Turvottaa…
… ja on muutenkin epämukava olo. Harvoin sitä konkreettisen elämän ulkopuolelta käy mikään repimään ikenestä avautumisen aiheeksi asti, mutta täyttyi se vihdoin minunkin kuppini. Ja meni nurin.
Kiitti vitusti, Hanna!
Tähän asti on tuo suolentoiminta hoitunut ihan omia aikojaan, ilman sen kummempia sirkusteluja sen aiheen ympärillä, mutta muutaman viikon törmättyäni tihentyneisiin mainoskatkoihin ja nähtyäni kuinka ravitsemusterapeutti Hanna Partanen sulkee silmänsä kuin viisas pöllö ja loihe lausumaan, on alkanut vihdoin meikäläisenkin poskiin happamat liemet nousta:
Joo, kaiken A ja O on riittävä uni, liikunta ja se, mitä syöt.
Mitäh?! Näinkö tosiaan on, tämähän on suoranainen UUTISPOMMI! Miksi tästä ei olla puhuttu aiemmin?!
Kökköinen dialogi aiheen litkuinen jogurtti ympärillä jatkuu yhtä viisaissa ja uraauurtavissa merkeissä. Vaihtelun vuoksi välillä kaksi vähemmän ravitsemusterapeutillista naista käy eri tuomerkistä dialogia siitä, kuinka heitä pierettää ja turvottaa, eikä paskakaan oikein tule ajallaan, mutta oikein pehmeän makuista jogurttia nautittuaan kaksi viikkoa kakka lentää kuin muuttolintuparvi ja olo oikein raikas sekä tyttömäinen. Minäpä kerron uutispommin myös, vaikka just ravitsemustieteen gradu puuttuu: Kahden viikon sisällä kakka tulee keneltä vaan, vaikka heinäruokavaliolla, jos ei tule, niin sitten on kiire lääkäriin, eikä lähikaupan maitotiskille!
Voi perkele.
Vastus-tus-tus-tus-kyky
On vaikeaa päättää, kuka tässä on tyhmin: Mainoksen tehnyt, siinä esiintyvät vai ne kuluttajat, joihin tämä puree. Pahoin pelkään, että kaikilla edellä mainituista on jotain pientä uupeloa ajatteluosastolla. Pahimpana pidän Hanna Partasen rötöstä, mutta pienellä taustaselvityksellä kävi ilmi, että Hanna on poliittisesti aktiivi, mitäpä silloin siitä, jos myy persoonansa ja häpäisee ammattikuntansa, ravitsemusterapeutit, alentumalla puhuvaksi pääksi sokeroidun liemimuotoisen maitotuotteen mannekiiniksi.
Ravitsemusterapeutin pitäisi myös pysyä lestissään ja jättää tautien torjunta ammattilaisille. Maallikkokin tietää, että väittämät nestemäisen maitovalmisteen ympärillä on pelkkää mielikuvamuokkausta, mitään oikeasti uutta ei ole keksitty ja käsienpesu on yhä taudintorjunnassa jogurttia oleellisempaa. Probiootti, joka on pelkästään hienompi nimi maitohappobakteerille ja mm. eräälle hiivatyypille, on markkinointimiesten keksintöä, koska sanat hiiva ja bakteeri antaa maallikolle mielikuvan siitä, että kyseessä on jotain sairautta aiheuttavaa tai ihmiselle haitallista. Mutta molemmat ovat aivan samaa kamaa, jota ihmisen suolessa on ihan luonnostaan. Näitä probiootteja on myös ihan ilman mitään terveysmerkintää ja ilman teollista prosessointia lähes kaikissa hapanmaitotuotteissa ja varsinainen terveysruokapommi on usean suomalaisen ylenkatsoma hapankaali. Mitään bakteeritasapainoa ei tarvitse erikseen ylläpitää, se on siellä ja pysyy, jos muistaa “riittävästi nukkua, liikkua ja katsoa, mitä syö“.
