Oikeutta eläimille!
Tähän kärkeen on esitettävä anteeksipyyntö ihmiskunnan puolesta, koska ei todellakaan ole oikeudenmukaista eläinkunnan edustajan kohtaan tulla verratuksi kaikenlaisiin hörhöihin vain siksi, että he sattuvat viimeisen kylmän pierunsa päästämään. Tätä kirjoittaessa ei ole vahingoitettu yhtäkään eläintä, niitä rumiakaan.
Ja sitten asiaan:
Jostain syystä eläinrakkauden osoittamisen symboleiksi on nykyisin vakiintunut mahdollisimman suuri määrä lemmikkejä, mieluiten vielä jostain “pelastettu” ikänsä puolesta jo viimeiselle eläinlääkärikeikalleen joutava raihnainen otus. Keräilyerät lemmikeissä voivat olla myös haalittuja mahdollisimman kaukaa omilta kotinurkilta, vaikkapa tänne peräkorpeen trooppisilta alueilta.
Jokaisella elämänmuodolla on oma paikkansa ravintoketjussa ja oma merkityksensä tasapainottavana tekijänä elämän kiertokulun varmistamiseksi. No mikäpä muukaan, kuin vain “viisas ihminen” kynsii tätäkin järjestystä. Olohuoneet pullistelevat terraarioita täynnä eksoottisia hämähäkkejä, liskoja ja käärmeitä. Rautaiset häkit pitävät sisällään lintuja tai jyrsijöitä.
Ne eivät ole lemmikeiksi soveltuvia! Eivät myöskään eri öttiäiset, köppiäiset, (mini)siat, hevoset tai uusimmat villitykset fretit. Jyrsijät ovat pääasiassa haittaeläimiä ihmisen kannalta ja matelijat eivät ole ihmisten kanssa tekemisissä lainkaan mikäli voivat sen mitenkään välttää. Sika kuuluu lättiinsä, ei ihmisen kanssa asumaan, vaikka toisten kodit kyllä muistuttavat lättejä ilman sitä sikaakin…
Ja siinä on kuulkaa vielä jokunen turkistarha elukka vielä pientä, kun aletaan puhua lemmikkiryhmistä:
Kissat ja koirat
Kissojen ja koirien yhteiselo ihmisen kanssa on varsin pitkä ja alkanut lähinnä win-win-tilanteesta molemmille osapuolille. Ruuan säilyvyys tai sen hankkiminen on onnistunut kissan tai koiran avulla, näin näitä eläimiä on alettu sietää ihmisen läheisyydessä ja siitä on kesyyntyminen alkanut.
Kunnes ihminen taas osoitti suurta kekseliäisyyttä “jalostamalla” näitä eläimiä, jotka olivat kehittyneet jo varsin mainioiksi ennen ihmisen käpälöintiäkin. Kissat ja koirat, joilla ei ole turkkia tai joiden naama on kuin lekalla lyttyyn lyöty pitäisi ehdottomasti antaa kuolla sukupuuttoon. Kissat ja koirat, joiden silmämunat eivät pysy päässä “jalostetun” kallon muodon takia tai joiden turkki on eläimen itse hoitamattomissa, pitäisi laittaa ehdottomasti lisääntymiskieltoon ja niiden, jotka tällaisia eläimiä tuottavat ja itselleen haalivat tulisi joutua juridiseen vastuuseen eläinrääkkäyksestä.
Kaikenlainen rodunjalostus, kennel- ja näyttelytoiminta tulisi lopettaa ja kieltää, ei niillä saada mitään etua tai parannusta eläinten elämään, vain omituiset otukset esittelevät toisia… Kysymysmerkki onkin siinä, kummassa päässä hihnaa se otus on omituisempi. Monet koirarodut, jotka ovat olleet oikeasti työtä ihmisten rinnalla tekeviä, on kysynnän vuoksi pentutehtailtu pilalle, saksanpaimenkoirat, eri noutajat ja muut suositut rodut pullistelevat lonkkavikoja ja kasvuhäiriöitä. Jonkun on pakko saada valkoinen rakki, vaikka valkoinen väri ja kuurous kulkevat usein käsi kädessä.
