaan luotettavana ja turvallisena, silloin kun ne eivät sitä ole, mutta huuto.net tekee tunnistautumisen kohdalla niin. Ja tietenkin laskuttaa siitä asiakasta. Useimmat haluavat maksamalleen, pienellekin määrälle, rahalle jotain vastinetta, muttajostain syystä huuto.net-käyttäjät maksavat käytännössä täysin tyhjästä ilman kitinöitä, vaikka parikymmentä senttiä liikaa perityt postikulut voi kirvoittaa useita kymmeniä kiihkeitä kommentteja keskustelupalstalle.
Ehkäpä yhteisöllisyys ja muutama maininta sivulauseessa riittää palkkioksi siitä, että voi avustaa vastikkeetta pientä ja köyhää konsernia, kuten Sanoma OY on.
Sentissä on miljoonan alku:
Ja siksipä huuto.net käyttäjät jaksavat vahtia innokkaasti toinen toisiaan ja käräytellä “trokareita” tai rääpiä heidän kauppojaan keskustelupalstalla, varsinkin nyt, kun Madge todellakin tulee heilauttamaan pyrstöään ihan livenä, eikä enää pelkässä JuuTuuba-linkissä. Kuinka suuren ahdistuksen voikaan tuottaa se, että joku voisi oikeasti saada enemmän jostain tuotteesta kuin mitä on itse siitä alunperin maksanut.
Kukaan ei kuitenkaan, edelleenkään, pidä pahana sitä, että palveluntarjoaja on markkinoinut tunnistautumisen tuovan luotettavuutta ja turvallisuutta kaupantekoon ja keränneen rahat siitä, mutta kuitenkin, esimerkiksi Madonnan konserttilippuja on myynnissä aivan selvillä huijareilla, joista laiskimmat ja tyhmimmät ovat kopioineet suoraan tekstit ja kuvat muiden ilmoituksista ja näillä huijareilla keikkuu iloinen pikku peukalo pystyssä tunnuksensa perässä!
Sen sijaan siellä palveluntarjoajan maksullinen “puhelinpalvelu” huutaa punaisena hoosiannaa, kun kaikki tunnistautumismaksun suorittaneet kilpailevat siitä, kuka pääsee nopeimmin lunastamaan papukaijamerkkinsä bongattuaan palvelusta kusettajan. Taas.
Ja palveluntarjoaja nauraa koko matkan pankkiin saakka.
Popularity: 21% [?]