Eli elää täysin normaalisti.
Popularity: 25% [?]
Ongelmajäte
No, Suomeen sitä pykätään kaksi uutta ydinvoimalaa ja niistä tuleva jäte jääkin jonkun muun päänsäryksi, kuin tällä hetkellä elävänä väestökirjoissa olevien. Että se siitä. Mutta ihan tavallisen ihmisen joka päiväiseen arkeen kuuluu monenlaista muuta ongelmajätettä, joista vuositasolla kertyy melko messevä kasa, jos joku haluaisi moista paskaa vuoden ajan arkistoida nurkkiinsa.
Vähänx söpö!
Elämän ensipolku alkaa usein jo täysin joutavalla lahjuskrääsällä, jostain syystä kummalliseksi tavaksi on muodostunut työntää vastasyntyneelle “tosi sulQuja” pehmoleluja. Haloo, vittu, vastasyntyneellä on n. 3 toimintoa: Syödä, nukkua ja paskoa, se ei tajua vaikka sen pahvilaatikkoon työntäis petikaveriksi paikallisen spurgun. Ja siihen mennessä, kun itunen kasvaa siihen mittaan, että se tajuaa jotain näistä pehmokkeista, ne on jo niin täynnä pölypunkkeja ja perheen lemmikkikoiran nylkyttämiä, ettei niitä voi lapsen kätösiin antaa. Ja kuka vittu oikeasti edes pyykkää mitään pehmoleluja?
Näitä tosi ihQuja pehmoleluja on sitten lapsiperheissä usein niin paljon, että niille pitää rakennuttaa oma länsisiipi, mutta pelottavampaa on se, että näitä pehmo-otuksia lahjoittelevat jotkut aikuisetkin toisilleen. Ja jos aikuinen kehtaa antaa toiselle lahjaksi pehmoeläimen, niin toinen ei sitten enää kehtaa hankkiutua siitä eroon… Eli saajalla ja antajalla on korvienväli yhtä pehmeä kuin luovutettu lahja. Mitä jumalauta niillä voi edes tehdä, mitään erityisen viehättäviä sisustusyksityiskohtia ne eivät todellakaan ole, edes saunan pesään ne eivät sovi kaikkien valmistuksessa käytettyjen myrkyllisten materiaalien vuoksi.
Seuraavan kerran, kun olet aikeissa ostaa jonkun tosi hellyttävän nallen, niin pitelepä sitä kotonas kuukauden päivät ja mieti ihan tarkkaan, mikä se mahtaa olla kyseisen tekeleen funktio noin niin kuin ihan arkielämässä ja onko se tosiaan sijoitettujen eurojen väärti. Perkele! Jos pehmeetä pitää olla, niin osta mieluummin vaikka vessapaperipaketti, sille sentäs on aina oikeaa käyttöä.
Mulla on iloisia uutisia…
…just sulle, arvoisa uuvatti, kun nyt tilaat tästä Paskaa24/7-lehden, niin saat kaupan päälle nenäkarvatrimmerin, aarrekartan ja tukisukat. Ja ihan ilmaseks! Osta kun saat halvalla! Ja jos saat vielä uuvatti kaveriskin tilaamaan, niin laitetaan sille sama setti, mutta lisäksi vielä viikon vanha kampela ja kerran käytetty suodatinpussi. Wohoo!
Ja jumalauta, aivan uskomatonta, ihmiset tilailee ihan mitä tahansa paskaa, koska ne saa kylkiäisenä ihan mitä tahansa paskaa “ilmaiseksi!” Siitäkin huolimatta, että tunnen melkoisen määrän ihmisiä, en kuitenkaan tunne ketään, jolla olis yksikään kylkiäisenä tullut kikkare minkäänlaisessa hyötykäytössä, sen sijaan niitä näyttää roipalehtivan lasten lelulaatikoissa tai jossain epämääräisissä tavaraläjissä, mutta kun ei niitä voi suoraan heittää sekajätteisiinkään, kun monissa on jotain nappiparistoja, jotka pitäis kynsiä irti ennen hävittämistä. Sniiduimmat kierrättää nämä kylkiäisenä tulleet ongelmajätteet kavereilleen (???) lahjoiksi tai myy nettihuutokaupassa.
