Kuka siellä? Whowhoo..?
Aina aika ajoin joku neropatti päättää keksiä pyörään uudelleen ja alkaa vaatia nettikirjoittelua omalla nimellä tapahtuvaksi. Vain täydellinen netti-uuvatti voi edes möläyttää mitään niin tyhmää. Kuinka monta kertaa pitää todeta, että pöntölle istuminen on turhaa kun paskat on jo housuissa? Sotkut pitää sitten vain siivota jälkikäteen.
Ullan nimi on Ulla.
Suomi on täynnä Virtasia, Korhosia ja vaikka kummalliset etunimet yleistyvätkin, niin vielä riittää yleisen sukunimen viereen yhtä yleinen etunimi. Ja näitä nimikaimoja voi löytyä Suomen joka kolkasta. Ja ulkomailta, tietenkin, mutta vähemmän. Jos kirjoittaja ilmoittaa olevansa Sari Korhonen (joita Enirosta löytyy julkisesti Suomen mitalta 143 osumaa, niitähän ei tietenkään listalta löydy, joiden numero tai tiedot on suojattu) tai Jari Virtanen (Lähde edelleen Eniro, rajaamattoman haun tulos: hakusi tuotti liian monta osumaa, rajattuna Helsinkiin 29 kpl, Helsingin seutu 60 kpl ja Uusimaa: 74 kpl), niin voi olla varma, että joku näistä kirjoittaa nettiin jonnekin omalla nimellään, mutta arvaa kuka? Ja arvaapa sitten sekin, kuka itsenä Jari Virtasena itsensä esittelevä onkin oikeasti nimeltään Arska Jukarainen? Nimimerkkejä vaivaa ihan sama yleisyys, suomalaiset eivät ole kovin mielikuvitusrikkaita. Esimerkkinä google-hausta: Sivuja, joiden kieli on suomi, lady manhattan: Noin 9 360 tulosta. Tämän blogin kirjoittaja ei vastaa kaikista lady manhattaneista, mutta jotta elämä pysyisi jännittävänä, voi kukin valita ne lady manhattanit, jotka itseä miellyttävät eniten yhdistää tämän blogin kirjoittajaan. Ei heilauta vitun karvan vertaa tätä kirjoittajaa.
Tämän nimivaateen taustalla on tietenkin huoli siitä, että internetin nimettömyyttä käytetään väärin, rikolliseen toimintaan. No vittu, herätys, rikoksia on kyllä tehty jo paljon ennen ensimmäistäkään internetliittymää, netti nyt vain tuo esiin sen, mikä on ennen pysynyt siellä “varjoisilla kujilla”. On jotensakin liikuttavaa, kuinka jotkut kuvittelevat oman nimen ja naaman julkistamisen mielipiteensä vieressä siistivän nettikeskustelua. Muistattehan tänäkin vuonna kirjoittaa Joulupukille ja toivoa maailmanrauhaa!
Nimi toinen vain on mulla.
Sanomalehti järjesti oikein raadilleen kyselyn aiheesta: HS-raadin vastaukset kysymykseen: Pitäisikö verkossa kirjoittaa vain omalla nimellä? Vastauksista päätellen ne oli annettu urpåjen korkeanpaikanleiriltä. Varsinaiset kermaperseet, arjesta erkaantuneet snobit, päästelivät läpiä päähänsä enemmän kuin rakkovikainen koira kusee lumeen reikiä. Se on helppoa omalla nimellään huudella, jos ei tarvitse päivittäin rahvaan seassa touhuta, vaan voi aina omassa pikku piirissään pyöriä Matti-Eskon bongailtavana jossain tosi_tärkeässä_tilaisuudessa ja toivoa, että nimi on kirjoitettu paskalehteen oikein, että hiukset on hyvin ja kello näkyy 30 sekunnin haastattelussa ja että viimeinen proggis tulee varmasti mainittua.
Tässä tietenkin on eräs syy, minkä takia jotkut ovat niin kiimaisia sen perään, että vain oma nimi, ei edes rekisteröity nimimerkki, kelpaisi tuottamaan validin mielipiteen. Monella näistä on rahahanojen vuolaus kiinni siitä, kuinka monta kertaa pärställään ja nimellään pääsee esiintymään mediassa. Samasta syystä on ryöminyt esiin joitakin julkisuustyrkkyjä, jotka kuvittelevat omaavansa jotain niin mielenkiintoista, että se täytyy jakaa mahdollisimman monen kanssa. Valitettavasti tissit, tussut ja tyhmyydet eivät ole erityisiä lahjakkuuksia, eivät edes kovin harvinaisia.