Hevoset
Jos minulta kysytään, on hevonen parhaimmillaan tuubissa, josta saatavalla sisällöllä voi liittää eri pintoja yhteen… Muutoin olen sitä mieltä, että hevosen pitäisi olla pelkkä hyötyeläin töihin, mikäli ihmisen kanssa on hevosen oltava tekemisissä. Hevonen on laumaeläin, vieläpä saaliseläin ja on täysin turhaa pitää isoa eläintä suljettuna suurimman osan aikaansa yksin karsinaan, josta pääsee vain vähän liikkeelle vapaasti ja silloinkin jonkun kovakätisen pissaliisan viitseliäisyyden varassa. Vaikka hevonen kesyyntyy aina lemmikiksi asti, on kuitenkin järjetöntä pitää elukkaa, joka käyttäytyy aina kuin säpsähtelevä hermokimppu saalistajan pelossa. Hevonen on loppujen lopuksi aika tyhmä eläin.
Elämää eläinperheissä…
Valitettavasti toisilla on tapana inhimillistää lemmikkinsä tai vajota itse eläimen tasolle… Rimaa siisteyden suhteen on laskettu rajusti monessa kodissa, joissa on eläimiä. Kissankusen pistävä löyhkä ei ole mikään harvinaisuus enää niissä kodeissa, joissa kissoja haalitaan laumoiksi asti. Märkä koira haisee, sen tietävät kaikki, mutta likaisen ja hoitamattoman rakin turkin haju räjäyttää sukat jalasta kynnyksen yli astuessa. Hevosten löyhkästä nyt en viitsi edes mainita.
Eläimiä itselleen haalivat tapaukset lähes poikkeuksetta laiminlyövät lemmikkiensä kastroinnit ja rokotukset (se maksaa), oikean ruokavalion (vaivalloista), pitävät lemmikkejä irrallaan tai tunkevat eläimineen joka paikkaan, riippumatta siitä, onko eläintä kutsuttu vai ei. Eläintä ei joko syötetä kylliksi tai sitten liikaa… Ja kun elämän ehtoopuoli viimein alkaa koittaa, ei eläimestä luovuta ajoissa, vaan puoliksi rajan ylittäneitä zombi-lemmikkejä pidetään yhä vain hengissä jatkuvalla lääkityksellä tai jätetään homma ihan “vaya con dios” ja odotetaan sitä aamua, kun lemmikki ei enää herää.
Suurinta eläinrakkautta on kuitenkin tiedostaa kykynsä ja ennen kaikkea kyvyttömyytensä eläimenhoitajana.
Popularity: 19% [?]
Kun asioista puhutaan suoraan, niiden oikeilla nimillä ja rehellisesti, aiheuttaa se toisissa vaikeaa ja kiusaantunutta oloa. Monilla tuntuu olevan käsitys, että varsinkin negatiivisten ominaisuuksien julkituominen on epäsopivaa käytöstä, huonotapaista. Toisille taas on tyypillistä kiusaantua positiivisesta kommentoinnista, sitä pidetään nuoleskeluna tai merkkinä siitä, että sama asia on ollut aikaisemmin huonosti. Jos positiivinen kommentti kohdistuu johonkin toiseen, se on VARMASTI nuoleskelua, eikä suinkaan kateutta toisen saamasta myönteisestä huomiosta…
Se kuuluisa itsetunto
Jos mielipiteensä ilmaisee, eikä sanamuodot tai itse mielipide ole mieluinen, sitä pidetään ilkeytenä ja sitä taas usein pidetään merkkinä huonosta itsetunnosta. Eivät asiat nyt ihan näin mustavalkoisia yleensä ole. Ilkeyttä voi olla, mutta ei sen takana aina ole huonoa itsetuntoa, erityistä pahuutta tai edes varsinaista tarkoitusta ilkeillä. Joskus totuus vain satuttaa.