Seuraavan kerran, kun meinaat tilata puhelinmyyjä-helppoheikiltä jonkun kestotilauksen kylkiäisenä tarpeetonta paskaa, käske tyypin tarkistaa tilauksen hinta realistiselle tasolle ilman kylkiäiskikkareita, ja panostaa enemmän läpyskän laatuun ja työntää se hyödytön sekä todennäköisesti toimimaton härpäke perseeseensä, niin tuleepahan jotain hyötykäyttöä sillekin.
Olette voinut voittaa!
Tässä kans yks tapa kiskoo sieraimista sisään tarpeeks tyhmiä tilaamaan jotain tai kuuntelemaan jotain helvetin pitkäkestoista ja epätoivoista myyntipuhetta siitä, kuinka voi rikastua istumalla vaan perseellään nenää kaivellen tai kuinka voi lunastaa viikon loman pakastimessa Grönlannissa muodollista, loppuelämän tienestejä koskevaa, korvausta vastaan. Etukäteen on arvottu 100 kiloa kultaa, 50 kiloa puhtaimpia ja sinisimpiä timantteja mitä on koskaan nähty, oma saari Tyyneltämereltä ja “made in Hong Kong, designed by Ping Pong: Perseensuristin”.
Seuraavan kerran, kun olet uskomassa paskapuheita, niin muistapa liimata postimerkki siihen joulupukin kirjeeseen ja yritäpä hetki ensin miettiä mitähän just sun arpanumerolla nousee ?
Ei mainoksia, kiitos.
Sillä rahalla, mitä mainoksiin työnnetään, voisi panostaa tarjoamiensa tuotteiden ja palveluiden laatuun. Tosiasia on kuitenkin, että palvelu saa olla melko paska, ennen kuin suomalainen älyää äänestää jaloillaan ja koska Suomi markkina-alueena on olemattoman pieni, ei aggressiivisinkaan mainostus juuri tuota sijoitetulle eurolle tuottoa. Sillä määrällä paperista mainospaskaa, jotka useassa kodissa päätyy lukemattomana suoraan lehdenkeräykseen, voisi tarjoamiensa hyödykkeiden hintaa rukata kuluttajaystävällisemmäksi ja antaa hyvän maineen puhua puolestaan. Nettimainoksia taas ei enää juuri kukaan lue, ne saa blokattua selaimella pysyvästi näkymättömiin jo ihan mainostajan serveriltä asti.
Sosiaalinen media ja muu viidakkorumpu kyllä hoitaa maineen siihen malliin, että kauppa käy. Tai sitten ei ja on oikeasti alettava epätoivoisiin tarjouksiin kylkiäisten muodossa. Oikeasti tolkuissaan oleva kuluttaja ei lankea kylkiäiskrääsän houkutuksiin, vaan taitaapa myyjille kelvata ihan yhtä hyvin syyntakeettomienkin rahat.
“Jos olet palveluun tyytymätön, kerro se meille. Jos olet tyytyväinen, kerro se muille.”
Popularity: 27% [?]
Yksinkertaiset ilot
Väitetään, että onnen salaisuus on nauttia yksinkertaisista asioista. Minä olen tismalleen samaa mieltä! Yksinkertaisia on niin paljon, että mihin vain katseesi käännät on siellä joku yksinkertainen iloa tuottamassa!
