Suomalainen monarkia
Se on aika surkeeta tuolla muualla suuressa maailmassa ja naapurissa Ruotsissa, kun niiden kuninkaallisten pitää syntyä ihan tiettyyn sukuun ollakseen kuninkaallisia. Onneksi Suomessa on paljon helpompaa. Suomessa ei tarvitse syntyä tiettyyn sukuun, riittää kun genitaalit ylipäätään toimii, niin prinssiä ja prinsessaa pukkaa vinoon pinoon. Ja ulkomaisilla kuninkaallisilla on sekin huono puoli, että kertaalleen valittu puoliso on pidettävä tai menee koko kuninkaallisuus. Suomalaisessa monarkiassa tämä pikku yksityiskohta ei rajoita lainkaan, puolisoa voi vaihdella sukkia nopeammin ja silti jokaisen kanssa tulee prinssiä ja prinsessaa! Aivan ihQuuuu! Ulkomaan elävillä on kaiken lisäksi niin pikkumaista, että ENSIN valitaan puoliso ja hoidetaan sen kanssa juridiset manööverit ja SITTEN vasta aletaan tekemään niitä pikku monarkkeja, mutta Suomessa ei olla ollenkaan näin pilkun päälle, ensin tehdään se pikku kuninkaallinen ja sen jälkeen etsitään joku, jonka kanssa pikku monarkin mutsistakin veivataan prinsessa. Tosin vain yhdeksi päiväksi kerrallaan, joten tämä selittänee tiheän vaihtuvuuden…
Ulkomaan elävillä kuninkaallisilla on kaikenlaisia edustushommia jatkuvasti, mutta kyllä suomalainen monarkki osuutensa tekee edustamisesta.Vihille mennessä kun järjestetään oikein kaikilla mausteilla olevat prinsessahäät, maksoi mitä maksoi ja maksoi ne sitten kuka tahansa. Hieman myöhemmin edustus siirtyy avioerotilastoihin ja käräjille huoltajuuskiistoihin. Edustusta voi olla myös maksuhäiriömerkinnöissä, koska prinsessahäitä ei välttämättä ole ehditty maksaa ennen eroa. Sitä paitsi, maksaa aivan älyttömästi olla mauton sekä näyttää halvalta ja kaikenlaiseen häähömppäkrumeluureihin erikoistuneet liikkeet nettoavat aivan vitusti. Lähiön prinsessa kun naimisiin menee, sen pitää tapahtua kaikki hyvän maun raamit revitellen. Prinsessan puolison tehtäväksi kyseisenä päivänä jää lähinnä edustaa hovinarrina kolmen promillen tuolla puolen.
Ulkomaalaisilla kuninkaallisilla on sellaistakin kurjuutta, että niiden on pakko opiskella ja sen jälkeen tehdä töitä. Suomen kuninkaallisille riittää juuri ja juuri läpäisty peruskoulu, varsinkin turvallisesti taluteltuna EMU-, ESY-, EHA- ja ELA-pienryhmistä käsin. Ja pakkoruotsia voi vastustaa, sillä saa peiteltyä sen, ettei tuo vieraitten kielien mongertaminen onnistu FUCK, SHIT ja HELL YEAH mylväisyjä lukuun ottamatta. Onhan sitä tietenkin suomalaisissakin monarkeissa joitakin kunnianhimoisempia tapauksia ja ne käy peruskoulun jatkoksi vielä amiksen suurtalouskokki-linjan tai alkavat lähihoitajiksi. Ja kaikki Suomen kuninkaalliset ovat enemmän tai vähemmän musikaalisia, kuten tuhansien lähiöiden karaokekapakat todistavat. Omasta mielestään he ovat enemmän, yleisön mielestä yleensä vähemmän. Tämä ei kuitenkaan estä löytämätöntä rock-staraa jatkamasta sitkeästi erilaisten instrumenttien pahoinpitelyä päätoimisesti, proosallisemmat ansiotyöt unohtaen.