Jos et millään arvaa kuka oon…
Toisaalta kuitenkin nämä, joilla on motiivina oma näkyvyys bittimaailmassa, ovat myös usein samoja, jotka ovat suorastaan sairaalloisen kiinnostuneita muiden tekemisistä. Ja sekös ikenestä vetää, jos ei tiedä, kuka on mitäkin mieltä. Varsinkin jos se mielipide sivuaa jotenkin itseä tai lukija tunnistaa/on tunnistavinaan itsensä kirjoituksesta. Asian sisältö on alisteista sille, kuka sen on esittänyt ja jos esittäjä on nimimerkki, pseudonyymi tai alter ego, sen julkilausumat voidaan mitätöidä. Suomessa on kuitenkin valtion päämiehiä myöten käytetty pseudonyymejä/alter egoja kirjoittelulle, eikä tämä menettely vähentänyt pätkääkään asian painoarvoa. Useimmiten nämä eivät myöskään käyttäneet eri nimeä rikolliseen puuhasteluun. Nykyisin jotkut käyttävät. Ja siksi nyt halutaan ampua tykillä kärpästä vaatimalla kaikkia nimelle pantaviksi.
…sanon suoraan sulle sen!
Nettikirjoittelu kuohuttaa joskus tunteita, tunteet voivat vaihdella kuten virtuaalielämän ulkopuolellakin, ihastuksesta raivoon ja kaikkeen siltä väliltä. Kaikki mielipiteet eivät kuitenkaan muodostu pelkästään tunteen perusteella ja tässä on yksi syy, miksi toiset haluavat kirjoittaa mielipiteensä ilman, että kuittaa sitä omalla nimellään. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö mielipide voisi olla harkittu, hyvin perusteltu ja lain puitteissa ilmaistu, mutta mielipiteensä aiheuttamien tunnepohjaisten purkausten lukeminen sähköpostistaan tai kuuleminen puhelimestaan on tylsä harrastus, joten nimimerkin käyttäminen suodattaa tätä edes hieman. Mielipiteensä takana voi silti seistä ryhdikkäänä, vaikka asettaakin rajoituksia sille, kenet haluaa aivan lähipiiriinsä tai keiden kanssa haluaa ylipäätään olla tekemisissä.
Ja vaikka sosiaalista mediaa käytetäänkin nykyisin paljon oman tykättävyytensä mittailuun, julkisuuden tavoitteluun tai kumppanin hakemiseen, tämäkään ei ensisijaisesti ole kaikkien nettiä käyttävien ensisijainen tarkoitus. Nämäkin suodattuvat faniposteista mukavasti nimimerkkiä käyttämällä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö nettiä voisi käyttää myös näihin tarkoituksiin ja se on ihan ok, mutta ei pidä olettaa kaikkien haluavan samaa kuin mitä itse haluaa.
Jollei internet liittymiä ja käyttöoikeuksia aleta myydä samaan tapaan kuin pankkitilien avaaminen ja käyttö tapahtuu, ei ole pienintäkään mahdollisuutta tarkistaa, että kirjoittaja on juuri se, joka väittää olevansa. Eikä se sittenkään ole ihan 100% varmaa. Sitä paitsi, nyt on aivan liian myöhäistä, homma karkasi lapasesta jo.
Popularity: 21% [?]
Ihanko totta..?
Ja mitäs Toni nyt tähän sanoo, vai tekeekö vaan taas “taidetta” pimpin ja pippelin kuvista sosiaaliseen mediaan?
Varo entistä useampia huijarimyyjiä netissä (Melko messevästi muuten kirjoitusvirheitä ko. artikkelissa…) ja Nettihuutokaupoissa vaanii entistä enemmän huijareita
Ylimaalliset ponnistukset
Vuosikausia on palveluntarjoajaa pyydetty/vaadittu/ruinattu tekemään asialle jotain, että kauppapaikka ei elättäisi samoja huijareita kerran toisensa perään. Aivan turhaan. Palveluntarjoajan edustajat kilvan toimittavat julkisuudessa, kuinka marginaalista tämä tapahtunut huijaus on: Lapsityövoimaa. Niinpä niin. Poliisi nyt kuitenkin on tätä mieltä asiasta:
Poliisin mukaan nettipetokset ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina.
