Yksinkertaiset ilot
Väitetään, että onnen salaisuus on nauttia yksinkertaisista asioista. Minä olen tismalleen samaa mieltä! Yksinkertaisia on niin paljon, että mihin vain katseesi käännät on siellä joku yksinkertainen iloa tuottamassa!
Niitä oikein kasaantuu laumoiksi, joskus ostoskeskusten ainoiden sisäänkäyntien eteen, toisinaan liikenteeseen, mm. liikenneympyrä on oiva paikka bongata yksinkertainen. Mutta internet se varsinainen aarreaitta on yksinkertaisen suhteen. Ilmeisesti internetin ulkopuolella on edes jotain pidäkkeitä, ettei yksinkertainen paljasta itseään niin avoimesti ja ainahan he voivat ottaa mallia käytöksestä fiksummiltaan, mutta internetissä mitään rajaa yksinkertaisuudelle ei ole.
Ei riemulla rajaa, kun on vähän vajaa
Voi tätä sosiaalisen median ihanuutta, nyt voi ihan joka päivä olla perillä siitä, että suurin osa facebookiin kirjautuneista herää, syö, juo, hajoo paskoilla työpaikoillaan ja menee nukkumaan. Mukavia pikku yksityiskohtia hohdokkaasta elämästä on raportit siitä, onko saatu pillua, tekiskö mieli pillua, kutiseeko perse ja on se ilmoja pitänyt jossain vitun tuppukylässä ja poronpaska on nähty. Elämän huippuhetkiä, kerrassaan.
Liikuttavaa kollektiivista yksinkertaisten kimppahalailua edustaa yksittäisten, ei välttämättä edes suomalaisten, lasten kohtaloihin osanotto. Voi voi voi ja nääs nääs nääs, on se niin kauheeta… Kuka vitun baby-Brianna? Minä olen varma, että näin joulun lähestyessä jokainen päihdeäiti käy tutkimassa lärvikirjan ryhmistä, että perkele, olipa hyvä että tämä “Anna lapselle raitis joulu”-ryhmä on huolissaan kännisistä kakaroista ja hän päättää vastuullisena äitinä dokata kaiken käsillä olevan itse, partavesistä lähtien, ihan lapsia ajatellen. Minä aion omalla panoksellani huolehtia, etten jaa ainoatakaan glögi-kupposta yhdenkään alaikäisen kanssa ja täysi-ikäiset hakekoon itse viinansa, minä mikään joulupukki ole, perkele.
Asiaan!
Poliittinen herätys tulee myös kollektiivisina ryppäinä facebookissa ja kansanedustajien palkkaa halutaan laskea. Vittu, siinäpä ratkaisu laaki-ja-vainaa systeemillä talouden kohentamiseksi ja politiikan kierouden oikaisemiseksi. Hyvin te vedätte! Ihan noin pikku vinkkinä, että mitäs jos kokeilette seuraavissa vaaleissa äänestää jotain muuta kuin sitä samaa paskavarvasta joka on istunut siellä eduskunnassa jo vuodesta suo-kuokka-ja jussi?
Tai koitat vaikka itse mennä sinne oikaisemaan vääryydet, ihan niin kuin Toni Halme aikanaan, olikin aikaansaava jätkä ja ansioluettelo karttui huomattavasti, tosin ei politiikan saralla vaan lähinnä oikeudenkäyntipöytäkirjoissa. Siitä annetusta äänestä kannattaa jokaisen itä-Helsingin humuisassa lähiössä asuvan olla ylpeä! Mutta kannattaa varoa tätä työpaikkakiusaamista, jonka kohteeksi on mm. hra Virtanen joutunut. Vaikka hänkin on poliittisesti niin aikaansaava ja aina ihan realiteeteissa mukana… ja on tietenkin ihan autuaasti ymmärtämätön,>> mistä voisi johtua <<, että häneen suhtaudutaan poliitikkona hieman… skeptisesti.
Leikki leikkinä
Sosiaalinen media mahdollistaa myös kaikkea kivaa, yksinkertaisia leikkejä. Voi olla vaikka hurja mafioso ja lahdata muita mafiosoja tai voi olla vampyyri ja imeskellä… mitä ne nyt sit imeskeleekään, tikkunekkuja ilmeisesti vielä, leikin tasosta päätellen. Ja voihan sitä ryhtyä virtuaaliseksi heinäkengäksikin, kyllä maalla on mukavaa! Mutta jotain epäilyttävää siinä on, että aikuiset ihmiset kykkivät virtuaalipelloillaan kesken työpäivienkin ja tuskin maltan odottaa otsikoita siitä, kuinka on peli vienyt puolison ja kaikki rahat on tuhlattu facebookin turnipseihin. Kohta on jumalauta vieroitusklinikoiden ja AnonyymitRypsikynnet-kerhojen ovilla ruuhkaa, kun riippuvaiset käyvät tilittämässä “se alkoi vain pienestä punajuuripellosta ja nykyään mä täyttelen EU-maataloustukilomakkeita luomutilaa varten“.