Niitä oikein kasaantuu laumoiksi, joskus ostoskeskusten ainoiden sisäänkäyntien eteen, toisinaan liikenteeseen, mm. liikenneympyrä on oiva paikka bongata yksinkertainen. Mutta internet se varsinainen aarreaitta on yksinkertaisen suhteen. Ilmeisesti internetin ulkopuolella on edes jotain pidäkkeitä, ettei yksinkertainen paljasta itseään niin avoimesti ja ainahan he voivat ottaa mallia käytöksestä fiksummiltaan, mutta internetissä mitään rajaa yksinkertaisuudelle ei ole.
Ei riemulla rajaa, kun on vähän vajaa
Voi tätä sosiaalisen median ihanuutta, nyt voi ihan joka päivä olla perillä siitä, että suurin osa facebookiin kirjautuneista herää, syö, juo, hajoo paskoilla työpaikoillaan ja menee nukkumaan. Mukavia pikku yksityiskohtia hohdokkaasta elämästä on raportit siitä, onko saatu pillua, tekiskö mieli pillua, kutiseeko perse ja on se ilmoja pitänyt jossain vitun tuppukylässä ja poronpaska on nähty. Elämän huippuhetkiä, kerrassaan.
Liikuttavaa kollektiivista yksinkertaisten kimppahalailua edustaa yksittäisten, ei välttämättä edes suomalaisten, lasten kohtaloihin osanotto. Voi voi voi ja nääs nääs nääs, on se niin kauheeta… Kuka vitun baby-Brianna? Minä olen varma, että näin joulun lähestyessä jokainen päihdeäiti käy tutkimassa lärvikirjan ryhmistä, että perkele, olipa hyvä että tämä “Anna lapselle raitis joulu”-ryhmä on huolissaan kännisistä kakaroista ja hän päättää vastuullisena äitinä dokata kaiken käsillä olevan itse, partavesistä lähtien, ihan lapsia ajatellen. Minä aion omalla panoksellani huolehtia, etten jaa ainoatakaan glögi-kupposta yhdenkään alaikäisen kanssa ja täysi-ikäiset hakekoon itse viinansa, minä mikään joulupukki ole, perkele.
Asiaan!
Poliittinen herätys tulee myös kollektiivisina ryppäinä facebookissa ja kansanedustajien palkkaa halutaan laskea. Vittu, siinäpä ratkaisu laaki-ja-vainaa systeemillä talouden kohentamiseksi ja politiikan kierouden oikaisemiseksi. Hyvin te vedätte! Ihan noin pikku vinkkinä, että mitäs jos kokeilette seuraavissa vaaleissa äänestää jotain muuta kuin sitä samaa paskavarvasta joka on istunut siellä eduskunnassa jo vuodesta suo-kuokka-ja jussi?
Tai koitat vaikka itse mennä sinne oikaisemaan vääryydet, ihan niin kuin Toni Halme aikanaan, olikin aikaansaava jätkä ja ansioluettelo karttui huomattavasti, tosin ei politiikan saralla vaan lähinnä oikeudenkäyntipöytäkirjoissa. Siitä annetusta äänestä kannattaa jokaisen itä-Helsingin humuisassa lähiössä asuvan olla ylpeä! Mutta kannattaa varoa tätä työpaikkakiusaamista, jonka kohteeksi on mm. hra Virtanen joutunut. Vaikka hänkin on poliittisesti niin aikaansaava ja aina ihan realiteeteissa mukana… ja on tietenkin ihan autuaasti ymmärtämätön,>> mistä voisi johtua <<, että häneen suhtaudutaan poliitikkona hieman… skeptisesti.
Leikki leikkinä
Sosiaalinen media mahdollistaa myös kaikkea kivaa, yksinkertaisia leikkejä. Voi olla vaikka hurja mafioso ja lahdata muita mafiosoja tai voi olla vampyyri ja imeskellä… mitä ne nyt sit imeskeleekään, tikkunekkuja ilmeisesti vielä, leikin tasosta päätellen. Ja voihan sitä ryhtyä virtuaaliseksi heinäkengäksikin, kyllä maalla on mukavaa! Mutta jotain epäilyttävää siinä on, että aikuiset ihmiset kykkivät virtuaalipelloillaan kesken työpäivienkin ja tuskin maltan odottaa otsikoita siitä, kuinka on peli vienyt puolison ja kaikki rahat on tuhlattu facebookin turnipseihin. Kohta on jumalauta vieroitusklinikoiden ja AnonyymitRypsikynnet-kerhojen ovilla ruuhkaa, kun riippuvaiset käyvät tilittämässä “se alkoi vain pienestä punajuuripellosta ja nykyään mä täyttelen EU-maataloustukilomakkeita luomutilaa varten“.