Kuninkaallisissa perheissä on tietenkin, ei kuitenkaan aina, kuninkaansa ja kuningas tarvitsee linnan. Yllättävän monelle suomalaiselle monarkille linna onkin erittäin tuttu paikka. Ovat suorastaan matkailleet linnasta linnaan. Monen täysihoitoa linnassaan nauttivan kurkon on vienyt perille kurkon puolisonsa avustuksella tehdyt kotityöt : On tullut tarjoiltua prinsessansa naamariin hieman sävyä “royal blue and purple”. Useammin kuin kerran, “mut ku se on selvinpäin niin ihQ!!!111!!!” Sen lisäksi kotimainen kurko edustaan erittäin hyvin rattijuopumus- (Lehti: Suomalaisilla synkkä rattijuoppohistoria) ja väkivaltarikostilastoissa (Väkivalta parisuhteessa ja perheessä). Koska Suomessa ei monarkeista ole pulaa, ei liene ihme, että kuningas ei aina löydä oman kotiprinsessansa hoteisiin, vaan polkaisee naapurin prinsessaa. Tästä ei yleensä hyvä heilu, vaikka kunkku parhaansa tekeekin heiluessaan teräaseistettuna, nykyisin yhä enemmän tuliaseistettuna ( Toistakymmentä ihmistä tappeli tai nujakoi viime yönä).
Kaikista vähimmällä työllä pääsee kuninkaalliseksi osallistumalla Tangomarkkinoille, siellä pään avasi aikanaan Arja Koriseva ja Jari Sillanpää, siitä pitäen meillä onkin kruunattu joka vuosi tangokuningattareksi Arja Korisevan kopio, joka päräyttää laulaessaan esikuvansa mukaan R-kirjainta ainoastaan sanaan PERKELE sopivasti. Ja koska kopioiden laatu yleensä ennen pitkää huononee, seuraavaksi meillä varmaankin tangokuningattareksi kruunataan Marja Tyrni Turun Pallivahasta.
Perkele, Suomessa ei tarvitse olla edes ihminen päästäkseen kuninkaalliseen seuraan, sen kuin vain menee Kuninkuusraveihin.
Popularity: 6% [?]
Porsaanreikä
Aivan kuten lukot, myös useimmat lait ovat rehellisiä ihmisiä varten. Ja rehellinen ihminen ei tarvitse kumpaakaan, vaan elämä sujuu ihan sisäsyntyisen moraalikoodiston mukaan: Tappamista ei tarvitse erikseen kieltää, toisen omaisuutta ei tarvitse erikseen kieltää ottamasta, toisen kotiin tai autoon ei mennä kutsumatta… Ja useimmat ymmärtävät ihan ilman lailla säätämättä, että ihmisiä on erilaisia; eri värisiä, eri kokoisia, kotoisin eri maista, on erilaisia mieltymyksiä sekä mielipiteitä ja että kaikkien pitäisi siitä huolimatta antaa olla ihan rauhassa ja että toisten ihmisten elämään ei pidä aiheuttaa kärsimyksiä tai tehdä kiusaa ihan vain siksi, että toinen ei ole kaikilta osilta samanlainen, tuntee tai ajattelee eri lailla.
Suomi, joka on yksi teknologian kehitykseen kärkimaita, on kuitenkin varsinainen kehitysmaa, mitä tulee erilaisuuden sietämiseen. Erilaisuuden sietämisen pakkoa ei ole kirjattu lakiin, mutta syrjiminen on lailla kielletty. Koska lait eivät koskaan pidättele niitä, joiden moraalikäsitys on yhtä tiukka kuin viikon vanha purukumimälli, on tähänkin etsitty ja löydetty eri kiertoteitä tai sitten lakia yksinkertaisesti rikotaan räikeästi, koska tuomiot eivät ole pikku rötöksiä tehtaileville nilkeille kynsille näpäytystä kummempia.
Sitä paitsi, alentuneesti syyntakeisia meillä käräjillä kai on suurin osa tuomituista: Suomalaiset joutuvat psykiatriseen pakkohoitoon muita useammin. Ja kaikillahan niillä on AD/HD, kampurajalka ja koulussa ollut ilkeitä opettajia… Mikään ei kuitenkaan estä syytettyä itseään kirmaisemaan poliisi-sedän suojiin nillittämään tai tehtailemaan valituksia nettipalvelun ylläpitäjälle, jos joku on syytetylle tuhma. Ja se on kyllä tuhmaa, jos joku on älykkäämpi, jos jonkun muun argumentit ovat uskottavampia tai joku on vaikka verbaalisesti lahjakkaampi kuin syytetty itse (kuten varsin monet ovat, vaikka eivät olisi mitään Runebergejä itsekään). Ja kohta ne on taas facebookissa perustamassa tapporyhmiä vasikoille.