Mutta kun se ikuinen vitutus!
Kyllähän sitä sanotaan että suomalaiset olisi vähän synkkyyteen taipuvaisia ja itsemurhatilastoissakin aika korkealla. Ja kyllä facebook tätä havaintoa vahvistaa. Siinä huomenien ja hyvien öiden toivottelujen välissä ei tunnu montaakaan tekevän muuta kuin vituttavan tai panettavan. Ehkä ensimmäinen johtuu jälkimmäisen puutteesta, tiedä sitten. Elämän valttikortit on jatkuvasti hukassa ja osa selvästi pelaa vähän vajaalla pakalla… Mutta kyllä monen olis syytä mennä tohtoriin tai hakea hoitoa vaikka nastyfoorumilta krooniseen vitutukseensa.
Popularity: 36% [?]
Hudaa!
Niin vähän aikaa…
… ja liikaa sellaisia, joille pitäis antaa hudaa.
Kaikki on jo tottunut itsensä nolaaviin tapauksiin eri kykykisoissa, Big Brother- ja muissa “reality”-ohjelmissa, mutta vihdoinkin tänne on matkustanut valtamerien takaa jotakin amerikkalaista, jonka suomalaiset osaavat tehdä paremmin kuin alkuperäiset!
Hyvä Diili…
Donaldilla on paljon hienommat ja isommat puitteet omassa Trump-showssaan, mutta edes kaikki glitteri ei onnistu tuomaan samaa karismaa kuin Hjalliksessa on luonnostaan. Hjallis näyttäisi yhtä luontevalta kuin paska boolimaljassa samoissa kulisseissa Donskun kanssa. Ja se ei tarkoita yhtään sitä, että Hjalliksen businesskyvyt olis yhtään vähäisemmät kuin Donaldin.
Amerikassa kaikki nyt vaan on niin suurta…
…but very bad business
Ensimmäinen tehtävänanto ja sen suorittaminen oli niin tyypillisen suomalaista kuin olla ja voi. Kaikki olivat intoa piukassa esittämään osaamistaan ja ainoa mitä kotiin astin näkyi oli helvetinmoinen joukko tekemässä itsestään pellejä. Huvittava oli tämä yks uuvatti, joka kauppas rehuja telkkariin pääsyn kylkiäisenä. Haloo, töllö on jo niin vanha keksintö, ettei se ole enää mikään ihme tai meriitti, jos pärstänsä sattuu jossain sekunnin pätkässä näkemään. Kaikki ei edes halua sitäkään.
Eikä seuraava tehtävä mennyt yhtään sen kummemmin, hikinen oli voitto eukoilla puhkinussitun Muuminsa kanssa. Primadonna-Arska heitti taas oman soolonsa, vaan kusi lahkeilleen tosi pahasti. Paskahousu ei edes ota vastuuta toilailuistaan, vaan istuu tuppisuuna silmiään muljautellen, kun kysytään kenen housut haisee. Jotenkin koko jätkästä on sellainen kutina, että se lukee hapset väpättäen kaikki kritiikit itsestään ja kohta ollaan käräjätuvassa ja otsikoissa…
Sitä odotellessa.
Suoraan sanottuna olis sietänyt saada potkut molemmat sakit kokonaisuudessaan ja vähän terävämpiä kyniä penaalista tilalle!
Mut Hjallis on äijä!
Aavistuksenomaista sovinismia haistettavissa välillä Hjalliksen kommenteissa, mut hei, ei kisaa käydä genitaaleilla, vaan kyvyillä. Joka tapauksessa, kerrankin ohjelma, jossa ei kukkahattuilla ja ymmärretä kyvyttömyyttä, varsinkaan itse aiheutettua, vaan hudaa tulee, suoraan ja suomeks. Tai oikeestaan stadin slangilla, mut rypsikynsille voidaan ehkä järjestää tekstitys…
Popularity: 10% [?]