Polisin tiedossa on, että ainakin kymmenet ihmiset tekevät nettihuijauksia järjestelmällisesti. Toiminta jatkuu, vaikka asiasta olisi tehty rikosilmoitus ja tuomiokin olisi tullut.
Aivan yleisessä tiedossa on, ettei näiltä luusereilta saada edes koskaan rahoja takaisin, vaikka olisi tehnyt rikosilmoituksia vinon pinon, koska ei niillä paskahousuilla ole mistä ottaa ja hammaskaluston ulosmittaaminen omavaltaisesti on taas Suomen pikkumaisen lainsäädännön mukaan kiellettyä.
No voidaanko kaikki huijaukset tulevaisuudessa estää?
Valitettavasti ei, mutta voidaan sitä kuitenkin hankaloittaa, ettei sama saatanan paskahousu pidä huuto.nettiä ihan pääelinkeinonaan. Mutta vaikka palveluntarjoaja tekisikin kaiken estääkseen piraattikaupan ja muut huijaukset, on silti olemassa joukko “sulo vileeneitä”, jotka eivät tunnista kusetusta vielä sittenkään heti, vaikka se on jo puraissut omaa perstaskua. Ja onneksi on taas joulu tulossa, että pääsee avustamaan näitä oikein kunnolla: Ho-HO-hoooo, elikkäs Pukki sanoo…
Ja tietenkin aina on niitä, jotka haluavat palvelussa tapahtuneita rötöksiä vähätellä, koska pelkona on omien kauppojen hyytyminen, jos ihmiset käyvät epäluuloisiksi. Ja jos ei kauppoja, ei myöskään mainostuloja palveluntarjoajalle…
Omavalvontaa
Kaikista vitsikkäintä on huuto.netin “omavalvontajärjestelmä”, jossa käyttäjät on valjastettu tekemään työt, jotka kuuluisivat palveluntarjoajalle. Ei voi kuin nauraa. Nämä poloiset vielä usein maksavat siitä ilosta, että saavat ilmoitella epäkohtia palvelussa, eivätkä tajua edes siinä kohdassa tulleensa kusetetuiksi: Duunit sulle mutta liksa mulle.
Mitä yhteistä on huuto.net-käyttäjällä ja herkkusienellä?
-Molempia pidetään pimeässä ja niille syötetään paskaa.
Popularity: 29% [?]
Voi kun se on suloinen!
Todistamassa uuden syntymää.
Niin se aika rientää, kun on lystiä ja nyt on ilmeisesti taas syksy lähellä, kun palveluntarjoaja Huuto.netissä tekee jotain näkyvää. Vauvat puetaan aina pastelleihin ja väritys “uudessa betassa”, jota onkin odoteltu jo vuodesta 2006 lähtien, on hyvin hempeä. Väritystä ja muuta ulkoasukikkarointia kiinnostavampaa on se, että tehdäänkö turvallisuuden lisäämiseksi muutoksia.
Todennäköisesti suurinta osaa huutis-käyttäjistä hämää ihana uusi ulkoasu, eikä kukaan oikeasti halua/muista/uskalla kysyä, että miten se on tuon turvallisuuden laita kaupankäynnin suhteen, se kun kai yhä edelleen on ensisijainen toiminto koko palvelussa…
Käyttäjärekisteri:
Siivotaanko uuteen ja ihanaan huuto.nettiin siirtyessä kuolleet, suljetut, saman käyttäjän useat ja bottivetoiset käyttäjätunnukset pois ja korjataanko luku 1,3 miljoonaa vastaamaan todellista käyttäjämäärää?
Kontrolloidaanko myyjiä, että he oikeasti yrityksinä ilmoittavat yritysstatuksensa vai jatkuuko se edelleen yhtä villinä meininkinä ja yrityksiä ehkä laimeasti kehotetaan korjaamaan tilanne muiden käyttäjien ilmoitusten jälkeen?