Koska ennen internetin saapumista jokaiseen eristyksissä olevaan metsätorppaan, yksittäiset fanaatikkohullut saivat rauhassa huutaa iskulauseitaan turuilla ja toreilla, eikä niistä sen suurempaa haittaa ollut. Mitä nyt välillä kuormittivat paikallisia putkatiloja tai lepositeitä. Ja ennen internetiä ihmiset käyttivät oikeasti harkintaa sen suhteen, minkälaisiin ryhmittymiin antoivat tukensa, ei tarvittu mitään “pikalakeja”, joiden varjolla päästiin ampumaan tykillä kärpästä.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa muutaman suomalaisen ghettoalueen (Joensuu, “Pohojammaa”, Oulu) vähämielisten vuoksi sorvaillaan epämääräisiä termejä “viharikoksista”: Vihan joukot palasivat (vittu, kuka on oikeasti kuullut kenestäkään, joka olisi normaaliälyinen ja normaalissa tunnetilassa mietiskellyt sohvalla nenää kaivellessaan, että “taidanpa aikani kuluksi tehdä rikoksen”) tai kohta yritetään kirjata jo rumien ajatteleminenkin lakiin kielletyksi. Pian ne yrittää kieltää ladyakin kirjoittamasta VITTU.
Tämähän on jo maallikollekin aivan selvää, että ihminen, joka syyllistyy väkivaltarikoksiin on aina, poikkeuksetta, päästään viallinen ja siksi ainoa oikea menettelytapa olisi laittaa nämä pakollisen psykiatrisen arvioinnin jälkeen lukkojen taakse. Tapaus, joka lähtee aivan omia aikojaan niin suurille kierroksille, että lähtee tekemään väkivaltarikoksia tai muulla tavalla hyökkäämään toisen ihmisen kimppuun: Pienet homofobiset ryhmät – syy Pride-iskuun? tai vaikka sitten internetissä toisen nimissä suoltamaan paskaa:Helsinkiläisnaisesta tehtiin törkeä valeprofiili Facebookiin, on kipeä ja kipeästi sekä lukkojen että lääkityksen tarpeessa. Tätä toisen nimissä aivopierujensa levittämistä on yksittäistapauksia myös NastyFoorumilla. Sillä lailla!
Mikään laki ei näitä vanhempiensa vahinkoja pidättele vähäänkään, ei niiltä saa edes rahallisia korvauksia perittyä, koska ovat yleensä niin kehitysviivästeisiä rassukoita, että työyhteisössä toimiminen ei onnistu. Jokunen voi olla jonkun hyödyttömän taidon tai tittelin hankittuaan pelkkä EVP (= ElääVaimonsaPalkalla).
Ja vaikka uusia lakeja tehtailtaisiin urakalla (Rasististen rikosten rangaistussäännöksiä halutaan tiukentaa), pikavauhtia ja harkitsematta kuten nykyisin on tapana, lakeihin jää aina porsaanreikiä, jopa ison sikalauman mentäviä aukkoja: Rasismi ryöpsähti netissä, Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä. Porsailla ei ole pelkästään reikiä, mistä mennä, siellä porsaan hiljaisemmassa päässä on myös reikä, josta tulee tavaraa.
Ja ainahan on niitä suomalaisia sikoja, jotka sisukkaasti antavat muiden tehdä paskaiset työt… Ja kärsiä (heh!) rangaistukset.
Tätä ei ole taas ihmisen pakko kestää. Vedän lärvit.
Popularity: 5% [?]
Hitsin pimpula!
Kyllä se harmittaa niin himskatisti, että kun himppasen hupsuttelee huumoripitoisesti netissä, niin heti on poliisi ovella!
Rampe (nimi muutettu) keksi hirmu hassun ryhmän, kutsui siihen kaikki kaverinsa ja ajatteli, ihan varmaan humanitäärisenä apuna, tehdä Teuvo Lomanista heteron Facebookin avulla. Homoja kun kiusataan muutenkin niin paljon. Mutta tietäähän sen, ettei homoilla mitään huumorintajua ole ja kuulustelukutsu siitä tuli. Loman oli vielä niin huumorintajuton, että vaati Facebookin ylläpitäjää poistamaan koko ryhmän, mutta Facebookilla on huumorintajua enemmän, eikä se meinannut ko. laaturyhmää saada poistettua millään: Teuvo Loman jätti rikosilmoituksen Facebook-ryhmästä.
Ai himpura, ja vaikka fiksu ja varmaan filmaattinenkin professori tajusi hassutuksen päälle ja epäili ettei kysymyksessä olisi ollenkaan rikos: http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Professori+Facebook-pilkka+voi+t%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+rikoksen+tunnusmerkit/1135241354022. Sehän on vaan HYVÄ LÄPPÄ!. Dis is hyymör, ju nou.