Mielenkiintoista onkin, että mielipiteen esittäjää pidetään huonon itsetunnon omaavana, eikä suinkaan niitä, jotka mielipidettä tai sen ilmaisutapaa paheksuvat. Hyvänä esimerkkinä voi olla keskustelu hajuista tai tuoksuista, miten ne nyt kunkin nenään käyvät… Hiottu haju . Jos samaista keskustelua käytäisiin virtuaalimaailman ulkopuolella, vaikka 5-päisessä ryhmässä, niin ainakin 3 ihmistä ryhmästä nuuhkaisisi vaivihkaa itseään ja miettisi, käykö hänen arominsa muiden nenään miellyttävänä vai epämiellyttävänä. Vähintään yksi ilmoittaisi, ettei ihmisiä pidä nuuskia ja pahat hajut tai voimakkaat tuoksut pitää jättää huomiotta, koska kaikkien kukkien on annettava kukkia tai siis haista. Toivottavasti edes yksi ryhmästä, keskustelun aukaisijaa lukuun ottamatta olisi niin hyvällä itsetunnolla varustettu, että ilmoittaisi löytäneensä juuri loistavan tuoksun jota käyttää ja pyytäisi muilta mielipidettä siitä, ilmaisten samalla hyväksyvänsä sen tosiseikan, että ihmiskeho itsessään saattaa tuottaa tietyissä tilanteissa tuoksuja, jotka eivät ole kovin toivottuja.
Loput keskustelijoista, varsinkin ne itseään nuuhkineet, olisivat vain hiljaa ja pälyilisivät katonrajaa ja toivoisivat puheenaiheeksi nousevan mitä tahansa muuta…
Mielipide, tunne ja faktat
Useimmille tuntuu mielipiteen taustaksi riittävän pelkkä tunne, ilman muuta perustelua. Mielipide voi silti olla ristiriidassa tunteen kanssa, mutta monet pelkkään tunteeseen perustuvat mielipiteet ovat valitettavasti ristiriidassa myös faktojen kanssa. Tässä tekstissä on kirjoittaja kiteyttänyt asian aivan loistavasti: Asiantuntemus vs. maalaisjärki – Eli kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita.Minusta erityisen hyvä on kuvaus maalaisjärjestä:
Mitä on maalaisjärki?
Mitä tämä paljon puhuttu maalaisjärki oikeastaan on? Pähkinänkuoressa kyse on kyvystä pysähtyä arvioimaan käsillä olevaa tilannetta ja muodostaa siitä sekä oman toiminnan seurauksista jonkinlainen fiksu johtopäätös käytettävissä olevien tietojen avulla. Tämä toimii vastakohtana sille, että mennään ja tohotetaan ajattelematta tippaakaan tekemisien seurauksia sekä lauotaan kommentteja ilman vähäisintäkään ajatustoimintaa.
Näitä tunnepohjaisia laukojia kyllä riittää, mutta on olemassa myös ihmisiä, jotka tietävät laukomansa asian vääräksi, tunne vain pakottaa väittämään sitä oikeaksi. Sellaista kutsutaan valehteluksi. Kaikki valheet eivät suinkaan aina paljastu ja mitä pidemmälle valhe saa jatkua kenenkään siihen puuttumatta, sen vahvemman jalansijan se yleensä saa ja ennen pitkää valehtelija itsekin uskoo potaskansa.
Valehtelijaa ei kuitenkaan kaikkien kukkien kukkimisen nimissä saisi mennä sanomaan valehtelijaksi, se on epäkohteliasta ja ilkeää. Vielä ilkeämpää on osoittaa faktisesti, että valehtelijan esittämä väittämä on valheellinen ja antaa se tiedoksi kaikille muillekin. Valehtelussahan saattaa olla takana vaikka mitä henkilökohtaista tragediaa ja tämän seikka pitää ymmärtää ja katsoa se valheelle lieventäväksi asianhaaraksi. Ei saa tuomita, ettei tulisi tuomituksi…
Oikea ja väärä
Useimmilla ei ole vaikeuksia erottaa oikeaa ja väärää toisistaan, eikä myöskään sitä, että oikean ja väärän eivät ole ainoita vaihtoehtoja, vaan väliin mahtuu monenlaista. Jokainen hakee oman koodistonsa oikealle ja väärälle niistä lähteistä, minkä katsoo itselleen parhaimmaksi. Silti edes valitun polun kulkeminen oikea-väärä-akselistolla ei ole aina helppoa, lipsahduksia sattuu itse kullekin.