Mutta kun se ikuinen vitutus!
Kyllähän sitä sanotaan että suomalaiset olisi vähän synkkyyteen taipuvaisia ja itsemurhatilastoissakin aika korkealla. Ja kyllä facebook tätä havaintoa vahvistaa. Siinä huomenien ja hyvien öiden toivottelujen välissä ei tunnu montaakaan tekevän muuta kuin vituttavan tai panettavan. Ehkä ensimmäinen johtuu jälkimmäisen puutteesta, tiedä sitten. Elämän valttikortit on jatkuvasti hukassa ja osa selvästi pelaa vähän vajaalla pakalla… Mutta kyllä monen olis syytä mennä tohtoriin tai hakea hoitoa vaikka nastyfoorumilta krooniseen vitutukseensa.
Popularity: 34% [?]
Kun asioista puhutaan suoraan, niiden oikeilla nimillä ja rehellisesti, aiheuttaa se toisissa vaikeaa ja kiusaantunutta oloa. Monilla tuntuu olevan käsitys, että varsinkin negatiivisten ominaisuuksien julkituominen on epäsopivaa käytöstä, huonotapaista. Toisille taas on tyypillistä kiusaantua positiivisesta kommentoinnista, sitä pidetään nuoleskeluna tai merkkinä siitä, että sama asia on ollut aikaisemmin huonosti. Jos positiivinen kommentti kohdistuu johonkin toiseen, se on VARMASTI nuoleskelua, eikä suinkaan kateutta toisen saamasta myönteisestä huomiosta…
Se kuuluisa itsetunto
Jos mielipiteensä ilmaisee, eikä sanamuodot tai itse mielipide ole mieluinen, sitä pidetään ilkeytenä ja sitä taas usein pidetään merkkinä huonosta itsetunnosta. Eivät asiat nyt ihan näin mustavalkoisia yleensä ole. Ilkeyttä voi olla, mutta ei sen takana aina ole huonoa itsetuntoa, erityistä pahuutta tai edes varsinaista tarkoitusta ilkeillä. Joskus totuus vain satuttaa.
Mielenkiintoista onkin, että mielipiteen esittäjää pidetään huonon itsetunnon omaavana, eikä suinkaan niitä, jotka mielipidettä tai sen ilmaisutapaa paheksuvat. Hyvänä esimerkkinä voi olla keskustelu hajuista tai tuoksuista, miten ne nyt kunkin nenään käyvät… Hiottu haju . Jos samaista keskustelua käytäisiin virtuaalimaailman ulkopuolella, vaikka 5-päisessä ryhmässä, niin ainakin 3 ihmistä ryhmästä nuuhkaisisi vaivihkaa itseään ja miettisi, käykö hänen arominsa muiden nenään miellyttävänä vai epämiellyttävänä. Vähintään yksi ilmoittaisi, ettei ihmisiä pidä nuuskia ja pahat hajut tai voimakkaat tuoksut pitää jättää huomiotta, koska kaikkien kukkien on annettava kukkia tai siis haista. Toivottavasti edes yksi ryhmästä, keskustelun aukaisijaa lukuun ottamatta olisi niin hyvällä itsetunnolla varustettu, että ilmoittaisi löytäneensä juuri loistavan tuoksun jota käyttää ja pyytäisi muilta mielipidettä siitä, ilmaisten samalla hyväksyvänsä sen tosiseikan, että ihmiskeho itsessään saattaa tuottaa tietyissä tilanteissa tuoksuja, jotka eivät ole kovin toivottuja.