Rampe on nuori mies, ihan poliittisesti aktiivi itsekin, vaikka kannatus ei vielä olekaan ollut kuin alueellisella asteella varajäsenyyden verran (8 ääntä), (ja senkin homman pilasi, tottakai, täysin huumorintajuton tapaus: Urjalan varavaltuustetusta rikosilmoitus ) ja tietenkin Rampen ilo tarttuu muihinkin: Ampukaa Astrid Thors -ryhmän perustaja: ”Ihan läpällä vaan” ja Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorsin naimisesta. Näin sitä saadaan mukavasti levitettyä iloa pitkin internettiä. Aivan ihQuuuuu!!!!! Ja facebookin ylläpito onneksi ymmärtää “hyvää läppää”, eikä turhaan mene poistelemaan hupaisia ryhmiä, niiden perustajia tai jäseniä.
Facebookiin voi perustaa vaikka mitä kivoja ryhmiä, jos on oikein kovasti huumorintajuinen, ja Rampehan on, ja jos haluaa jakaa sitä pirskahtelevaa iloaan kanssaihmisille. Vaikka Loman-ryhmä ei saanutkaan loppujen lopuksi kovin kiihkeää vastaanottoa, paitsi Lomanilta, Rampella on lisää kivoja ideoita. Kun seksipuoli ei vedä, niin sehän vasta hassua on, jos ilmoitetaan isolla joukolla olemaan valmis kantamaan seuraukset veriteon jälkeen, jotka on kohdistettu keski-ikäiseen naiseen, joka tekee työtään politiikassa! Eihän se puhu edes kunnon suomea! Ei kun sorvaamaan ryhmää nimeltä “Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorsin taposta”. Mutta tietäähän sen, ettei poliitikoilla mitään huumorintajua ole, ja taas kävi kutsu kuulusteluun.
Onneksi kuitenkin edes jonkun huumorintaju pitää, eikä heti olla nillimässä ihan läpällä tehdyistä ryhmistä sheriffeille: Olen valmis istumaan muutaman vuoden Nina Sulosen taposta, tämä ryhmä ei ylittänyt uutiskynnystä, kuten Loman tai Thors. Ryhmä elää ja voi hyvin edelleen tätä kirjoittaessa…ja vaikka alkuperäiset jäsenet eivät ole enää mukana, niin huumorintajuisia on kuitenkin löytynyt.
Asiaan perehtyneet journalistit haluavat myös osoittaa ymmärtävänsä hyvää läppää ja kesällä kun muutenkin on uutiset vähissä, on onni että meillä on Astrid ja Rampen kaltaiset humoristit. Tämä Nina ei ole julkisuuden henkilö, vaan ihan yksityinen ihminen, mitäs sitä turhia uutisoimaan.
Mutta nyt alkaa Rampeltakin huumori loppua. Ajatella, vaikka on pyyteettömästi laittanut itsensä likoon ja yrittänyt ilahduttaa näitä perustettujen ryhmän kohteita, unohtamatta heidän perheitään ja muita läheisiään, niin mitä siitä palkaksi saa. Paskaa paahtoleivälle, rupia kämmeniin vai sittenkin itkun pitkästä ilosta?
On se nyt saatana, että kaikki hauska aina pilataan! Tietokone ja kaikki meni tutkinnan ajaksi arestiin! Nyt tässä joutuu tylsästi suorittamaan kaikki suomalaiseen käräjäoikeuteen kuuluvat maneerit: Valittamaan kovaa lapsuuttaan, muistuttamaan äidin kyynelistä, kertomaan ad/hd-vaivoistaan, lukihäiriöstään, koulukiusaamisesta ja vaippaihottumastaan. Joutuu, jumalauta sentään, vielä esittämään katuvaa: Thorsille tappouhkauksen tehnyt katuu: Anteeksi, Astrid! Jos oikein paska tsägä käy, joutuu vielä antamaan haastatteluja 7 päivää-, Hymy ja Alibi-lehtiin, positiivista siinä on se, että ne ehkä suostuu maksamaan käräjillä määrätyt korvaukset uhreille.
Mutta on se huumorintajuttomuus niin paha vamma, että hymyillen siitä maksaa…
Popularity: 14% [?]
Tirkistely
Varsinainen voyeurismi on luonteeltaan seksuaalista ja onnellisin tilanne lienee se, että voyeuristi tapaa ekshibitionismiin suuntautuneen kumppanin. Win-win-tilanne.