Tunne ei ole koskaan väärä, mutta pelkän tunteen varassa tehdyt teot voivat olla. Tunteen syntymiseen johtaneet asiat voivat myös olla, tavalla tai toisella, vääriä: Väärinymmärryksiä, väärin luultuja tai kuultuja… Valheen takana voi olla myös vaikka täyttymättömiä toiveita, riittämättömyyden tunnetta. Väärin valittu uskomus voi tuottaa vääriä tunteita, jotka johtavat vääränlaisiin tekoihin.
Valehtelua yleensä pidetään vääränä. Aiheesta keskustelua nastyfoorumilla: Kumpi valehtelee enemmän?. Sekaan vaan, vaikka valehtelemaan…
Popularity: 26% [?]
Nastyblogi on muuttanut nyt tänne ja kuten joku anonilli kävin osuvasti asian kiteyttämässä nastyfoorumilla, on aika siirtyä eteenpäin. Vaikka huuto.net, sen käyttäjät ja varsinkin ylläpito on ollut ehtymättömän riemun ja riittoisa lähde ammennettavaksi esiin kaikenlaista tyhmyyttä ja paskanjauhantaa, ei ole mitään syytä jättää huomiotta kaikkea muuta mitä ympärillään näkee.
Mutta vielä kerran siis:
Ei, minä en kirjoita huuto.netin keskustelupalstalle millään tunnuksella, Lady Manhattan on bannissa ja penalty on penalty, se lusitaan. Vain rotansukuinen tolpero vaihtelee nimimerkkiään ja häröilee “tuntemattomana”, vaikka ennen pitkää paljastaa vanhan karvansa. Vaan kukapa vanhoja muistelee, ei ainakaan paikan ylläpito… Paitsi siinä tapauksessa, että koskee 12 apinan banaaneihin: Ennen oli ennen…
Ja niille, jotka kaipailevat ruoskaa ja stilettikorkoa: Hoitakaa itse paskaiset hommanne, varsin epäkiitollinen paikka on joutua, varsinkin vastoin tahtoaan, puhemieheksi rehellisyyden ja kaikkien täysijärkisten puolesta, kun nilkoissa roikkuu nylkky poikineen.
Ja minulle on aivan sama, oletko juuri sinä lakannut kirjoittelemasta rönsylatvojen sekaan vai et, enkä myöskään halua käyttää “hylättyä” tunnustasi kirjoitellakseni huuto.netin palstalle. Kiitos nyt kuitenkin tarjouksesta.
Antifanit: Jotenkin sööttiä ja liikuttavaa, että te vieläkin jaksatte kautta rantain heitellä innuendojanne, nyylätä ympäriinsä ja suoltaa kryptista tavaraa. Sori, jos kauniin ystävyyden alun tarjous ei ottanutkaan tulta täällä päässä, eikä lähettämänne privaattiviestit (joita ette koskaan missään olosuhteissa lähetä kenellekään) saanutkaan toivomaanne arvostusta ja ihailun huokauksia. “C’est la vie”.
Piiri pieni pyörii kuitenkin ja ainahan voi ottaa uuden fanituksen kohteen ja toivoa, että reipasotteinen nuoleskelu ja kukinnot latvassa/hatussa saavat toivottua huomiota. Minä en ole mikään vitun puutarhuri ja kitken rikkaruohot kukkapenkistä, jos niitä sattuu sinne työntymään. Joku roti.
Anonilli !
Kerrassaan mainio sana, johon törmäsin sattumalta internetin ihmemaassa ja imaisin sen välittömästi vokabulääriin. Täältä sen ensimmäiseksi löysin: Anonilli
Anonillit ovat kerrassaan loistavia! Lisää anonillejä. Anonilli eduskuntaan. Kaikille oma anonilli! Anonillit: ehtymätön luonnonvara.
Mullakin omat anonillit. Mä oon niin onnellinen nykyään.
Popularity: 32% [?]
Lady on pahoillaan!