“Hintamme on halvin, unohdimme ALVin”
Sääntörikkomukset
Sääntöjä ja ohjeita on nykyiselläänkin huuto.netissä iso liuta, ongelma onkin se, että palveluntarjoaja ei itse valvo niitä kyllin tehokkaasti. Tuleeko tämä muuttumaan? Vai jätetäänkö valvonta yhä käyttäjien kontolle ja toivotaan heidän olevan kyllin aktiivisia ilmoittamaan niistä, jopa tarpeeksi tyhmiä soittaakseen maksulliseen “palvelu”numeroon ilmoittaakseen asiasta?
Tuotteet
Piraattikauppa kukoistaa ja voi hyvin huuto.netissä. Saatanan rumaa “Huis Vittuun”-kassia on myynnissä jatkuvasti, alkuperältään hämärän peitossa. Varsin iso osa merkkituotteista ja mm. halutuista peleistä on alkuperältään jostain muualta kuin valmistajalta, joka omistaa oikeudet tuotteeseensa. Miten tätä jatkossa tullaan kontrolloimaan?
Palautteet
Koska palautejärjestelmä on palveluntarjoajan itsensäkin mielestä ainoa tapa kertoa muille käyttäjille kauppakumppanin luotettavuudesta, lakkaako palveluntarjoajan edustajat poistamasta palautteita vai jatkuuko sama mielivaltainen linjaus edelleen, riippuen siitä, kuka 12 sattuu olemaan vastausvuorossa? Tai sen mukaan, mikä sattuu palveluntarjoajalle olemaan edullisinta? (Surullisen “kuuluisat” lihakaupat)
Tunnistautuminen
Tämä on ehdottomasti ongelmista suurin. Nykyinen tunnistautumis-menetelmä ei tunnista oikeasti yhtään ketään, rekisteröitynyt voi hyväksyä tunnistetiedoikseen täysin jonkun muun ihmisen tiedot, olipa ne sitten pankin tai matkapuhelimen kautta huuto.netille tulleita. Tunnistetiedoiksi kelpaavat myös matkapuhelinoperaattorilta saadut epätäydelliset tiedot. Tietoja ei verrata rekisteröitäessä ilmoitettuihin.Rekisteröitäessä ilmoitettuja tietoja pääsee vapaasti itse muuttamaan, tarvittaessa niin monta kertaa kuin tahtoo.
Mikäli tällainen ihminen tekee rikoksia huuto.netissä, myymällä esimerkiksi olematonta elektroniikkaa tai konserttilippuja, on palveluntarjoajan mielestä syyllinen joku täysin ulkopuolinen henkilö, mutta rikosilmoituksen jälkeen poliisin saamien tietojen jälkeen paljastuukin ihan toiseksi kuin “tunnistettu”.
Worst case scenario: Herra Venkula “luvattomasti käyttöönottaa” puhelimen tai “lainaa” sitä luvallisesti joltain. Hän on jo aiemmin rekisteröitynyt palveluun keksityllä nimellä ja nyt tunnistautuessaan jonkun vieraan poloisen matkapuhelimella saa näytölleen matkapuhelimen omistajan oikeat tiedot. Herra Venkula hyväksyy ruudullaan näkyvät tiedot, vaikka ne eivät todellisuutta vastaa, eivätkä varmasti ole hänen omiaan JA MUUTTAA MYÖHEMMIN OMAT VÄÄRÄT TIETONSA VASTAAMAAN TUNNISTAUTUMISPROSESSIN AIKANA SAATUJA, RUUDULLA NÄKYVIÄ, MUTTA JONKUN MUUN OIKEITA TIETOJA.
Tämä on selkeä identiteettivarkaus, joka on rangaistava teko. Mutta välittääkö Herra Venkula siitä, koska hän on alun alkaenkin rekisteröitynyt palveluun tienatakseen epärehellisesti toisten kustannuksella?
(Ja ennen kuin foliohattuiset ja muut rönsylatvat innostuvat taas, niin on syytä muistaa, että tässä blogissa kirjataan JO OLEMASSA olevia asioita, ei aiheuteta niitä.)
Tärkeimmät kysymykset:
Aikooko palveluntarjoaja muuttaa tätä edellä kerrottua käytäntöä, jotta se ei olisi mahdollista uudessa ihanassa huuto.netissä?
Mikäli palveluntarjoaja ei korjaa tätä käytäntöä, lakkaako se valehtelemasta käyttäjilleen tunnistautumisen lisäävän turvallisuutta?