Iltapäivälehdet ja muu “keltainen lehdistö” ovat pitäneet huolta siitä, että meissä jokaisessa asuu nykyään pieni tirkistelijä. Eikä valinnanvaraa enää edes ole, tirkistely on jo pakkopullaa, halusipa tai ei. Pelkkä poistuminen oman kodin rauhasta tekee ihmisestä tirkistelijän, aina ei edes tarvitse poistua kotoaan, riittää jos käyttää internetin ihmeellistä maailmaa. Nykyään et voi asioida päivittäistavarakaupassa saamatta tietoosi jonkun yksittäisen ihmisen henkilökohtaisesta elämästä tietoja, riippumatta siitä, onko tämä ihminen antanut nämä yksityiskohtaiset tietonsa julkiseen levitykseen omasta tahdostaan ja ovatko kaikki julkaistut tiedot edes tosia. Et voi poistua liikkeestä ohittamatta maksupistettä (tai ei sitä ainakaan voi suositella) ja poikkeuksetta sen vieressä on lehtiteline, jossa yleensä iltapäivälehtien kelta-mustat lööpit kirkuvat ajankohtaista ja uusinta juorua. Jollet ole umpisokea, et voi välttää näitä “päivänpolttavia aiheita”.
Internetin ihmeellinen maailma on vienyt tirkistelyn täysin uusiin ulottuvuuksiin ja nykyisin tirkistelyntarvettaan voivat toteuttaa kaikki kenellekään taipumustaan paljastamatta ja vieläpä lähes ilmaiseksi, mutta yleensä harrastukseensa uponnut haluaa jakaa tirkistelylöytönsä muiden kanssa. Osa ei pidä pahana pientä maksuakaan siitä ilosta, että voi tirkistellä muita ja muiden tekemisiä.
Kuka tirkistelee ja kuka paljastelee?
Nettitirkistelijöillä ja -paljastelijoilla tuntuu olevan yhteistä se, että he hakevat massojen hyväksyntää, virtuaalilempeä ja nostetta ilmeisesti muuten merkityksettömältä tuntuvaan elämäänsä. Sekä tirkistelijät että paljastelijat myös luulevat, että harraste on mahdollista pitää hallinnassa. Valitettavan usein käy niin, että harraste saa pakkomielteisiä muotoja, eikä paljastelija tai tirkistelijä enää itsekään tajua harrastuksestaan tulleen päätoimen. Kolinaa PANUhuoneesta otti esiin kaksi naista, Johanna Tukiaisen ja Rakel Liekin, jotka molemmat ovat antautuneet tirkisteltäviksi: Julkkis, lööppijulkkis ja turha julkkis. Näiden naisten välillä on kuitenkin valtava ero, eikä pelkästään se, että toinen vain “antaa ymmärtää ja toinen on oikeasti ymmärtänyt antaa“. Enkä nyt tarkoita seksiä.
Toiselle lusikalla annettu…
Yhteistä näille naisille on, että molemmat ovat hakeneet elinkeinonsa saman alueen eri reunamilta, seksistä. Johannan ja Rakelin suurin ero on se, että vaikka Johanna antaa ymmärtää, niin hän ei ymmärrä antaa, koska mitään annettavaa ei ole ja Rakel taas on ymmärtänyt antaa, eikä silti vielä ole ammentanut lähdettään tyhjäksi, hänellä siis on yhä edelleen annettavaa. Johanna ei edelleenkään ymmärrä, että Halmeen poistuttua kuvioista, on hän ehdolla valtakunnan sirkussian roolin ja hän yhä vielä yrittää epätoivoisesti pikakelaten työntää julkisuuteen vähäpätöisimmätkin vaiheet elämästään. Panu arvelee, että Johanna on aivan aidosti oma itsensä, ehkä kiltti ja viatonkin, mutta ainakin varmasti höpsö ja säälittävä. Ulkokuori täyteaineita ja sisus… vähäistä ja sekin vähä sekaista. Johannaa myös varmasti rakastetaan, ainakin hänen perheensä, sukulaisetkin, ja nykyään myös jumala.
… mutta kauha ammentaa toisaalla
Rakel on nuoresta iästään huolimatta tehnyt jo yhden oikean uran, ihan reilusti pornoteollisuuden parissa. Lihat ovat olleet levällään, näin päin ja noin päin, zoomattu on joka karvankasvun paikka. Missään vaiheessa Rakel ei ole puolustellut tekemisiään, vaikka selittämään on joutunut, useammin kuin kerran. Rakel ei kuitenkaan uranvaihdosta, pornonäyttelijästä kuvataiteilijaksi, ole suostunut häpeämään aiempaa ammattiaan: KULISSIEN TAKANA – Kuvataiteilija, journalisti ja entinen pornotähti Rakel Liekki. Ja mitään syytä ei olekaan hävetä, job well done! Todennäköisesti, mikäli Rakel jossain vaiheessa menestyy laajemminkin tai yrittää vakavoitua esimerkiksi politiikkaan, tämä pornotähti-ammatti tulee puremaan häntä nilkkaan. Toivottavasti Rakel pitää päänsä pystyssä yhä vielä silloinkin.