Ei pitäisi olettaa…
Nyt on jäänyt ilmeisesti vappu-kilpailun sääntöjä siltä osin tarkentamatta, että hämmentyneimmät ovat kuvitelleen sanan jälkeenjääneisyys olevan kisavastauksen edellytys. Näin ei suinkaan ole, vaikka jälkeenjääneetkin saavat osallistua kilpailuun, mutta vaatimus se ei ole. Vähimmäisvaatimus on selkeän ja ymmärrettävän, mieluiten suomenkielisen, tekstin laatiminen.
Selkeät kisavastaukset siis jatkossa ja kilpailu sääntöineen löytyy tästä:
http://www.ladymanhattan.net/nastyblogi/?p=946
Joitakin vastauksia on tullut, joiden julkaisuun mietitään vielä sopivaa paikkaa, onko se tämä blogi, vai peräti kokonaan oma sivu asialle…
Koska kisatuomaristoon ei kuulu yhtään jälkeenjäänyttä eikä ole aikaa eikä halua alkaa setviä angstisia ja kryptisiä vastauksia, tämän kaltaiset kilpailuvastaukset eivät kelpaa:
Mitä ihmettä nyt itse urputat huutonetistä? Etkö juuri sinä ja Karhu200
olleet suurimmat muiden ärsyttäjät ja vikojenetsijät. Haista sinä
paska.Itse touhusit etsien vikoja muista ja kirjoitit ahkerammin muista ja
muiden ilmoituksista ja jos jostain pilkku puuttui niin ilmoitit
ylläpidolle.Itse olit ja olet vieläkin yhtä sekopää. Arvostelet nyt siis omaa
toimintaasi netissä.HAISTA PASKA.
KUSIPÄÄ.
Herra Kusipää siis halusi osallistua kisaan, mutta kilpailuvastaus on hieman hämärä… Samainen herra on osoittautunut identiteetiltään epävarmaksi, koska nasty-foorumillekin pyrkiessään hän kuvitteli (alitajuisesti halusi?) olla ihan joku muu.
Pahoittelen vielä kerran hämmennyksen aiheuttamista, varsinkin niiden kohdalla, joilla sitä sumeutta tuntuu olevan kylliksi jo ennestään.
Popularity: 4% [?]
… ja joiltain tukan lisäksi päästä muutakin lähtenyt…
Vielä joskus kauan sitten, kun joku ajalta ennen 12 apinaa jaksoi Huuto.netin toimintoja kehitellä, nähtiin osallistumista Huuto.netin keskustelupalstalle ja joskus käyttäjät saivat jopa tietoa siitä, missä mennään: Käyttäjän “huutonet” kirjoittamat viestit. Mutta helkkari, kukas sitä ilmaiseksi kultajyviään pudottelee, kun senkin voi kääntää rahaksi. Näin syntyi huutiksen oma pikku “huohotuspuhelin” (0,95 e/min + pvm tai mpm). Ja hilpeät herkkusienet soittelevat ja kassa kilisee…
Silloin vielä, kun joku ylläpidosta osallistui ja jaksoi oikeasti ylläpitää keskustelupalstaa huuto.netissä, oli keskustelupalstalla palvelulle oikeasti lisäarvoa. Kirjoittajat hoitivat keskustelunsa keskustelupalstalla, välillä rajustikin eri mieltä ollen, mutta kuitenkin aiheessa pysyen. Poikkeuksensa toki oli silloinkin ja keskustelupalstalta saattoi saada sitkeän fanin, joka jaksoi yksityisviestein pommitella keskustelupalstalla päihinsä saatuaan.
(Tässä vaiheessa pakko sanoa: Terveisiä Teiskon Tenunenulle, olen kieltänyt sinua lähettämästä minulle yksityisviestejä ja KIELTO PÄTEE EDELLEEN, mutta lienet jo unohtanut asian, joten muistutus näyttää olevan tarpeen.Tulen julkaisemaan koko “kirjeenvaihtomme” myöhemmässä vaiheessa. Tarkkailehan tilannetta…)
Kauppoja ei kuitenkaan tuotu yleiseen räävintään ja jos tuotiinkin, oli vilunkipelle kovilla yleisen mielipiteen ollessa rehellisyyden puolella. Seuranhakuun ja kavereiden hakemiseen käytettiin siihen tarkoitettuja sivustoja, eikä sotkettu niitä nettihuutokaupan keskustelupalstalle. Kirjoitusasun ymmärrettävyyteen kiinnitettiin huomiota, mielipiteet olivat suurimmaksi osaksi perusteltuja, ei pelkkiä saman puhkinussitun aforismisivuston leikkaa-liimaa paskarteluja, keskusteluun tuodut linkit liittyivät aiheeseen, eivätkä olleet aihe sinänsä.