Jälkitiedote:
Nasty-blogissa on kommentointi mahdollisuus, mutta mikäli tätä mahdollisuutta yhä jatkossa väärinkäytetään, täytynee asiaan laittaa stoppi. Tämä blogi EI OLE keskustelupalsta, vaan intomielinen vuorovaikuttaja voi hakea veret nenästään sitä tarkoitusta varten perustetulla keskustelufoorumilla: nastyfoorumi
Jatkossa halvat kopiot tullaan paljastamaan…sekä tässä blogissa että suoraan sille, jonka nimissä yritetään esiintyä.
Sen mukaan sitten.
Popularity: 12% [?]
Ei saa ampua viestintuojaa.
Liian kireä foliopipo tai liian runsas kukkahattu voi aiheuttaa virhetulkintoja viestin vastaanottamiseen ja sen vuoksi alkaa tähtäimessä olla heittoa…(Huuto.net-väärinkäytökset, tämä blogi ja Myyrmäen pommi yhdistettynä on jo sellaista rönsilyä latvassa, että kannattaa teipata se foliohattu syvemmälle päähän. Saisikohan joku innokkaimmista vielä yhdistettyä kouluampumiset tähän blogiin..?)
Siitäkin huolimatta, että tässä blogissa on paljastettu useita huuto.net käyttöön liittyviä heikkouksia, suurin osa palveluntarjoajan itse aiheuttamia, sekä kerrottu totuudenmukaisesti se, minkä palveluntarjoaja julkisuudessa huomattavan vapaasti tulkitsee tilastotiedoista tai muutoin väittää, on kaikki tässä blogissa kerrottu kuitenkin ollut olemassa jo ennen niiden tänne kirjaamista. Joten turhaa vaikeroida huutis-keskuteluissa, että nasty-blogi (tai sen kirjoittaja) aiheuttaisi huuto.net ongelmia… Se vain paljastaa ne.
Huuto.net historiaa:
Huuto.net aloitti pienenä puljuna yhden yksityisen ihmisen perustamana ja omistuksessa jo tammikuussa 1999. Perustaja Lohikoski myi palvelunsa saman vuoden syyskuussa Bukowskille, mutta uusi omistaja ei tehnytkään palvelusta ilmoittamaansa kansainvälistä keräilyesineiden huutokauppaa, vaan myydä roiskaisi palvelun 2001 silloiselle Sonera Plazalle. Uusi omistaja fuusioitui ja otti monenlaista kuraa julkisivuunsa, maine nettihuutokaupan pyörittäjänäkään ei ollut kovin häävi ja palvelu taantui. Lohikoski kuitenkin keikkui yhä mukana kytköksissä Huuto.netiin. 2005 tehtiin taas kauppaa huuto.netistä, tällä kertaa omistajaksi tuli Ilta-Sanomat, jolla olikin jo Keltainen Pörssi omistuksessaan ennestään.
Heh, jotain huvittavaa siinä, että ns. keltaisen lehdistön edustaja hommaa omistukseensa Keltaisen Pörssin lisäksi myös Huuto.netin. Ja Lohikoski keikkuu edelleen mukana, mutta hänen työtehtävänsä nykyisellään on hieman hämärä Huuto.netin suhteen, kehityspäällikkö oli ilmeisesti ainakin jossain vaiheessa tittelinä, tuotepäällikön postia hoitelee Toni Ruuska. Asiakaspalvelupäällikkö yhä lienee Tapio Luoto. Päälliköitä piisaa kuin McDonaldsin kassoilla…
Mutta hymy hyytyy pian ja jos tarkastellaan Suomen suurimman ja vanhimman suuruutta, joutuu pian toteamaan, että suuruus onkin enimmäkseen pelkästään palveluntarjoajan toiveissa ja mielikuvituksessa, mutta realismia virkavallalle: Poliisille ja oikeuslaitokselle, jotka selvittävät jatkuvasti huuto.net palvelussa tehtyjä nettipetoksia, piraattikauppoja ja muita laittomuuksia. Jos suuruusluokkaa mitataan palveluntarjoajan tunaroinnilla, on siinäkin suhteessa Huuto.netillä vahva johtajuus: Palveluun tehdyt päivitykset ovat lähes poikkeuksetta epäonnistuneet ja rampauttaneet palvelun toimimattomaksi. Aiemmat toiminnot, joilla käyttäjä pystyi tutkimaan kauppakumppaninsa luotettavuutta, hävitettiin näkyvistä kokonaan, mm. järjestysnumero, joka usein paljasti sen, tehtailtiinko käyttäjätunnuksia urakalla. Aivan perustoiminto turvallisuudessa, kuten palveluun rekisteröitymispäivämäärä ei myöskään näy käyttäjille. Tunnistautumisesta turvallisuuden yhteydessä nyt ei viitsi edes puhua… Luetaan näitä postauksia, kyllä se niistä selviää.