Ei hei millään pahalla, mut…
ei kyl millää hyvälläkää enään
Vähänks mua rassaa, et joka paikas dissataan ku mä olen äippä. Ja varsinki niitä dissataan, jotka on teiniäippiä. Minkä sille voi jos tulee vahingossa raskaaks???? Mäki oon tullu kolme kertaa.
Sitä paitsi mun eka raskaus oli ihan pelkkä iloinen yllätys, ku mulle oli kuitenkin aina sanottu että käytä kumia. Mut emmä pystyny käyttää sitä koko aikaa ku siin tuli sekstatessa aina hirvee hiki ja mä lihoin siitä asusta ulos. Sit noi kaks seuraavaa oli ihan lääketehtaan vika, koska ne e-pillerit petti! Mä luin ohjeet tarkkaan ja niis sanottiin että käytetään sisäisesti, mut missään ei sanottu, että se nappi pitäis syödä!
Mä en oo enää teiniäippä, mun mutsi ei saa enää lapsilisääkään, se loppu ku mä sain mun toisen lapsen. No joka tapauksessa mul on kolme ihanaa lasta, kaks prinsessaa ja yks prinssi, vaikken mä ookkaan sukua kellekään englantilaiselle Victorialle enkä sen miehelle joka pelaa jalkapalloo. Ne on kuitenkin ihanii, julkkiksii ja rikkaita.
Mä oon miettinyt, mitä must tulee isona, mut en mä viitti töihin mennä, ku mä kuulin et naisille maksetaan vaan 80 senttii eurosta. Ei kannata. Mun kundikaverit on kyl luvannu mulle sen kakskyt senttii, mut ne on kaikki ollu tosi huonoi matikassa, ku mä en oo kyl nähny viel yhtään kakskytä senttistä.
Mä ajattelin et mä voisin olla sellanen julkkistyttöystävä ja oikeestaan mä oonkin, kun mun nyxä löysi mun mainoksen paikallisen veskin seinältä, mis luki POSKIHOITOO ja mun numero. Mut mä kyl kerroin sille, et mun opiskelut jäi kesken, ku mä tulin raskaaks ja sen takii mä opin vast tekee käsihoitoi. Sit se tuli.
Nyt mulla on masuasukki ja me ollaan tosi onnellisia, kundikaveriki sano et “Vittu, jippii nyt taas” ku mä kerroin sille täst ihanasta yllätyksestä. Nyt mä en tietty voi mennä duuniin, koska mä olen äitiyslomalla, mut onneks mä saan kodin hoidon tukee. Paitsi se on vähä tyhmää, ku pitää olla lapsii ennenku saa kodin hoidon tukee, koska mä olen hoidellut kotia ja hoidellu himassa vaik mitä, mut sen jälkee faija heitti mut ulos.
Onneks mun nyxä on ahkera liike mies ja se antaa mulle rahaa joskus. Se myy nettihuutokaupas tietokoneita ja puhelimii, kai sil on niinku oma firma. Mut ei me niinku asuta yhes, ku sit mä en saa asumistukee enkä yksin huoltaja lisiä, vaik noi kaikki muut lapset ei ookkaan tän nyxän, et tässäki niinku ihmisii huijataan. Mut ei tääl ensi kodis kyl saa asuukkaan ku minä ja lapset vaa, mut me saadaan kyl sosiaali huollolta oma kämppä. Mä toivon et siin on sit palvelut ja luonto lähellä ja oma sauna.
Me saatiin aikasemmasta kämpästä häätö, koska naapurit ei ollu ollenkaan musikaalisia ja ne sano että ne ei jaksa kuunnella ku kundikaveri treenaa skittaa ja lapset huutaa ja rikkoo paikkoja. Ja ne lapsivihaajat oli sanonu sossuun, että mä olen huono äippä ja mun lapset on ihan perseestä. Mut mä kyl korjasin asian oikeen laidan ja kävin pudottaa kaikille naapureille nimettömän kirjeen, ettei me olla mitään homoja eikä meillä kyllä harrasteta mitään peppu seksiä.
Nyt kaikki naapurit on tosi ilosia ja nauraa mut nähdessään, mut se on nyt myöhästä, me muutetaan täält veks! Siitäs saatte!
Popularity: 22% [?]
Vammaiselle SAA nauraa!
Varsinkin jos hän kirjoittaa loistavia tekstejä tai tekee suurenmoista stand-up-komiikkaa. Ajoittain silmäilemässäni blogissa: Vammaisen vartalon kuvat oli aivan hillittömän hyvä juttu YouTube-linkkeineen: Rolling Hunk. Nauroin aivan sairaasti. (Sallittakoon tämä kielikuva tässä… tai no vittu, sama se mulle mitä te sallitte, minähän kirjoitan mitä huvittaa.)