Aiemmin aktiivinen joukko sai vilkkaan keskustelun eri aiheista monipuolisesti aikaiseksi ja vaikka yhdessä asiassa oltiin eri mieltä, ei ollut mitään estettä sille, etteikö toisessa asiassa jaettu samaa mielipidettä. Keveät keskustelut käytiin siihen sopivassa osiossa, eikä “hjyymöriä” sotkettu jokaiseen mahdolliseen keskusteluun, viestejä pystyttiin kirjoittamaan ilman kymmeniä hymiöitä ja imelöityä lässynlässyä, eivätkä henkilökohtaiset diagnoosit tai elämäntilanne vaikeuttaneet kirjoittamista. Henkilökohtaiset chat-kuulumiset ja pelleilyt hoidettiin muualla kuin julkisella nettihuutokaupan keskustelupalstalla. Paitsi niillä poikkeuksilla ei sujunut aiemminkaan…
Mutta ennen kaikkea: Kauppoja ja keskusteluita ei sotkettu keskenään, eikä varsinkaan kauppakumppanin tietoja vuodettu kaupan ulkopuolisille!
Mutta tarpeeksi röyhkeä ja aktiivinen vilunkipellejoukkio, sekä heidän painostamansa vässykät sai tämänkin asian muutettua. Ennen niin häpeällisenä pidettyä yksityisviestittelyä keskustelujen ulkopuolella alettiin pitää ihan käytäntönä ja värväyskampanjat omaan leiriin olivat reippaita. Puhumattakaan siitä, että jos huonoa palautetta kaupoista antanut ei vaihtanut palautettaan positiiviseksi, oli painostus ja uhittelu kovaa. Jos vilunkikaupan paljasti keskustelupalstalla, sai olla varma sähköpostilaatikkoonsa saapuvista hampaattomista uhkailuista.
Koska palveluntarjoaja voi rajoittaa ihan omien mieltymystensä mukaan kirjoitusoikeutta käyttäjiltään, oli vilunkipellen ja keskustelupalsta-addiktien pakko siirtyä osittain yksityisviestittelyyn, vaikka sekään ei aina auttanut, toisia jäähypenkki kutsui. Kauppoja alettiin tehdä ihan rutiinitoimenpiteenä keskustelupalstakumppanin tietojen saamiseksi.
Kaikkien ei tarvinnut tehdä edes kauppoja, kun keskustelupalsta oli mennyt niin nahan alle, että kauppaa tekemättömänäkin piti yksityisviestitellä ja yrittää vahvistaa “omaa leiriä”… Tunnuksia saattoi joutua vaihtamaan useampaankin kertaan, jotta keskustelupalstalle osallistuminen onnistui. Ja sen peukalonkin joutuu, rassu, vielä perseeseensä työntämään.
Palvelu on käyttäjiensä näköinen!