Johanna on sen sijaan jo ehtinyt hävetä musiikillista antiaan, surkeaa renkutusta nimeltä Lööppijulkkis. Syytä onkin.
Pata ja kattila…
ovat tässä tapauksessa täysin eri sarjaa, toinen on laadukas ja toinen monessa, itse aiheuttamassaan, sopassa karrelle kärähtänyt. Rakel on pitänyt laadukkaan linjansa, eikä hänen jäljiltään ole yleisesti luettavissa mediasta, edes Facebookista mitään, mikä nolaisi hänet tai veisi uskottavuuden koko ihmiseltä. Johannalta tämä ei ole oikein onnistunut, eikä sisar Julia ole yhtään sen kummoisempi. Molemmilla sisarilla vaikuttaa olevan tapana vuodattaa ensimmäinen (ja ainoa?) päähän osunut ajatuksentynkä Facebookiin. Näitä ajatuspieruja sitten keräillään ja linkitetään kuvapalveluihin naurettavaksi ja jos klikkaat linkkiä FB-kaverin seinällä, on sinustakin tullut pahainen tirkistelijä: http://pics.kuvaton.com/bshit/1_tuksu.jpg . Johanna ei ole myöskään oikein löytänyt linjaansa sen suhteen, onko hän kaino ja vieteltävissä vai pelkästään aggressiivinen tyrkky. Johannan FB-seinä on avoin, ainakin vielä tätä kirjoittaessa, ja siellä hänen …eeeh… managerinsa(?) kaipailee Jossua lukemaan sähköpostiaan. Kommentoin tälle ihmiselle, Tuija Järviselle, että hän muistuttaisi Johannaa, että kolmen promillen tuolla puolen ei ole paras aika avautua nettiin ja laitoin tuon kuvalinkin myös tiedoksi… ja toivottavasti myös opiksi. Jossu ei tykännyt.
Panu esitti epäilyn, että ihmiset ovat yksinkertaisesti vihaisia itselleen siitä, kun joutuvat häpeillen myöntämään olevansa kiinnostuneita Tukiaisesta, vaikka ei yhtään huvittaisi.
Vaikka Panu saattaa olla osittain oikeassa, niin olen tästä asiasta eri mieltä. Oikeasti, suurimmalle osalle ihmisistä sisarukset Tukiainen on täysin yhdentekeviä, elämä soljuu jouhevasti ja unet pysyvät makoisina joka yö, vaikka ei koskaan kuulisi kummastakaan koppelosta sanaakaan. Mutta niin syvää korpea tai syrjäistä paikkaa ei ole, etteikö jostain taas ilmaantuisi jompi kumpi kuplimaan vähäpätöisen ihmissuhde- tai muun sopan seurauksena.
Halvalla (panemalla) ei saa hyvää?
Jos tässä jollekin on edes ärtynyt, niin niille, jotka antavat Jossu-paralle toivoa siitä, että hän olisi oikeasti hyvä esiintyjä, glamour tai millään muullakaan tavalla edes kiinnostava. Hänen FB-seinälleen vuodattavat ihmiset ilmeisesti toivovat Tuksun tekevän jonkun reality checkkauksen koskien omia avujaan, mutta he vain palkitsevat rikkinäisen ja hukassa olevan ihmisen harhoja omasta tärkeydestään. Toivomukset Jossun kuolemasta ovat jo matalammalla kuin se rima, jonka Jossu itse alittaa.
Rakel sen sijaan on yhä kiinnostava, vaikka hän pitääkin vaatteet yllään, eikä edes hölskytä lihojaan musiikin tahdissa, kuten Jossu ja Julle. Rakelin pikkurillin kynnenpäässäkin on enemmän glamouria ja kiinnostavuutta kuin yhdessäkään Tukiaisessa. Rakel ei tirkistele maailmaa pelkästää oman persereikänsä läpi, vaan oikeasti tajuaa ympärillään tapahtuvia asioita. Eikä uskottavuutta vähennä yhtään se, että Rakelilla, upeasta naisellisuudesta huolimatta on munaa ja Rakel tuntee munansa: http://www.irtimunmunista.fi/
Popularity: 10% [?]