Ja nykytilanne:
Huuto.net on täyttänyt 10 vuotta ja uskollisille pikku herkkusienilleen, joita myös käyttäjiksi kutsutaan, tarjosi palveluntarjoaja tunnistautumisen alennettuun hintaan. Tunnistautumisen, joka ei erota käyttäjää Aku Ankasta, eikä varmasti lisää millään tavoin luotettavuutta tai turvallisuutta kaupanteon suhteen. Mutta mukavaa, että palveluntarjoaja ottaa yhteiskunnan vähäosaiset, kuten persaukiset nettipetoksien tehtailijat huomioon, että heilläkin on varaa hommata peukalonkuva niiden kymmenien tunnustensa perään, jotta hilpeät herkkusienet voivat yhä jatkaa huijatuksi tulemistaan luotettavasti ja turvallisesti.
Muutamaa ulkoasuun tehtyä kikkarointia lukuunottamatta ja aikusviihteen erottamista omaksi osastokseen, ei palveluun yhä edelleenkään ole tehty mitään konkreettisia turvallisuutta lisääviä toimintoja kymmenessä vuodessa. Palvelun sujuvaan käyttämiseen tarvitaan yhä edelleen yhden yksittäisen käyttäjän tekemää omaa selainta, mutta sekään ei tee palvelua turvallisemmaksi, ehkä jopa päinvastoin. Huuto.net-selain, joka on kuitenkin toiminnoiltaan huomattavan paljon palveluntarjoajan omaa tarjontaa monipuolisempi, toimii vain Internet Explorerin yhteydessä, sitä ei voi käyttää Firefoxin tai Operan, tai minkään muun internetselaimen kanssa.
Huuto.net ja identiteettivarkaudet
Muutama hilpeistä herkkusienistä on päättänyt olla huolissaan internetissä tapahtuvista identiteettivarkauksista… On hienoa olla valveutunut, mutta pieni realiteettitarkistus olisi paikallaan. Jos foliota haluaa käyttää, se on syytä asentaa oikeaan päähän… Nykyisellään, kun Huuto.nettiin voi rekisteröityä yhdellä nimellä, tunnistautua toisella ja vaihtaa sen jälkeen nimensä vielä kolmanneksi ja neljänneksi, on käsittämätöntä, että hyökkäys palvelun turvattomuuden takia kohdistuu siihen tahoon, joka nämä heikkoudet julkituo, eikä siihen joka niitä ylläpitää…
Oma ryhmänsä on ne kaupankävijät, jotka tekevät kauppaa vain saadakseen toisen yhteystiedot ja parhaimmillaan (pahimmillaan) tunkevat puoliväkisin (väkisin) noutokaupoille nähdäkseen kauppakumppaninsa. Näitä ei voi mitenkään huuto.netissä estää, eikä palveluntarjoajakaan ole halukas tarjoamaan mitään sulkutapaa ei-toivotulle kauppakumppanille. Kun eihän palveluntarjoaja pyri estämään niitäkään, jotka tunnuksia ja nettipetoksia tehtailevat.
Sitä saa, mitä tilaa
Huuto.net palveluntarjoajalla ei ole mitään intressejä muuttaa käytäntöjä palvelussaan, koska käyttäjät itse hyväksyvät palvelun surkean tason käyttämällä palvelua. Palvelua käyttämällä tulee myös hyväksyneeksi ja siunanneeksi palveluntarjoajan lepsun linjan palvelussa tapahtuvia väärinkäytöksiä, epärehellisyyksiä ja suoranaisia laittomuuksia kohtaan.
Ja sehän kertookin palvelun käyttäjien tasosta ja heidän rehellisyydestään myös:
Popularity: 23% [?]
Tunnetaanks me?
“Kaikki tuntee apinan, mutta apina ei tunne ketään.”