Aiemmin oli tapana ihan rutiiniluontoisesti tarkastaa kauppakumppanin palautteet ennen kaupantekoa, vaikka täysin kritiikittömästi niihinkään ei pidä luottaa, sillä palveluntarjojan edustajat voivat poistella niitä ja näin on tehty, yleensä “1-X-2 ja loput peruutettu”-metodilla, ei minkään johdonmukaisen linjan perusteella ja jollei kauppakumppanin uhkailu, kiristys ja lahjonta tuottaneet toivottua tulosta. Nykyään lienee viisainta tarkistaa myös kauppakumppanin “itsensä edustaminen” myös keskustelupalstalla, se kertoo todella paljon siitä, millä tasolla kauppakumppanin kanssa liikutaan… Sen voi tehdä näin: http://www.huuto.net/fi/forum/show_list.php3?author=(tähän kirjoitat haluamasi käyttäjätunnuksen)
Koska palveluntarjoaja itse on nykyään varsin herkkähipiäinen itseään kohdistuvaan kritiikkiin ja sellaiset viestit tahtovat kadota joko valoa nopeammin tai sitten pitkän ajan jälkisensuurilla Huuto.netin keskustelupalstalta, jää käyttäjille ainoaksi vaihtoehdoksi suoltaa palstalle pelkkää p(ot)askaa tai kulkea nylkkäämässä niiden nilkkoja, jotka vielä pystyvät normaalia tekstiä tuottamaan. Suurin osa kunnollisen, luettavan ja ajatuksia sisältävän tekstin tuottajista ovat joko kokonaan vaienneet tai siirtyneet paremmille palstoille, esimerkiksi nastyfoorumi
Kaikki kritiikki palveluntarjoajaa kohtaan vaiennetaan, tarvittaessa käyttäjätunnus sulkemalla tai sitten ilmeisesti banaanikuorista ennustamalla:
Hei,
olette tiedustelleet keskusteluoikeuksienne avaamista Huuto.net forumille ja niitä olemme harkinneet palauttaakin. Tietoomme on kuitenkin tuoreeltaan saatettu, että kirjoitatte omassa blogissanne mm. muita käyttäjiä herjaavia kirjoituksia. Kirjoitushistorianne tuntien oletettavaa on, että vastaavat kirjoitukset ilmestyisivät pian myös Huuto.netin omalle keskustelupalstalle. Pohdimme asiaa uudemman kerran ja päätimme, että kirjoitusoikeuksianne ei palauteta.
Ystävällisin terveisin
Huuto.net / ylläpito
No näinhän se on, tässä blogissa todella on kirjoitettu huuto.net käyttäjistä ja ennen kaikkea, palveluntarjoajasta, joka lienee se perimmäinen syy, miksi poikittaista mailaa yhä Ladylle tarjotaan… Tämän olen kertonut myös palveluntarjoajalle itselleen:
Hei,
minua ilahduttaa, että myös huuto.netin ylläpito lueskelee blogiani, sillä onkin melko paljon lukijoita jo ennestään. Olen myös iloinen, että olette onnistuneesti löytäneet ennustajanlahjanne, sillä voi mahdollisesti yrittää kohentaa huuto.netin kuralla olevaa taloutta, mikäli osaatte edes sen kääntää voitoksenne.
Olin aivan varma jo ennestään, että nimenomaan blogini hiertää kengässänne, mutta yllättävän kauan teiltä kesti pusertaa sitä tekstiksi. Päätös kirjoitusoikeuksieni pysyvästä eväämisestä ei ole myöskään yllätys, se sopii aivan täydellisesti nykyiseen linjaanne, joka ei edes yritä olla rehellinen tai oikeudenmukainen käyttäjilleen.
En ole tiedustellut kirjoitusoikeuksieni perään siksi, että olisin aikeissa kirjoittaa koskaan sanaakaan ihastuttavalle rakkauden ja harmonian täyttämälle keskustelupalstallenne, kuten aivan hyvin tiedätte, en tarvitse kirjoittaakseni huuto.netin keskustelupalstaa. Perustelunne blogiini vedoten on todella naurettavimpia selityksiänne kaikkien muiden höpötyksienne joukossa. Joku 12 taisi, ehkä työaikana, lukea blogia ja kipeää teki. Ette suinkaan te tosissanne edes yritä esittää, että muualla kirjoitetut blogit ja tekstit olisivat suorassa syy-yhteydessä huuto.netin keskustelupalstaan ja sen käyttöoikeuteen? Ja vielä pelkän oletuksen perusteella?No näin ne ammattilaiset teillä toimii. Oikein hyvää jatkoa, mikäli omanne ei riitä. Eikä se näy riittävän.
Tervetuloa blogiani lukemaan, sinne varmasti tulee ilmaantumaan viihdyttävää lukemista jatkossakin.
Popularity: 13% [?]