Vitutuskäyrä nousee, ohimosuonet pullistuu… Mistä on kysymys? Nykyisin aika usein vaikuttaa olevan kyse siitä, että kyseisellä henkilöllä
silmissä mustenee!
Ja mustaa näkyy, koska joka puolella on mamuja, kasvoiltaan paljon tummempia ihmisiä, jotka muutollaan pohjoiseen lintukotoon, Suomeen, aiheuttavat kaiken mahdollisen pahan mitä punaisen niskan omistavalle henkilölle on koko säälittävän elämänsä aikana tapahtunut. Muslimeitakin ovat, perkele, ja nehän ei yleensä edes ryyppää. Ja kyllähän se nyt on suomalainen etuoikeus, että nenä on sävy sävyyn niskan kanssa, perkele!
Kyllähän se tietenkin alkaa ilmaisen terveydenhuollon piirissä kasvanutta, ilmaisen peruskoulun käynyttä elämäntapasosiaalipummia pikkasen siinä sohvalla playstationia näpläillessä ikenestä vetämään, että sodan ja/tai nälänhädän keskeltä päivittäistä vesiannostaan parille kurttuiselle vuohelle hakenutta lukutaidotonta maahanmuuttajaa yritetään kohdella ihmisenä.
Koti, uskonto ja isänmaa
Koti on jokaisella oltava, olkoon minkälainen murju tahansa missä tahansa kerrostalolähiössä. Suomalaiselle tarjotaan yhä “punainen tupa ja perunamaa”-ideologiaa ja suuri osa sieltä perunamaalta kaupunkimiljööseen muuttaneista kuvitteleekin asuvansa keskellä ei mitään, ilman lähinaapureita. Ja siitäkös seuraa harmeja! Viereisen oven takana jos alkaakin kotia pitää lehmänlannasta rakennetusta majasta muuttanut harras muslimiperhe, niin niiden rukoilu ja ramadan voi pahasti häiritä valkonaamaisen perheen pyhärituaaleja, ryyppäämistä ja epävireistä karaokea, joka huipentuu viittomakieliseen kehityskeskusteluun sen hetkisen puolison kanssa. Jonka kiljahteluista ei ota selvää, vetääkö se edelleen sitä kännikaraokea vai huutaa muilta apua. Sikiävätkin aivan holtittomasti, eikö niillä ole siellä savannilla edes internet-kahvilaa tai kirjastoa, mistä pääsisi tilaamaan juomunäkkiä?!
Uskonto on kyllä kätevä, rippikoululahjat on yleensä runsaita, kyllä niillä jo ensimmäiset pussikaljat kustantaa hyvin. Ja sitten aikanaan, kun on sekalainen lapsilauma tehty, voi kirmailla suureellisesti sen kerhon tilojen keskikäytävällä sanomassa tahdon. Ja seurakunnat pitävät paljon parempaa huolta omistaan kuin entinen VaHo, antavat selvää käteistä tai järjestelevät sen kodin, jos itsellä ei ole ollut kykyä sellaista hoitaa. Ev.lut-henkisesti virittyneet ymmärtävät langenneita…
Isänmaa on myös kätevä, se on se maapala, jonka varjolla voi hillua kännissä luvatonta asetta heiluttaen, kun sellainen pitää olla isänmaan puolustusta varten. Ja kun varusmiespalveluskin tuli aikanaan käytyä vähän heikosti, varsinkin kun heittivät sieltä ulos latva-beenä, sen häpeän voi nyt kuittailla toisten pärstiin nakkikioski- tai taksijonoissa.
Suomalaista kulttuuria kaikki tämä on ja muualta tulleiden tapoja ei pidä antaa seota tähän.
Holtitonta hommaa
No se on monelle tullut aika pedata paikkaa valokeilassa vuotta 2011 silmällä pitäen. Arkadianmäellä on möhkäleen muotoinen aukko seuraavalle suomalaisen elämänmuodon pelastajalle. Tyrkyllä on taas hyvää tavaraa, Pirkanmaa on kunnostautunut erityisen hyvin. Sosiaalinen media on otettu loistavaan hyötykäyttöön: Facebookin rumempi sivu. Astrid Thorsia vaaditaan oikein henkensä kaupalla tilille, vaan samaan ei veny baskeripäinen trubaduuri, joka ei onnistunut kellumaan europarlamenttiin Inkisen selässä, vaan sössöttää kuvainnollisesti housut kintuissa kiinnijääneenä punastumisesta huudellessaan tyhmyyksiä. Edes omat eivät pitäneet kosmisen taiteilijan showsta, vaan toteama kuului: “Velton esitys oli aivan h…n nolo. Nähdäkseni kaikki mamukriittisesti profiloituneet poistuivat paikalta. Roikkupöksyisiä, isomahaisia ja perskännisiä, seuraavissa eduskuntavaaleissa oman ilmoituksensa mukaan ziljoona ääntä kokoavia varavaltuutettuja oli häiriöksi asti”.