Tiedän tarttuvani arkaluontoiseen aiheeseen: “Vammaishuumori” jakaa ihmisiä tehokkaammin kuin mikään muu kategoriointi koskaan pystyisi, mutta minusta huumori on huumoria, tekeepä sitä sitten avuiltaan minkälaiset ihmiset hyvänsä. Minusta huumoria on vain hyvää tai huonoa. Todennäköisesti minua olisi naurattanut samat videopätkät silti, vaikka tekijänä olisi ollut täysin “vammaton”.
Kuitenkin tässä tapauksessa tekijä ilmeisesti on pysyvästi pyörätuolissa ja komiikka, jota hän esittää, toimii monella tasolla; itseironisena, mutta toisaalta myös keskisormenomaisena viittauksena sille, kuinka helposti jätetään huomiotta se, että kaikki vammat eivät haittaa tai estä ajattelua tai esiin astumista muussakin roolissa kuin statistina vammaisista kertovissa ohjelmissa. Vammaisista kertovissa ohjelmissakin tunnustuksen saa yleensä ohjelman kokoonkasaaja “humaanista otteestaan” tai muun vastaavan lässynlässy-kukkahattu-paskan perusteella, itse pääroolissa oleva vammainen, haastateltu ja elämäänsä tutkijan päästänyt saa hyvällä tuurilla palkakseen playstationin ja nopean varttinsa julkisuudessa.
Jos joku tietää oikeasti vammaisen tekemän ohjelman saaneen jonkin palkinnon, haluaisin kuulla siitä.
Minua on naurattanut myös sellainen tilanne, jossa vaikeasti vammainen poika oli pyörätuolissa eriasteisine vammaisine ystävineen kahvilla, keskustelu oli vilkasta, mutta huomiota herättävää, koska vammalle tyypillisesti vilkkaasti puhuvalla pojalla oli vaikeuksia hallita äänensä voimakkuutta. Äänen sointi oli myös tyypillisesti “vammainen”. Ryhmä naureskeli ja piti hauskaa keskenään ja äänessä ollut poika, joka nauroi itse eniten, piti päällään paitaa, jossa luki HARMITON HULLU. Sekin oli minusta monella eri tasolla huvittavaa.
Nauroin myös aikanaan tälle, alunperin nastyfoorumilla näkemälleni kuvalle (joka toivoakseni löytyy takaisin aikanaan oikealle paikalleen):
Joo, tiedostan kyllä vammani.
Popularity: 18% [?]
Kun asioista puhutaan suoraan, niiden oikeilla nimillä ja rehellisesti, aiheuttaa se toisissa vaikeaa ja kiusaantunutta oloa. Monilla tuntuu olevan käsitys, että varsinkin negatiivisten ominaisuuksien julkituominen on epäsopivaa käytöstä, huonotapaista. Toisille taas on tyypillistä kiusaantua positiivisesta kommentoinnista, sitä pidetään nuoleskeluna tai merkkinä siitä, että sama asia on ollut aikaisemmin huonosti. Jos positiivinen kommentti kohdistuu johonkin toiseen, se on VARMASTI nuoleskelua, eikä suinkaan kateutta toisen saamasta myönteisestä huomiosta…
Se kuuluisa itsetunto
Jos mielipiteensä ilmaisee, eikä sanamuodot tai itse mielipide ole mieluinen, sitä pidetään ilkeytenä ja sitä taas usein pidetään merkkinä huonosta itsetunnosta. Eivät asiat nyt ihan näin mustavalkoisia yleensä ole. Ilkeyttä voi olla, mutta ei sen takana aina ole huonoa itsetuntoa, erityistä pahuutta tai edes varsinaista tarkoitusta ilkeillä. Joskus totuus vain satuttaa.