Median nimimuisti on valikoivaa. Silloin kun on kyseessä sissimarkkinointitapahtuma, joka käytännössä on tarkoittanut tissimarkkinointitapahtumaa, on muistettu mainita jokaisessa artikkelissa nettihuutokauppapalvelu aivan nimeltä. Mutta kun aletaan listata nettipetoksia tai -huijauksia, muuttuu ääni kellossa ja silloin puhutaan yleisesti vain nettihuutokaupasta tai -kirpputorista.
Suomen vanhin ja tunnetuin nettihuutokauppa, Huuto.net, muistaa ilmoille tyrkyttämissään lehdistötiedotteissa mainita vahimmuudestaan ja suosituimmuudestaan, eikä mainitsematta jää sekään, että sitä ollaan Suomen tunnetuin brändi, mutta poikkeuksetta se jää mainitsematta, että KePön rinnalla sitä ollaan myös tunnetuin ja vanhin poliisin työllistäjä nettipetosten suhteen.
Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että missään muussa nettihuutokaupassa tai -kirpputorilla ihmisten huijaaminen olisi täysin olematonta, mutta näistä kaikista nettihuutokaupoista vain huuto.net kunnostautuu sillä, että lupaa valheellisesti palvelun käytön muuttuvan turvallisemmaksi tunnistautumisella ja vieläpä tarjoavan tätä “palvelua” maksullisena.
Ja ihmiset maksavat ja luottavat. Tunnistautumismaksu ei ole suuri ja sen voi huomata siitäkin, että nettipetoksia tehtailevat maksavat sen jokaiselle avaamalleen tunnukselle ilomielin, tuottohan on moninkertainen sijoitettuun maksuun nähden. Ja matkapuhelintunnistautumisella maksun aika tulee vasta jälkikäteen, joten tuottoisia nettipetoksia ehtii tehtailla hyvät määrät ennen laskun lankeamista. Sitä paitsi puhelimen ei edes tarvitse olla oma, kun tunnistautuminen onnistuu…
Eri mediat ovat laiskanlaisesti kiinnittäneet huomiota asiaan ja silloinkin kun huomio asiaan kiinnitetään, jätetään ne oleellisimmat kysymykset esittämättä:
- Miksi tunnistautumista yhä markkinoidaan luottettavuuden ja turvallisuuden lisääjänä, kun on moneen kertaan osoitettu, ettei se sitä ole?
- Miksi palveluntarjoaja ei muuta käytäntöään sellaiseksi, että tunnistautuminen olisi oikeasti tae siitä, että rekisteröityessä annetut ja tunnistautuessa saadut tiedot vastaisivat toisiaan?
- Miksi palveluntarjoaja yhä pitää käytäntöä sellaisena, että kerran palvelusta poistettu käyttäjä nettihuijausten vuoksi pääsee palaamaan aivan saman tien uudelleen uudella tunnuksella ja tunnistautua sillä?
- Miksi tunnistautumisen yhä edelleen voi tehdä samoilla tiedoilla loputtomalle määrälle tunnuksia? Vaikka satunnaisella, esimerkiksi varastetulla matkapuhelimella?
Median edustajat vaikuttavat kiinnostuvan asiasta vasta silloin, jos ovat itse joutuneet kohtaamaan Huuto.netiä kiusaavia lieveilmiöitä, kuten piraattikauppaa, hupihuutelua kauppojen häiritsemiseksi, hintojen vedättelyä myyjän useilla tuplatunnuksilla tai huijauksia.
Varsin vähällä vaivalla netistä löytyy useita blogeja, foorumeita sekä uutislinkkejä siitä, kuinka tehty kaupankäynti on vienyt rahat tuomatta mitään vastineeksi, mutta vain Ylen Poliisi-TV rohkeni mainita paikan nimeltä. Huuto.netin omalta keskustelupalstalta kaikki kritiikki ja valitukset palvelua kohtaan häviää yhtä nopeasti kuin pieru pyörremyrskyyn, vaikka oleellisempaa olisi huolehtia palvelun turvallisuudesta, eikä näperrellä keskustelupalstan kimpussa. Kun sitä resurssipulaakin on…
Pari esimerkkiä:
2007:
2008:
2009:
- Nettikirpputoreilla huijataan rahaa viikottain sadoilta ihmisiltä
- Nettihuijarit syövät poliisin budjettia
- Huuto.netissä myös huijareita
- Vantaalaismiestä epäillään laajasta nettihuijauksesta
- Vankilasta päässyt alkoi tehtailla heti uusia nettipetoksia
Parissa blogissa, tämän lisäksi, on kiinnitetty huomiota huijauksiin: Huutoa, huuto.net-huijausta, Petos se on pienikin petos….