Astrid Thorsin tappamiseen yllyttävä ryhmä on poistettu Facebookista, mutta samankaltaista yksittäiseen tyttöön kohdistuvaa ei ole. Hän ei ehkä ole tehnyt asiasta rikosilmoitusta, kuten muita viharyhmiä kohtaa alkaa olla tekeillä.
Pelkästään Pirkanmaalaiset eivät koe tarpeelliseksi yrittää ratsastaa äänestäjiensä tietoisuuteen yksittäisen naisen selän takana, vaan on asialla ollut muitakin, mm. ö-luokan ohjelman b-luokan “julkkisjuontaja”, joka mellasti pitkin nettiä todennäköisesti vain saadakseen itselleen (ja tulevalle ehdokkuudelleen? puolueelleen?) julkisuutta. Kävi sitten kuitenkin korvat luimussa korjailemassa mahtipontista tekstiään omista fyysisistä mitoistaan, seksuaalisesta orientaatiostaan ja ns julkisuudestaan. Jos ei homoksi luulemista pelättäisi ja uskallettaisi vilkaista muidenkin varustusta muualtakin kuin eroottissävyisistä luontoelokuvista, voitaisiin todeta, että suurin osa suomalaisista miehistä kantaa ihan keskiverto patukkaa pierunpuhkomissa kalsareissaan, joten heteroutensa julkituominen ei ole mitenkään tarpeellista eikä pieni kikkeli ole sen enempää kytköksissä maahanmuuttovastaisuuteen kuin sen kannattamiseenkaan.
Näin meillä. Ja mitä b-luokan julkkikset edellä, sitä b-luokan kansalaiset perässä… Poliittiseksi vaikuttajaksi haluavat nyt ihan ketkä tahansa, olivatpa taustat tai (mielen)terveyden tila mikä tahansa. Vaan järki-ihmiset loistavat poissaolollaan ja siksipä nämä “kansan syvät rivit” pääsevät tulkitsemaan vaikenemisen olevan myöntymisen merkki.
Nyt hei jotain rotia!
On kuitenkin vaikea uskoa, että tämä nykyinen mellastaminen netissä, sosiaalisissa medioissa ja kaikkialla missä surullisen kuuluisa Jouko tyhmyytensä tiivistää olisi oikeasti enemmistö. On tietenkin helpompaa olla vain hiljaa ja antaa asioiden tapahtua, mutta koska viestien kulku on nykyään niin nopeaa, urbaanit legendat elävät ja voivat hyvin, on suorastaan rikollisen vastuutonta olla ilmaisematta kantaansa asioihin, jotka alkavat lapasesta lipsua. Löytyykö poliitikoista enää muita kuin liukaskielisiä kiemurtelijoita tai kaikkien perseen nuolijoita?
Kieltämättä se vaatii siviilirohkeutta. Nykyisinhän ei tarvitse kuin suunsa avata, niin jollain suunnalla heti leimataan joko turvapaikanhakijoita hyysääväksi “kukkahattutädiksi” tai rasistiksi. Eikä keskustelua helpota se, etteivät ihmiset aina tee eroa työperäisen maahanmuuton ja humanitaarisen pakolaispolitiikan välillä.
Kun käsitteet menevät sekaisin ja tietämättömyys yhdistyy kaunaisiin asenteisiin, seurauksena ei voi olla muuta kuin vihamielisyyttä.
Joo.Vaan ei taida enää riittää pelkästään poliittinen horina, vaan nyt on jo kansan syvien rivien aika alkaa ottaa asioista selvää ja tarttua asenteisiin, alkaen omistaan. Jätetään ne hörhöily/hihhulismit vähemmälle ja aletaan ajatella ihan itse.
Toim. huom. Tällä kertaa tässä blogissa onkin yksinkertaisille kuvien sijasta tarjolla paljon linkkejä, ne on niitä sinisiä ja alleviivattuja tekstejä. Lukeminen kannattaa aina. Trööt!
Popularity: 26% [?]