Mielenkiintoista onkin, että mielipiteen esittäjää pidetään huonon itsetunnon omaavana, eikä suinkaan niitä, jotka mielipidettä tai sen ilmaisutapaa paheksuvat. Hyvänä esimerkkinä voi olla keskustelu hajuista tai tuoksuista, miten ne nyt kunkin nenään käyvät… Hiottu haju . Jos samaista keskustelua käytäisiin virtuaalimaailman ulkopuolella, vaikka 5-päisessä ryhmässä, niin ainakin 3 ihmistä ryhmästä nuuhkaisisi vaivihkaa itseään ja miettisi, käykö hänen arominsa muiden nenään miellyttävänä vai epämiellyttävänä. Vähintään yksi ilmoittaisi, ettei ihmisiä pidä nuuskia ja pahat hajut tai voimakkaat tuoksut pitää jättää huomiotta, koska kaikkien kukkien on annettava kukkia tai siis haista. Toivottavasti edes yksi ryhmästä, keskustelun aukaisijaa lukuun ottamatta olisi niin hyvällä itsetunnolla varustettu, että ilmoittaisi löytäneensä juuri loistavan tuoksun jota käyttää ja pyytäisi muilta mielipidettä siitä, ilmaisten samalla hyväksyvänsä sen tosiseikan, että ihmiskeho itsessään saattaa tuottaa tietyissä tilanteissa tuoksuja, jotka eivät ole kovin toivottuja.
Loput keskustelijoista, varsinkin ne itseään nuuhkineet, olisivat vain hiljaa ja pälyilisivät katonrajaa ja toivoisivat puheenaiheeksi nousevan mitä tahansa muuta…
Mielipide, tunne ja faktat
Useimmille tuntuu mielipiteen taustaksi riittävän pelkkä tunne, ilman muuta perustelua. Mielipide voi silti olla ristiriidassa tunteen kanssa, mutta monet pelkkään tunteeseen perustuvat mielipiteet ovat valitettavasti ristiriidassa myös faktojen kanssa. Tässä tekstissä on kirjoittaja kiteyttänyt asian aivan loistavasti: Asiantuntemus vs. maalaisjärki – Eli kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita.Minusta erityisen hyvä on kuvaus maalaisjärjestä:
Mitä on maalaisjärki?
Mitä tämä paljon puhuttu maalaisjärki oikeastaan on? Pähkinänkuoressa kyse on kyvystä pysähtyä arvioimaan käsillä olevaa tilannetta ja muodostaa siitä sekä oman toiminnan seurauksista jonkinlainen fiksu johtopäätös käytettävissä olevien tietojen avulla. Tämä toimii vastakohtana sille, että mennään ja tohotetaan ajattelematta tippaakaan tekemisien seurauksia sekä lauotaan kommentteja ilman vähäisintäkään ajatustoimintaa.
Näitä tunnepohjaisia laukojia kyllä riittää, mutta on olemassa myös ihmisiä, jotka tietävät laukomansa asian vääräksi, tunne vain pakottaa väittämään sitä oikeaksi. Sellaista kutsutaan valehteluksi. Kaikki valheet eivät suinkaan aina paljastu ja mitä pidemmälle valhe saa jatkua kenenkään siihen puuttumatta, sen vahvemman jalansijan se yleensä saa ja ennen pitkää valehtelija itsekin uskoo potaskansa.
Valehtelijaa ei kuitenkaan kaikkien kukkien kukkimisen nimissä saisi mennä sanomaan valehtelijaksi, se on epäkohteliasta ja ilkeää. Vielä ilkeämpää on osoittaa faktisesti, että valehtelijan esittämä väittämä on valheellinen ja antaa se tiedoksi kaikille muillekin. Valehtelussahan saattaa olla takana vaikka mitä henkilökohtaista tragediaa ja tämän seikka pitää ymmärtää ja katsoa se valheelle lieventäväksi asianhaaraksi. Ei saa tuomita, ettei tulisi tuomituksi…
Oikea ja väärä
Useimmilla ei ole vaikeuksia erottaa oikeaa ja väärää toisistaan, eikä myöskään sitä, että oikean ja väärän eivät ole ainoita vaihtoehtoja, vaan väliin mahtuu monenlaista. Jokainen hakee oman koodistonsa oikealle ja väärälle niistä lähteistä, minkä katsoo itselleen parhaimmaksi. Silti edes valitun polun kulkeminen oikea-väärä-akselistolla ei ole aina helppoa, lipsahduksia sattuu itse kullekin.
Tunne ei ole koskaan väärä, mutta pelkän tunteen varassa tehdyt teot voivat olla. Tunteen syntymiseen johtaneet asiat voivat myös olla, tavalla tai toisella, vääriä: Väärinymmärryksiä, väärin luultuja tai kuultuja… Valheen takana voi olla myös vaikka täyttymättömiä toiveita, riittämättömyyden tunnetta. Väärin valittu uskomus voi tuottaa vääriä tunteita, jotka johtavat vääränlaisiin tekoihin.
Valehtelua yleensä pidetään vääränä. Aiheesta keskustelua nastyfoorumilla: Kumpi valehtelee enemmän?. Sekaan vaan, vaikka valehtelemaan…
Popularity: 27% [?]