Loput keskustelijoista, varsinkin ne itseään nuuhkineet, olisivat vain hiljaa ja pälyilisivät katonrajaa ja toivoisivat puheenaiheeksi nousevan mitä tahansa muuta…
Mielipide, tunne ja faktat
Useimmille tuntuu mielipiteen taustaksi riittävän pelkkä tunne, ilman muuta perustelua. Mielipide voi silti olla ristiriidassa tunteen kanssa, mutta monet pelkkään tunteeseen perustuvat mielipiteet ovat valitettavasti ristiriidassa myös faktojen kanssa. Tässä tekstissä on kirjoittaja kiteyttänyt asian aivan loistavasti: Asiantuntemus vs. maalaisjärki – Eli kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita.Minusta erityisen hyvä on kuvaus maalaisjärjestä:
Mitä on maalaisjärki?
Mitä tämä paljon puhuttu maalaisjärki oikeastaan on? Pähkinänkuoressa kyse on kyvystä pysähtyä arvioimaan käsillä olevaa tilannetta ja muodostaa siitä sekä oman toiminnan seurauksista jonkinlainen fiksu johtopäätös käytettävissä olevien tietojen avulla. Tämä toimii vastakohtana sille, että mennään ja tohotetaan ajattelematta tippaakaan tekemisien seurauksia sekä lauotaan kommentteja ilman vähäisintäkään ajatustoimintaa.
Näitä tunnepohjaisia laukojia kyllä riittää, mutta on olemassa myös ihmisiä, jotka tietävät laukomansa asian vääräksi, tunne vain pakottaa väittämään sitä oikeaksi. Sellaista kutsutaan valehteluksi. Kaikki valheet eivät suinkaan aina paljastu ja mitä pidemmälle valhe saa jatkua kenenkään siihen puuttumatta, sen vahvemman jalansijan se yleensä saa ja ennen pitkää valehtelija itsekin uskoo potaskansa.
Valehtelijaa ei kuitenkaan kaikkien kukkien kukkimisen nimissä saisi mennä sanomaan valehtelijaksi, se on epäkohteliasta ja ilkeää. Vielä ilkeämpää on osoittaa faktisesti, että valehtelijan esittämä väittämä on valheellinen ja antaa se tiedoksi kaikille muillekin. Valehtelussahan saattaa olla takana vaikka mitä henkilökohtaista tragediaa ja tämän seikka pitää ymmärtää ja katsoa se valheelle lieventäväksi asianhaaraksi. Ei saa tuomita, ettei tulisi tuomituksi…
Oikea ja väärä
Useimmilla ei ole vaikeuksia erottaa oikeaa ja väärää toisistaan, eikä myöskään sitä, että oikean ja väärän eivät ole ainoita vaihtoehtoja, vaan väliin mahtuu monenlaista. Jokainen hakee oman koodistonsa oikealle ja väärälle niistä lähteistä, minkä katsoo itselleen parhaimmaksi. Silti edes valitun polun kulkeminen oikea-väärä-akselistolla ei ole aina helppoa, lipsahduksia sattuu itse kullekin.
Tunne ei ole koskaan väärä, mutta pelkän tunteen varassa tehdyt teot voivat olla. Tunteen syntymiseen johtaneet asiat voivat myös olla, tavalla tai toisella, vääriä: Väärinymmärryksiä, väärin luultuja tai kuultuja… Valheen takana voi olla myös vaikka täyttymättömiä toiveita, riittämättömyyden tunnetta. Väärin valittu uskomus voi tuottaa vääriä tunteita, jotka johtavat vääränlaisiin tekoihin.
Valehtelua yleensä pidetään vääränä. Aiheesta keskustelua nastyfoorumilla: Kumpi valehtelee enemmän?. Sekaan vaan, vaikka valehtelemaan…
Popularity: 26% [?]