Veikeitä pikku penteleitä ne apinat…
Kannattaa laittaa merkille, että tammikuussa Rebekka Härkösen tekemässä jutussa tuotepäällkö tuumiskeli näin:
Huuto.netin tuotepäällikkö Toni Ruuska kertoo, että palvelussa vierailee viikottain jo puoli miljoonaa kävijää. Sikäli esimerkiksi Huuto.netin asiakaspalveluun viikottain tulevien 15-30 huijausilmoituksen määrä ei vaikuta hurjalta.
Ja pian sen jälkeen helmikuisessa Poliisi-TV:ssä näin:
Meillä on puoli miljoonaa eri viikkokävijää ja kohteita on tälläkin hetkellä myynnissä reilut 700 000. Ilmoituksia huijauksista tulee toistakymmentä viikossa, joten se on suhteellisen vähän. Olemme silti huolissamme tilanteesta ja ehdottomasti haluaisimme, että siellä olisi nolla huijausta, sanoo Huuto.netin tuotepäällikkö Toni Ruuska.
Hehe, käyttäjä-, kohde ja kävijämäärä senkuin suurenee, huijausten määrä pienenee… Aiiiiiivan. Näinhän se tietenkin menee. Ja kiirettä onkin piisannut palvelun parantamisessa ja ilmoille tuomisessa, jopa niin paljon, että Suomen tunnetetuin brändi lohkesi. Ja ei voi kuin hymyillä äänekkäästi, kun katsoo, mitä tuotepäällikkö tuumi tunnettuudestaan:
Saavutus on huikea, mutta ei mikään yllätys. Palvelun tunnettuuden eteen on tehty paljon nöyrää työtä, sanoo Huuto.netin tuotepäällikkö Toni Ruuska.Ruuskan mukaan verkkokaupan tunnettuus on kasvanut toimivan palvelun ja puskaradion avulla.
Tunnetuin brändi-nimike ei ollut tuotepäällikölle yllätys, mutta sen sijaan tämä oli: Valtaosa Suomessa myytävistä pornoelokuvista laittomia
Karjalaisen mukaan elokuvatarkastamo on ilmiannon perusteella löytänyt Huuto.netistä myös rikoslain vastaiseksi arvioituja elokuvia. Niistä on tehty ilmoitus poliisille.
“Yllättävä tieto, emme ole olleet tämmöisestä tietoisia. Voimme ryhtyä toimiin, jos saamme tarkempaa tietoa, kuka elokuvia tarjoaa myyntiin”, sanoo Huuto.netin tuotepäällikkö Toni Ruuska.
Hän toivoo, että elokuvatarkastamo auttaa jäljittämään laittomien elokuvien myyjiä. Sen jälkeen Huuto.net voi Ruuskan mukaan poistaa heidän ilmoituksensa.
No näin siellä taas hääräillään… Paikan ylläpito ei ilmeisesti osaa käyttää omaa hakukonettaan (eikä se useinkaan edes toimi) ja nyt toivotaan muiden auttavan (=käytännössä hoitavan valvonnan ja ilmoittamisen) laittomista tai asiattomista kohteista. Ja sitten he voivat poistaa vain kohteet, mutta ei lain rikkojaa palvelusta?!
Mahtaakohan elokuvatarkastamo yhtä mielellään osallistua palveluntarjoajalle kuuluvaan työhön pelkästään julkisilla kiitoksilla parissa pintapuolisessa artikkelissa..? Tai ottavan maksupuhelimeen soittelusta kuluja kontolleen ilmoittaakseen asiasta, josta palveluntarjoajan pitäisi olla perillä jo ennestään..? Mielestäni Poliisi-TV kiteytti asian hyvin:
Voidaankin kysyä mikä on nettihuutokaupan vastuu kaupan turvallisuudesta.
Mutta kuka kysyy, niin että vastaukseksi tulee muutakin kuin kiertelyä, muunneltua totuutta tai vähättelyä?
Popularity: 17% [?]