Hirvee homma!
Sen verran harakkaa on meikäläisessäkin, että jotain koristeita piti blogiin hakea, lukijaystävällisyyttä näet, meikähän on tunnettu humanitäärisestä otteestaan kanssaeläjiin. Hakusessa oli yksinkertainen laskuri ja netin bittisammiosta vaihtoehtoja kyllä riitti. Oli propellipäiden virityksiä ja ilmaisia klik-tööt ja pum purkkavirityksiä.
Mutta vittu, yksinkertaisen tyylikkään, edes jollain tavoin itse modattavan laskurin löytäminen oli mahdotonta! Eli sellainen pitäisi väkertää itse tai sitten tyytyä siihen mitä on tyrkyllä. No nyt on, pelkkä hittilaskuri, mutta taatusti yksinkertainen. Ja aivan vitun ruma. Aina ei voi voittaa.
Pitkällisen, suorastaan työtä muistuttavan rupeaman jälkeen alkoi myös löytyä luettavaa ja katsottavaa netistä. Osa mielenkiintoisista blogeista oli tosin jo hapantunut aikoja sitten, mitä lie kirjoittajalle tapahtunut, kun viimeisinkin päivitys saattoi olla parin vuoden takaa, mutta blogi edelleen roikkuu eri listoilla ja osuu hakukoneisiin…
Poistakaa ne vanhat raatoblogit tai päivittäkää niitä!
Internet on muutenkin täynnä paskaa. Niin kuin esimerkiksi muoti-, meikki- tai “nillin nillin, mulla on ollut niin vähän legoja ja nekin lattian raossa”-blogeja. Jos törmään yhteenkään sellaiseen enää, oksennan luultavasti näppikselleni.
Onneksi edes jotain löytyy luettavaksi/katsottavaksi
Kylmän viileästi olen hakenut ja katsonut blogeja pelkän nimen perusteella, jos nimi oli kiinnostava, mulgaisin sisällönkin. Ja petyin tosi usein. Toisaalta taas blogin nimi saattoi olla tosi tylsä, suorastaan paska, mutta sisältö terästä. Yksi esimerkki sellaisesta on: Ezka. Ezka ei vaikuta olevan huumorimiehiä blogin suhteen, mutta se ei ole ensisijainen välttämättömyys, kunhan muuten kirjoittaja pystyy tuottamaan kielellisesti ja sisällöllisesti tolkun tekstiä. Toisaalta, huumorin suhteen on tämä kirjoittaja täräyttänyt suoraan ytimeen: Kuka olisi naurettavampi kuin minä itse?
Käsityö- (juu, ei niitä “käsitöitä”) ja eri paskartelublogeja on runsaasti, kokkaamista ja sisustamista myös. Tyyyyyyylsääääääääääähhhhh. Yhdessäkään ei ole mitään uutta, jokainen yrittää epätoivoisesti keksiä pyörää uudelleen. Kenestäkään ei ollut kuitenkaan raketti-insinööriksi ja useimmat niistä on vielä tosi surkeasti kirjoitettuja.
Suuri osa bloggaajista vaikuttaa olevan hirveän tosissaan aiheensa ympärillä, kommenteista vedetään herneitä haistimeen puolin ja toisin oikein kappakaupalla. Siinä ei paljoa pakkoruotsi, homoseksuaalit tai siviilipalvelus ole aiheina kiihottavia lainkaan, kun rättibloggaajat käyvät tositoimiin. Pelottavaa sakkia.
Uupelossa on yhä edelleen lisää mielenkiintoisia blogeja, mistä tahansa aiheesta, mutta vain hyvin kirjoitettuja! Joka tapauksessa, Ladyn tiukan seulan läpäisseitä blogeja ON olemassa ja suurena ihmisystävänä jaan ne muiden kanssa tuossa sivupalkissa. Sipulivee, vai miten ranskalaiset sen kiroilee.
Popularity: 21% [?]
